Ilmastovalmentajana Euroopan laajuisessa verkostossa
Ilmasto on tällä hetkellä paljon puhuttu aihe, mutta maatalousyrittäjien keskuudessa sana herättää toisinaan myös vastareaktioita – eikä syyttä. Keskustelu on usein kärjistynyttä, ja viljelijät kokevat syyllistämistä, vaikka käytännön työ tiloilla on jo pitkään sisältänyt monia ilmastoviisaita ratkaisuja. Juuri tästä syystä koen, että maatalousneuvonnassa tarvitaan ilmastoasiantuntijoita: tunnistamaan jo tehtyä työtä, tuomaan esille sen merkitystä sekä auttamaan tiloja kehittämään toimintaansa edelleen – kannattavasti ja samalla ilmastoviisaasti. Haluan avata omasta näkökulmastani, mitä ilmastoasiantuntijan työ käytännössä on ja millaisia havaintoja olen tehnyt suomalaisilta maatiloilta.

Työssäni Climate Farm Demo ja Climate Smart Advisors -hankkeissa toimin osana Euroopan laajuista verkostoa. Verkosto tarjoaa ainutlaatuisen näkymän siihen, miten samojen haasteiden kanssa kamppaillaan eri puolilla Eurooppaa. Vaikka esimerkiksi pitkät helle- ja kuivuusjaksot ovat Suomessa vielä maltillisempia kuin Etelä-Euroopassa, näkyvät ilmastonmuutoksen vaikutukset myös meillä yhä selvemmin.
Jo ennen hanketta oli selvää, että Suomi kuuluu maatalouden ilmastotoimissa edelläkävijämaihin. Tämä vahvistui entisestään, kun auditoin hankkeen suomalaisia pilottitiloja. Tiloilla tehdään jo paljon konkreettisia ilmastotoimia, ja yrittäjät ovat hyvin tietoisia siitä, miten toimintaa voidaan kehittää kestävästi. Toki mukana olevat pilottitilat edustavat usein alan aktiivisinta ja kehitysmyönteisintä joukkoa, mutta silti havainto oli vahva: suomalaisilla maatiloilla tehdään jo paljon oikeita asioita.
Mitä nämä ilmastotoimet sitten käytännössä ovat? Ne voivat olla esimerkiksi kasvipeitteisyyden lisäämistä, muokkauksen keventämistä, pellon vesitalouden parantamista, viljelykierron monipuolistamista ja täsmäviljelyn hyödyntämistä. Kotieläintiloilla panostetaan eläinten hyvinvointiin, ruokinnan optimointiin ja pitkäjänteiseen jalostustyöhön. Moni viljelijä tunnistaa varmasti listasta useita toimia, joita on tehty omalla tilalla jo vuosien tai jopa vuosikymmenten ajan.
Kannattavuus on kaiken yritystoiminnan perusta, eikä maatalous tee siinä poikkeusta. Silti maataloudesta puhuttaessa unohtuu usein, että myös viljelijän työstä pitäisi saada kohtuullinen korvaus. Tuotantokustannukset ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina, mutta niiden siirtäminen tuotteiden hintoihin on ollut vaikeaa tai mahdotonta. Samalla maatiloilta odotetaan yhä enemmän investointeja, vastuullisuustoimia ja uusia ympäristötekoja. Pitkäjänteinen kehittäminen vaatii kuitenkin tuekseen taloudellisesti kestävät edellytykset. Kannustimia löytyy jonkin verran tukijärjestelmän kautta, mutta suurempiin investointeihin tai esimerkiksi laajoihin pellon perusparannustoimiin nykyiset tuet ovat usein riittämättömiä tai niitä ei ole lainkaan. Paras kannustin ilmastotyöhön onkin tuotannosta saatava parempi taloudellinen tulos paremman hinnan tai tuotoksen kautta. Esimerkiksi tuotantopanosten täsmällisellä kohdistamisella saatu hyvä sato tai tuotos johtaa yleensä sekä taloudellisesti että ilmaston kannalta parhaaseen lopputulokseen. Tämä perustuu kuitenkin pitkäjänteiseen työhön: tarvitaan hyväkuntoiset pellot, terve ja hyvinvoiva karja sekä jatkuvaa tuotannon kehittämistä. Eikä tulos näy heti. Siksi tarvittaisiin nykyistä vahvempia tukimuotoja esimerkiksi kasvukuntoinvestointeihin tai uuteen teknologiaan.
Mielestäni on tärkeää, että maatalouden kehittämisen ohjat pysyvät maatalousväen omissa käsissä. Meillä on osaaminen ja käytännön tieto tehdä maailman puhtainta ja laadukkainta ruokaa – ilmastoviisaasti ja vastuullisesti. Julkisessa keskustelussa maataloutta käsitellään kuitenkin usein kovin yksipuolisesti. Vaatimuksia esitetään paljon, mutta tunnustusta tehdystä työstä annetaan harvemmin. Taustalla näkyy osittain maataloudesta ja maaseudusta vieraantuminen. Silti tosiasia on yksinkertainen: ilman maataloutta ei ole ruokaa. Suomessa olevaa erinomaista ruoantuotannon osaamista ei ole varaa menettää!
Viljelijä on aina oman tilansa ja peltojensa paras asiantuntija. Silti ulkopuolisesta asiantuntijasta voi olla merkittävää hyötyä, kun etsitään tilakohtaisia kehittämiskohteita ja sopivimpia ratkaisuja. Parhaat tulokset syntyvät yhteistyössä. Meillä ProAgrian asiantuntijoilla on laajat verkostot niin muihin asiantuntijoihin, kuin viljelijöihin, tutkimukseen ja muihin sidosryhmiin. Verkostojen kautta pystymme yhdistämään monipuolisen osaamisen ja tuomaan ajankohtaisen tiedon sekä käytännön ratkaisut asiakkaidemme tueksi. Climate Smart Advisors -hankkeessa parannetaan asiantuntijoiden ilmastoneuvonnan valmiuksia ja osaamista. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kasvintuotannon asiantuntija osaa hankkeen koulutuksen myötä paremmin tunnistaa tuotannon ilmastovaikutuksia ja neuvoa tilan kehittämisessä kannattavasti ja ilmastonmuutos huomioiden. Tämä ei ole pelkästään päästöjen vähentämistä ja hiilijalanjäljen pienentämistä vaan isossa määrin myös sopeutumista ja varautumista muuttuvaan ilmastoon. Asiantuntija auttaa myös löytämään ja hyödyntämään mahdolliset kannustimet tuotannon kehittämiselle ja pystyy ennakoimaan seuraamalla tilanteen kehittymistä meillä ja maailmalla.
Climate Farm Demo ja Climate Smart Advisors -hankkeet ovat tarjonneet myös asiantuntijalle arvokkaan mahdollisuuden oppia ja verkostoitua kansainvälisesti. Eurooppalaisessa verkostossa työskentely kasvattaa ymmärrystä erilaisista tuotanto-olosuhteista, ratkaisuista ja toimintamalleista. Samalla oma asiantuntijuus vahvistuu, kun kokemuksia ja käytännön esimerkkejä voidaan vaihtaa muiden maiden asiantuntijoiden ja viljelijöiden kanssa. Verkostoituminen tuo uusia näkökulmia myös suomalaiseen maatalouteen ja auttaa kehittämään neuvontatyötä entistä vaikuttavammaksi.
Teksti on toteutettu osana Climate Farm Demo ja Climate Smart Advisors -hankkeita









