IPM-kasvinsuojelutieto vaihtoon!

2 min lukuaika

Puutarhayrittäjän saappaissa

Kasvinsuojeluaineiden vähentäminen on yksi eurooppalaisen maatalouden koetinkivistä. Kuinka viljellään taloudellisesti kannattavasti hyvä sato käyttämällä mahdollisimman vähän kemiallisia torjunta-aineita samalla kun olosuhteet kovenevat.

2022 10 IPMWORKS ryhmakuva Crossvisit

Ilmasto lämpiää, sateiden ja kuivuuden jaksot pitenevät. Porottava helle polttaa kasvit karrelle, myös vesi on kortilla ja kastelumahdollisuudet sitä mukaa rajalliset. Onko todellisuus vastaan ihanteita ja tavoitteita? Ilmaston lämmetessä tuholaiset ovat askeleen mitan edellä ja kiipeävät yhä pohjoisemmaksi. Kovissa olosuhteissa kasvavat vihannekset ja marjat ovat alttiita kasvintuhoojille.

Samaan aikaan kun uudet tuhoojat ovat pyrkimässä pohjolaan, myös vanhat ovat aktiivisia. Kaalikoit ja kirvat salamatkustavat sadepilvissä laskeutuen ukkossateiden mukana kasvustoihin. Toivoa sopii, että isommat ukkoskuuroissa liitävät joukot laskeutuisivat pohjolan kasvustoihin vasta kasvukauden loppupuolella, tarve tosin ei ole silloinkaan.

Ajankohtaista kasvinsuojelussa

Näistä viljelijän ei toivotuista kavereista keskustelimme belgialaisten ja serbialaisten vieraidemme kanssa, kun saimme syyskuussa heidät vieraiksemme Hämeeseen, tutustumaan ajankohtaisiin kasvinsuojeluasioihin IPMWORKS hankkeen kolmen päivän Cross visit -vierailulle.

Luomumarjatilalla mansikanviljelijöitä puhutti, miten saamme pysymään marjat terveinä ja linnuilta suojassa ilman tunnelia. Tähän yksi keino on Prestop Mix, jota mehiläiset kuljettavat jaloissaan mansikan ja vadelman kukkiin asuttamaan, jotta harmaahomeelle ei ole enää asuinsijaa. Biologinen torjunta-aine on tärkeä turvaamaan sadon laatua joka vuosi. Myös ajatus neljän vuoden mansikkakasvustosta tai edes kolmen vuoden ikäisestä pensaasta tuntui belgialaisista oudolle, heillä mansikat kasvatetaan, kuten meilläkin tunneliviljelyssä pöydillä yksivuotisina. Suurin riski usean vuoden marjakasvustoille ovat juuristotaudit. Tämä asettaa isot odotukset terveestä lisäysmateriaalista, ettei peltomaa saastu vaikeista kasvitaudeista.

Vihannesviljelyssä rikkakasvien torjunnassa sekä maan kosteuden pidätystä auttaa biohajoavat maan pinnan katteet kuten Bioska. Se vähentää huomattavasti työvoimavaltaista kitkentää. Suomessa käytettävät torjunta-aineiden vähäisyys ja tehoaineiden alhainen määrä sekä torjunta-aineiden käyttökertojen vähyys ihmetyttivät vieraitamme, miten voidaan saada edes jotain satoa? Tämä asia on ollut mielessäni usein, kuinka vähästä voi vielä puolittaa? Olemme kuitenkin samoilla eurooppalaisilla markkinoilla ja meille tuodaan huomattavasti enemmän vihanneksia ja marjoja kuin viedään.

Tuholaisia liikkuu etelämmässä enemmän. Serbiassa on marjalude tullut aina vain yleisemmäksi. Meillä se on ollut toistaiseksi harvoin runsaslukuinen samoin kuin Belgiassa sipulia nakertaneet ripsiäiset. Tosin niitäkin olemme tavanneet kuumina ja kuivina kesinä, jollainen Keski-Euroopassa kulunut kasvukausi oli.

Lopuksi vaihdoimme muutaman sanan meitäkin uhkaavasta tulokaslajista suzukii- mahlakärpäsestä. Ainoa keino tällä hetkellä vieraidemme mukaan on laittaa ansapyydyksiä tunneleihin keräämään kärpäsiä pois pilaamasta kypsyvää marjasatoa. Jatkamme IPMWORKS-hankkeessa tiedonvaihtoa ja antoisia keskusteluja eurooppalaisten viljelijöiden ja neuvojien kesken vielä parisen vuotta. Lisää hankkeesta www.ipmworks.net.

På svenska: IPM-växtskyddsinfo i utbyte!