Kuivuus jouduttaa puintien käynnistymistä

06.08.2019

Kasvutilannekatsaus 5/6.8.2019    

Heinäkuun kuivuus ja lämpö ovat jouduttaneet viljelykasvien valmistumista, mutta samalla myös heikentäneet erityisesti kevätviljojen ja erikoiskasvien alkukesän lupaavia satonäkymiä. Kasvustojen kehitys on maan eteläosissa viikon edellä keskimääräisestä. Maan itä- ja pohjoisosissa kasvustojen kehitys on normaalissa aikataulussaan. 

Heinäkuun sateet ovat tulleet kuuroina, joten kasvuolosuhteet vaihtelevat erittäin paljon sekä alueellisesti että tilojen välillä. Kaakkois-Suomessa ja osassa Uuttamaata saatiin heinäkuun alussa paikoitellen rankkoja sadekuuroja, mutta maan keski- ja pohjoisosissa sademäärät jäivät poikkeuksellisen pieniksi. 

Etelärannikolla ja maan lounais- ja itäosissa heinäkuun sademäärät ovat lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Viime päivien yöhallojen ja -pakkasten pelätään aiheuttaneen vioituksia kehittyvien jyvien ja siementen laatuun ja itävyyteen.

Syysviljojen puinnit käynnistyneet Etelä-Suomessa

Ensimmäisiä ruiskasvustoja puitiin viime viikolla Etelä-Suomessa ja tällä viikolla rukiin puinnit ovat pääsemässä täyteen vauhtiin.  Maan keski- ja pohjoisosissa rukiin puinnit ovat käynnistymässä viikon kuluessa säiden niin salliessa. Syysvehnän puinnit ovat alkamassa tällä viikolla Etelä-Suomessa ja muualla viikon tai kahden kuluessa. Ruis- ja syysvehnäsato arvioidaan hyväksi tai vähintään tyydyttäväksi lähes koko maassa niin määrältään kuin laadultaankin. Ainoastaan Etelä-Karjalassa syysvehnäsadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Eteläisimmässä Suomessa ruis- ja syysvehnäsatojen arvioidaan olevan jopa 20-30 % tavanomaista parempia. Paikalliset rajut sadekuurot ovat lakoonnuttaneet jonkin verran ruiskasvustoja Etelä-Suomen rannikkoalueella. 

Syysöljykasvien puinnit käynnistyivät ensimmäisinä Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Etelä-Karjalassa kaksi viikkoa sitten. Muualla Etelä-Suomessa puinnit käynnistyivät viime viikolla ja ovat pääsemässä täyteen vauhtiin tällä viikolla Etelä-Pohjanmaata myöten. Syysöljykasvien sato arvioidaan keskimääräiseksi useimmilla alueilla, ainoastaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Savossa sadon arvioidaan jäävän keskimääräistä jonkin verran pienemmäksi. Sadon laatu arvioidaan vähintään tyydyttäväksi. 

Ensimmäisiä nurminadan siemenviljelyksiä puitiin Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Pohjanmaan rannikkoalueella jo heinäkuun puolivälissä. Muuallakin Etelä- ja Keski-Suomessa nurminadan siemenviljelyksillä puinnit käynnistyivät heinäkuun lopussa.  

Kuminan puinnit käynnistyivät ensimmäisinä Hämeessä ennen heinäkuun puoliväliä. Muualla Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla kuminan puinnit käynnistyivät viikosta kahteen viikkoa sitten. Keski- ja Pohjois-Suomessa kuminan puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Kuminasato arvioidaan määrältään ja laadultaan keskimääräiseksi lähes koko maassa. Ainoastaan Uudellamaalla ja Etelä-Suomen rannikkoalueella kuminasato on määrältään ja laadultaan tavanomaista jonkin verran heikompi.  

