Luomun kiinnostavimmat puheenaiheet ja havainnot Iisalmesta

LuomuVirtaa 2026 järjestettiin Ylä-Savon ammattiopiston Peltoniemen kampuksella Iisalmessa. Paikalle oli saapunut runsaasti näytteilleasettajia, ja herkkutorilla pääsi tutustumaan alueen luomutuotteisiin. Tapahtumassa kuultiin useita ajankohtaisia puheenvuoroja, tutkimustuloksia ja käytännön kokemuksia luomun parissa. 

Ensimmäinen päivä: nurmet, rikkakasvit ja siementuotanto keskustelun ytimessä

Tapahtuma käynnistyi aurinkoisissa tunnelmissa. Pohjois-Savon MTK:n toiminnanjohtaja Jari Kauhanen korosti avauspuheenvuorossaan luomun merkitystä muun muassa lannoiteomavaraisuuden näkökulmasta.

Tanskalais-ruotsalainen konsultti Niels Andresen kertoi mielenkiintoisesta nurmipalkokasvikokeesta, jossa sinimailasen osuuden lisääminen nurmiseoksissa toi satolisää ja paransi kuivuuden kestävyyttä puna-apilaan verrattuna. Silti sinimailasen käyttö nurmisäilörehuissa ei ole vielä kovin yleistä Ruotsissakaan, mutta sen sijaan kuivuus ja sitä myötä sadetus yleistyvät.

Luken tutkija Timo Lötjönen esitteli tutkimustuloksia mekaanisesta rikkakasvitorjunnasta ja pikakesannoinnista. Koko kesän avokesannointi on kallista ja kuluttavaa, sen sijaan esimerkiksi nurmen lopetuksen voisi tehdä ensimmäisen nurmisadon jälkeen ja kesannoida loppukesän ja kylvää syyskasvi perään.

Panu Hiekkala Pohjolan Hedelmä Oy:stä puhui tuoteylpeyden ja lajikkeiden valinnan tärkeydestä. He tuottavat muun muassa Kuopion seudun marketteihin luomukesäkurpitsoja. Huomiota oli kiinnitetty myös vahvaan brändi-ilmeeseen, joka erottui pakkauksissa ja värimaailmassa.

Luomusiementuotannon näkökulmaa esitteli Konsta Sarvela Savon Siemen Oy:stä. Hän jakoi käytännön kokemuksia onnistuneesta siementuotannosta ja muistutti esimerkiksi kukkakaistojen sekä pölytyksen merkityksestä ristipölytteisillä kasveilla.

Päivän aikana kuultiin myös nautakarjan jalostuksesta. Faban jalostusasiantuntija Jenni Juutinen esitteli genomitestauksen hyödyntämistä jalostusvalinnoissa. Tilallinen saa otettua genomitestin vasikaltaan esimerkiksi DNA-korvamerkillä, ja tulokset löytyvät Minun Maatilani -ohjelmasta. Genomitestaus nopeuttaa muun muassa perinnöllistä edistymistä.

Toinen päivä: eläinten hyvinvointia ja uutta teknologiaa nurmiviljelyyn

Toisen päivän ohjelma alkoi ruotsalaisen tutkimuksen tuloksilla luomukotieläinten hyvinvoinnista. Niels Andresen esitteli tutkimusraporttia, jossa pyrittiin keskittymään positiivisiin indikaattoreihin negatiivisten indikaattoreiden sijaan. Hän myös kehotti pohtimaan, mikä on luomutuotannossa riittävä tuotostaso ja voisiko eläimiä käsitellä niin, että niille aiheutuisi korkeintaan yksi stressaava siirtymä viikossa.

Luken tutkija Panu Korhonen esitteli puolestaan drooniteknologian mahdollisuuksia nurmiviljelyn uutena työkaluna. Tekoälyä hyödyntävä tarkkuuskuvaus mahdollistaa yksittäisten kohteiden, kuten apiloiden ja rikkakasvien, tunnistamisen. Havainnoista voidaan laatia toimintakarttoja esimerkiksi täydennyskylvöjen tueksi.

Yksi onnistunut kokeilu on ollut erottaa vierasohra kaurapellolta, ja rikkakananhirssin tunnistukselle kehitetään paraikaa toimintoa. Korhonen kertoi myös automaattisesta datankeruusta, jossa esiohjelmoitu drone lentää reittejä ajastetusti ja palaa latauslaatikkoon itsenäisesti. Tätä kutsutaan drone-in-a-box-järjestelmäksi.

Apilanurmet, lannoitus ja käytännön kokemukset luomutilalta

Luke Maaningan tutkija Maarit Termonen esitteli tuloksia typpilannoituskokeesta, jossa tarkasteltiin keinotyppilannoitteen ja karjanlannan typen vaikutuksia apilanurmen kasvustoon. Säilörehun valkuaista oli mahdollista nostaa joko typpilannoituksella tai reilulla apilapitoisuudella nurmiseoksessa. 

Tutkimuksissa havaittiin myös, että apilat tuntuivat kärsivän rikkakasvien torjunta-aineista. Jatkotutkimuksena Maaningalla keskitytään muun muassa tarkentamaan apilarehujen rehuarvomääritystä.

Tapahtuman päätteeksi kuultiin Alapihan tilalta Mikko Piipon kokemuksia luomuviljelystä. Tilalla tulee täyteen kymmenen vuotta luomuemolehmänkasvattajina. Nurmien ohella he viljelevät myös puhdaskauraa sekä rypsiä. 

Piippo esitteli tilalla toimiviksi todettuja ratkaisuja luomussa, kuten pikakesantoa nurmen jälkeen ja lannoitusratkaisuja sianlietteellä sekä karjan kuivalannalla eri nurmille. Esityksessä korostuivat maan kasvukunnon merkitys, oikea-aikaisuus sekä tiivistymien välttäminen.

Tallenteet ja materiaalit

Tallenteita asiantuntijapuheenvuoroista löydät ProAgria Itä-Suomen Youtube-kanavalta.

Agrihubista löytyvät asiantuntijoiden tietoiskut.

Matka toteutettiin ProAgria Etelä-Suomen MaKe-hankkeen puitteissa.