Kosteikko, maatalouden monipuolinen voimavara

Kosteikot ovat tärkeä osa vesienhoitoa maatalousalueilla. Ne toimivat luonnon omana suodattimena ja pidättävät ravinteita ja kiintoainesta ennen niiden päätymistä vesistöihin, mikä auttaa vähentämään rehevöitymistä ja parantamaan veden laatua.

Monelle tilalle kosteikosta on hyötyä myös käytännössä. Se voi tasata rankkasateiden vaikutuksia ja kerätä valumavesiä alueille, joiden viljely on hankalaa tai joiden satotaso jää heikoksi. Kuivina kausina kosteikko ylläpitää alueen kosteustasapainoa ja voi tukea satojen kasvua. Samalla ravinteita saadaan pidettyä paremmin pellolla eikä valumavesien mukana huuhtoudu lannoitteita vesistöihin. Näiden vaikutusten ansiosta kosteikko voi parantaa viljelyn ennustettavuutta ja pienentää sään ääri-ilmiöihin liittyviä riskejä.

Kosteikot vahvistavat luonnon monimuotoisuutta tarjoamalla elinympäristöjä mm. linnuille, hyönteisille ja pölyttäjille. Hyötyhyönteisten ja pölyttäjien lisääntyminen tukee suoraan viljelykasvien menestystä. Monimuotoinen ympäristö on lisäksi kestävämpi ja palautumiskykyisempi, mikä hyödyttää pitkällä aikavälillä koko maatilan toimintaa sekä virkistäytymiskäyttöä. Kosteikkojen ympäristöt ovatkin esimerkiksi lintujen bongaamiseen ja valokuvaamiseen otollisia paikkoja. 

Jos tilallasi on märkiä, heikosti tuottavia tai vaikeasti viljeltäviä peltoalueita, niiden soveltuvuus kosteikoksi kannattaa selvittää. Joissakin tapauksissa alue voidaan ottaa kosteikkokäyttöön tai palauttaa lähemmäs luonnontilaista suoympäristöä. Ratkaisut suunnitellaan aina kohteen ominaisuuksien mukaan. Pääset suunnitelmissa alkuun, kun otat yhteyttä kosteikkosuunnittelijoihimme alkukartoitusta varten.

Kosteikkojen perustamiseen ja kunnostamiseen on saatavilla rahoitusta EU:n maatalous- ja maaseuturahastosta. Kosteikoista tehdään viiden vuoden hoitosopimuksia. Lisätietoa rahoituksesta ja kosteikkojen perustamisesta saa elinvoimakeskuksista ja kosteikkoja suunnittelevilta maisemanhoidonneuvojiltamme.

Blogiteksti on tuotettu osana Varautuva viljelijä -hanketta, jota toteuttaa ProAgria Keski-Suomi ry/Keski-Suomen maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Hankkeen osatoteuttajana tuensiirrolla toimii MTK Keski-Suomi. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskukselta, jonka tehtäviä hoitaa nykyisin Keski-Suomen elinvoimakeskus.