Kevätviljojenkin puinnit käynnistyivät viime viikolla Hämeessä ja Pirkanmaalla aikaisten ohrien puinnilla. Muualla Etelä-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaan rannikkoalueella ohran puinnit ovat käynnistymässä tämän ja ensi viikon aikana. Maan keski- ja pohjoisosissa ohran puintien arvioidaan alkavan kahden tai kolmen viikon kuluessa. Puinnit ovat käynnistymässä tällä viikolla Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan kuivuuden pakkotuleennuttamissa kaurakasvustoissa. Muualla Etelä-Suomessa kauran puintien arvioidaan alkavan ensi viikolla. Kevätvehnän puintien arvioidaan alkavan Varsinais-Suomessa ensi viikolla ja muualla Etelä-Suomessa kahden viikon kuluessa. 

Kevätviljojen satonäkymät ovat hyvin vaihtelevat kylvöjen ajoituksen onnistumisesta ja sateiden paikallisuudesta johtuen. Kuivuus on vaivannut kasvustoja juhannuksen jälkeen, mikä on heikentänyt satotoiveita. Yleisesti ottaen kevätvehnän satonäkymät ovat kevätviljoista lupaavimmat. Sato arvioidaan määrältään tyydyttäväksi useimmilla alueilla. Osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, Lounais-Suomessa, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla kevätvehnäsadon arvioidaan kuitenkin jäävän 5-20 % keskimääräistä pienemmäksi. Rehuohran ja kauran sadon arvioidaan jäävän keskimääräistä huonommaksi (-10-30 %) Satakunnassa, Uudellamaalla, Etelä-Suomen rannikkoalueella, Hämeessä, Kymenlaaksossa, Etelä-Karjalassa, Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Myös Varsinais-Suomessa kaurasato on jäämässä 10 % keskimääräistä pienemmäksi. Kevätviljojen laatu arvioidaan tyydyttävästä hyvään useimmilla alueilla. Ainoastaan Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa kauran laatu arvioidaan välttäväksi. 

Osalla alueista aikaisin kylvetyt ja kynnettyjen peltojen kasvustot kärsivät toukokuun sateiden aiheuttamasta pellon pinnan kuorettumisesta, kun taas myöhäiset ja suorakylvetyt kylvökset välttyivät tältä. Vähäsateisilla alueilla taas aikaisin kylvetyt kasvustot ovat pärjänneet myöhään kylvettyjä paremmin. 

Alkukesän säät edistivät kasvitautien leviämistä, mistä johtuen tautien torjuntaruiskutuksia tehtiin yleisesti viljatiloilla. Useimmilla alueilla 70-100 % ohrakasvustoista on käsitelty kasvitauteja vastaan. Etelä-Suomessa 60-80 % syys- ja kevätvehnäkasvustoista sekä 30-50 % kaurakasvustoista ruiskutettiin kasvitauteja vastaan. Myös Pohjois-Pohjanmaalla 70 % kevätvehnäalasta ja 50-100 % kaura-alasta käsiteltiin kasvitauteja vastaan.  

Toisen säilörehusadon korjuu jatkuu

Säilörehun toisen sadon korjuu aloitettiin heinäkuun puolivälin jälkeen lähes koko maassa. Kainuussa ja Lapissa korjuu on alkamassa viikon kuluessa. Pisimmälle sadonkorjuu on edennyt Etelä-Suomen rannikkoalueella, Kymenlaaksossa, Etelä-Savossa, Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, jossa sadosta on korjattu 75-100 %.  Nurmien jälkikasvu on ollut monin paikoin heikkoa kuivuuden vuoksi. Etelä-Suomessa säilörehun toinen sato on jäämässä tavanomaista pienemmäksi, mutta maan itä- ja pohjoisosissa toinen säilörehusato arvioidaan tyydyttäväksi. Sadon laatu arvioidaan tyydyttäväksi tai hyväksi suurimmassa osassa maata. Ainostaan Uudellamaalla, Satakunnassa ja Pirkanmaalla säilörehun toisen sadon laatu arvioidaan keskimääräistä heikommaksi. Sateiden paikallisuus on aiheuttanut suuria tilakohtaisia eroja satomääriin. Tulevien viikkojen sateet ratkaisevat, päästäänkö tiloilla korjaamaan kolmas säilörehusato. Tässä vaiheessa säilörehun kolmannen sadon satonäkymät ovat tavanomaista heikommat useimmilla alueilla.  

