Miten kevätrypsi ja -rapsi reagoivat lannoitukseen? Havaintoja kesän 2026 typpiporraskokeista

Havaintoja on tehty sekä NSL:n koetilalla Siuntiossa että toisen hankkeen puitteissa kevätrypsillä Lapualla. NSL:n koetoiminnan johtaja Patrik Erlund toivoo, että rypsin ja rapsin koetoiminta jatkuu tulevinakin vuosina eri puolilla Suomea, jotta viljelijöille saadaan tarkempaa tietoa erilaisista ja kannattavista lannoitusratkaisuista. 

Ensimmäiseksi tutustuimme Kevätrapsin typpiporraskokeeseen

Koeruudut kylvettiin kevätrapsi Laimalla 10. toukokuuta, ja tavoitteena oli 200 itävää siementä neliömetrille. Koetilan kylvökoneessa siemen ja lannoite menevät samaan vantaaseen, mikä vastaa useimpien viljelijöiden nykyisin käyttämiä kylvölannoittimia. Tämä tekniikka toikin kokeessa esiin selkeitä ilmiöitä lannoitemäärien kasvaessa.

Koeruuduilla testataan eri typpitasoja ja lannoituksen ajoitusta. Kaikille ruuduille annettiin kylvön yhteydessä superfosfaattia15 kg/ha ja kaliumsuolaa 40 kg/ha. Jos ruutu on saanut lisälannoitusta kasvukauden aikana, se on annettu rikkisalpietarina. Tässä vaiheessa, kun koeruutuja ollaan katsomassa, on korrenkasvuvaiheen lisälannoitus annettu, mutta täyskukinnan lannoitus oli vielä antamatta.

• 

  Koe 1: nollaruutu

• Koe 2: 0 N kg/ha P 15 kg/ha ja K 40 kg/ha 
• Koe 3: 40 N kg/ha kylvössä
• koe 4: 80 N kg/ha kylvössä
• Koe 5: 120 N kg/ha kylvössä
• Koe 6: 160 kg N/ha kylvössä. Tässä ruudussa kasvusto on hieman harvempaa, mikä viittaa liian suureen kertalannoitukseen.
• Koe 7: 200 N kg/ha kylvössä. Tämä ruutu kärsi liian suuresta typpimäärästä heti alussa; kasvusto on selvästi tummempaa, mutta harvempaa.
• Koe 8: 80 N kg/ha kylvössä + 40 N kg/ha korrenkasvuvaiheessa
• Koe 9: 80 N kg/ha kylvössä + 40 N kg/ha tulossa kukinnan lopulla
• Koe 10: 120 N kg/ha kylvössä + 40 N kg/ha korrenkasvuvaiheessa
• Koe 11: 120 N kg/ha kylvössä + 40 N kg/ha kukinnan lopulla
• Koe 12: 80 N kg/ha kylvössä + 40 N kg/ha korrenkasvussa + 40 N kg/ha kukinnan lopulla

Matkalla on ollut haasteita, sillä hanhet, joutsenet, peurat ja kauriit ovat päässeet harventamaan koeruutuja ja jättäneet niihin aukkoja.

Ensimmäiset johtopäätökset kevätrapsin typpiporraskokeesta

Kun siemen ja lannoite menevät samaan vantaaseen, liian suuri kertalannoitus kylvön yhteydessä kostautuu. Ruuduissa, joissa typpeä annettiin kerralla 160 kg tai 200 kg, havaittiin kasvuston harvuutta. Todennäköisesti maan suolapitoisuus nousi itämishetkellä liian korkeaksi, mikä häiritsi taimettumista.

Alustavien havaintojen perusteella 120 N kg/ha kylvössä vaikuttaa parhaalta ratkaisulta. Sitä kannattaa täydentää lisälannoituksella kasvukauden aikana. Lopulliset vaikutukset satoon ja lakoontumiseen nähdään kuitenkin vasta puinnin jälkeen.

Kevätrypsi Sinuhe

Koeruudut kylvettiin 10.5., ja peruslannoituksena käytettiin YaraMila Y 1-lannoitetta.

Rypsin typpiporraskokeissa käytettiin maltillisempia kylvölannoituksia:

• 

• 80 N kg/ha + 30 N kg/ha tulossa kukinnan lopulla
• 80 N kg/ha kylvössä
• 80 N kg/ha + 30 N kg/ha korrenkasvussa
• 80 N kg/ha + 30 N kg/ha korrenkasvussa + 30 kg N kg/ha kukinnan lopussa
• 110 N kg/ha. Tämä ruutu lannoitettiin CAN-lannoitteella, kaliumsuolalla ja superfosfaatilla, eikä se saanut rikkilannoitusta. Tämä erosi taimitiheydessä alkukeväästä selkeästi viereiseen ruutuun verrattuna, joka oli saanut rikkilannoitusta.
• 110 N kg/ha rikillinen lannoitus

Silmämääräiset havainnot tiheydestä 12.6. osoittivat selvän eron rikkiä saaneen ja rikittömän ruudun välillä. Rikkiä saanut ruutu erottui tiheämpänä ja kukkien enemmän. Maanäytteiden perusteella maassa ei ole rikkiä juurikaan valmiiksi, joten vaste rikkilannoitukselle oli odotetun kaltainen. 

Rikitön ruutu sai kuitenkin kerralla suuremman määrän lannoitetta ja kärsi harvuudesta, mikä viittaa suolapitoisuuden nousun aiheuttamaan itämisongelmaan. Lopulliset vastaukset saadaan tästäkin kokeesta vasta sadonkorjuun jälkeen.

Starttifosforikokeesta potkua alkukasvuun

Typpikokeiden lisäksi seurattiin starttifosforikoetta kevätrapsilla. Kokeessa ovat mukana hybridilajike Ingrid ja populaatiolajike Laima. Myös nämä ruudut kylvettiin 10. toukokuuta. Kaikilla ruuduilla pohjatyppitaso oli sama, 120 N kg/ha kylvössä, mutta fosforitasoja säädettiin superfosfaatilla.

Fosforin vaikutus oli silminnähtävä kesäkuun alussa. Kasvuston rehevyys lisääntyi suorassa suhteessa fosforimäärän kasvuun. Mikä mielenkiintoisinta, molemmat lajikkeet – sekä hybridi että populaatio – reagoivat fosforin lisäykseen täysin samalla tavalla. Fosfori antaa öljykasveille selkeää starttiapua, joka auttaa kasvustoa kasvun alkupuolella.

Mielenkiinnolla odotetaan syksyn puintituloksia, jotta nähdään, miten alkukesän havainnot realisoituvat sadon määrässä ja laadussa.