Kasvintuotannon todelliset säästöt saa aikaan suunnittelemalla

Mitä tuotetaan
Viljelysuunnittelu alkaa tavoitteiden asettamisesta. Tavoitteita voi olla useita, eivätkä ne välttämättä poissulje toisiaan: halutaanko maksimoida satotasoja, parantaa kannattavuutta, tasata työhuippuja vai pyrkiä tiettyihin laatutavoitteisiin. 

Markkinat tulee ottaa huomioon suunnittelun aikaisessa vaiheessa. Erilaisilla ostajilla on erilaisia laatutavoitteita ja näiden täyttämisestä maksetaan laatulisiä. Toisin sanoen aina se hyväksi todettu lähin ostaja ei välttämättä olekaan se kannattavin. Vaikka olisikin, tarkemmin suunnitellulla tuotannolla voi saada vielä paremman kannattavuuden. 

Korkea hehtaarisato ei suoraan kerro, millainen taloudellinen tulos pellolta saadaan. Esimerkiksi elintarvikekauralla hintaan vaikuttavat määrän lisäksi hehtolitrapaino ja jyväkoko: hyvästä laadusta voi saada yli 10 euroa enemmän. Laatulisiä tavoitellessa tulee kuitenkin viljelyn peruspilareiden olla kunnossa. Vasta kun lohkon sisäinen satopotentiaali ja viljelytekniikat ovat hyvällä perustasolla voidaan keskittyä yhä kohdennetummin laadun lisäämiseen. 

Jos viljelysuunnitelma perustuu vuodesta toiseen samoihin oletuksiin, voidaan helposti päätyä tekemään asioita vain siksi, että niin on tehty ennenkin. Tässä kohtaa on hyvä pysähtyä hetkeksi tavoitekeskustelun pariin, jonka avulla viljelystä saadaan tarkoituksenmukaisempaa ja tuotantopanokset kohdistettua sinne, missä niitä tarvitaan.  

Tuotannon raamit
Viljelysuunnittelussa pitää katsoa peltoa laajemmalle. Esimerkiksi tilan siilotila vaikuttaa siihen, kuinka paljon erilaisia kasveja tilalla voidaan varastoida tai onko varastointikapasiteettia alkujaankaan. Konekanta puolestaan määrittelee pitkälti sen, miten paljon voidaan lyhyissä toimintaikkunoissa saada aikaan, tuleeko tuotantoa pyrkiä rytmittämään kasvi- ja lajikevalinoilla.

Tuotantokustannusten nousu korostaa kokonaisuuden suunnittelun tärkeyttä. Tuotantopanosten, sadon hinnan ja tilan resurssien suhteiden muuttuessa on myös toimintatapojen muututtava. Sadon hinta- ja määrävaatimukset asettavat raamit sille, mitä tilalla on kannattava tuottaa. 

Viljelykierto ja kasvinsuojelu 
Hyvin harkittu ja suunniteltu viljelykierto laskee viljelyn kustannuksia. Oikein valitut esikasvit vähentävät panostarvetta niin lannoituksen kuin kasvinsuojelunkin puolella. Siksi kannattaa suunnitella myös tulevaisuuteen. 

Kasvilajien sijoittaminen vaikuttaa kasvintuhoojien hallintaan sekä mahdollisuuksiin katkaista näiden elinkiertoja. Samalla esikasvi vaikuttaa seuraavan kasvin ravinteiden saatavuuteen, kasvuedellytyksiin ja viljelytekniikkaan. 

Hyvä ja onnistunut kasvinsuojelu huomioidaan jo viljelysuunnittelussa, kun viljelykiertoa rakennetaan. Kasvinsuojelusuunnitelmaa kannattaakin useimmiten työstää jo rintarinnan viljelysuunnitelman kanssa.