Kuivaheinät saatiin korjattua hyvissä olosuhteissa, mutta kuivuuden vuoksi nurmien jälkikasvu on ollut tavanomaista heikompaa erityisesti Etelä-Suomessa. Kuivaheinäsato oli hyvä määrältään ja laadultaan lähes koko maassa. Ainoastaan Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla sato jäi keskimääräiseksi tai hieman keskimääräistä heikommaksi. Myös laitumet ovat alkaneet kärsiä kuivuudesta. Etelä-Suomen rannikkoalueella, Etelä-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla laidunten kasvu on ollut tavanomaista heikompaa. Muualla laitumet ovat vielä tyydyttävässä kasvussa, mutta sateita tarvitaan pikaisesti kasvun vauhdittamiseksi.  

Tuholaiset verottaneet kevätöljykasvien satoa

Kevätrypsin puintien arvioidaan alkavan ensimmäisenä Uudellamaalla kahden viikon kuluessa ja muualla maassa elokuun lopussa. Kevätrapsin puintien arvioidaan alkavan viikkoa myöhemmin kuin kevätrypsin. Rypsi- ja rapsisato arvioidaan huonoksi tai välttäväksi. Tuholaiset ja kuivuus ovat aiheuttaneet kevätöljykasveille suurimmat satotappiot Kymenlaaksossa ja osassa Etelä-Suomen rannikkoaluetta, jossa sato on jäämässä 20-30 %:iin keskimääräisestä. Parhaimmallakin alueella Hämeessä kevätöljykasvien sato on jäämässä 80 %:iin keskimääräisestä. Sadon laatu vaihtelee huonosta tyydyttävään.  Rypsi- ja rapsikasvustot ovat pysyneet hyvin pystyssä lukuun ottamatta Hämettä, jossa puolet kasvustoista on lakoontunut. 

Myöhäisemmistä erikoiskasveista härkäpavun puintien arvioidaan käynnistyvän Etelä-Suomessa elokuun loppupuolella. Härkäpavun satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään eri puolilla maata. Ainoastaan Hämeessä ja Etelä-Karjalassa arvioidaan saavutettavan keskimääräinen sato. Muualla härkäpapusato on jäämässä 20-40 % tavanomaista pienemmäksi. Pirkanmaalla härkäpapusato on jäämässä jopa vain puoleen tavanomaisesta. Kuivuus pysäytti härkäpavun kasvun, minkä takia satomenetykset ovat paikoin merkittäviä.

Perunalla kukinta on käynnissä ja osaksi se on jo päättynyt. Kuivuus on saattanut alentaa mukulalukua ja aiheuttaa epätasaisuutta mukuloiden muodostukseen, jos kastelua ei ole ollut käytettävissä, eivätkä kuuroluonteiset sateet ole osuneet perunapelloille. Mukulalukuun ei enää pysty vaikuttamaan, mutta niiden kokoon kyllä, jos kosteusolot pysyvät riittävinä ja tasaisina. Sateita tarvittaisiinkin nyt pikaisesti perunaviljelmillä. Pohjanmaalla kuivuus sekä useaan kertaan tulleet yöhallat ovat vaivanneet perunakasvustoja. Osalla lohkoja varret ovat maata myöten ja osa kasvustoista on jo tuleentunut ennen aikaisesti, minkä vuoksi perunasadon arvioidaan jäävän välttäväksi. Myös Satakunnassa kuivuus on jo verottanut perunasatoa, ja sadon arvioidaan jäävän välttäväksi. Kuivuus on pitänyt ruton hyvin kurissa, mutta aiheuttanut rupisuutta mukuloihin erityisesti Etelä-Suomessa. 

Sokerijuurikaskasvustot ovat vielä hyvässä kasvussa Lounais-Suomessa ja Hämeessä, jossa sokerijuurikassadon arvioidaan muodostuvan hyväksi. Pohjanmaalla sokerijuurikaskasvustot ovat perunan tavoin kärsineet kuivuudesta. 

Syysvehnän ja -öljykasvien viljely kiinnostaa

Aikainen korjuu on mahdollistamassa syyskylvöisten kasvien kylvön, mutta kuivuus jatkuessaan vähentää mahdollisuuksia syyskylvöihin. Rukiin alhainen hinta jarruttaa kiinnostusta ruisalan lisäämiseen. Rukiin kylvöjen arvioidaan alkavan kahden viikon sisällä ja syysvehnän hieman myöhemmin elokuussa. Syysöljykasveja on jo kylvetty Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa, mutta kylvöt ovat alkamassa laajemmin tämän ja ensi viikon aikana sateista riippuen. Syysviljojen ja -öljykasvien viljelyaloissa ei odoteta tapahtuvan suuria muutoksia. Ainoastaan Uudellamaalla on muita alueita enemmän kiinnostusta syyskylvöisten kasvien viljelyalan kasvattamiseen. 

Herukoiden satokausi alkanut 

Ensimmäisiä herukoita on päästy poimimaan Etelä-Suomessa viime viikolla. Herukoiden korjuu on alkamassa herukoiden päätuotantoalueella Itä- ja Keski-Suomessa. Mustaherukan sato on kokonaisuutena jäämässä keskimääräiseksi. Alkukesän suotuisten säiden ansiosta marjakoko on hyvä ja heinäkuun aurinkoisten säiden ansiosta marjat ovat makeita. 

Etelä-Suomen omenatarhoissa on alkamassa elokuun alussa kesälajikkeiden Huvitus ja Pirja poiminta. Muut kesälajikkeet valmistuvat hieman myöhemmin. Kesäomenien sadon arvioidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi.

Avomaan vadelmien satokausi käynnistyi Etelä-Suomessa heinäkuun puolivälin jälkeen ja on nyt parhaimmillaan. Satokauden arvioidaan jatkuvan säistä riippuen parisen viikkoa.  Aurinkoisten säiden ansiosta vadelmat ovat olleet laadultaan hyviä. Sadon määrästä odotetaan normaalia. 

Jatkuessaan kuivuus voi kuitenkin verottaa satoa tiloilla, joilla ei ole kastelumahdollisuutta.   

Tuorevihannesten valikoima alkaa olla laajimmillaan. Parhaillaan korjataan kerä-, kukka-, parsa- ja kyssäkaalin, rapean keräsalaatin, kiinankaalin, nippusipulin, porkkanan, tarhaherneen, avomaan kurkun ja kesäkurpitsan satoa. Heinäkuun kuivuus on haitannut monella paikkakunnalla tuorevihannesten kasvua ja pienentänyt satoa kasteluveden puutteesta kärsivillä tiloilla. Toisaalta sadekuurot ovat olleet paikoitellen runsaita ja sadetta on saatu jopa liikaa. Varastovihannesten kasvu on kesken, joten tulevien viikkojen sääolot ratkaiset sadon määrän ja laadun.  

 

Katsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat johtava asiantuntija Terhi Taulavuori, terhi.taulavuori@proagria.fi, puh. 040 760 6262 ja johtava asiantuntija Sari Peltonen, sari.peltonen@proagria.fi, puh. 050 341 4406.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta myös paikallisilta ProAgria Keskuksilta. 

 

ProAgria Etelä-Pohjanmaa, Juha-Matti Toppari, puh. 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217, puutarha Arja Raatikainen puh. 044 080 4005 

ProAgria Etelä-Savo, Petri Tunnila puh. 040 533 6683, Timo Piispa puh. 040 702 4813, Anna-Maria Kokkonen puh. 043 825 5371, puutarha Mirja Tiihonen puh. 0400 638 138

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Eino Heinola 0400 358 668, Asko Laapas (erityisesti nurmiasiat) 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen (erityisesti luomu) 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Junnola 040 537 3453 

Pirkanmaa, Teemu Rekola 043 825 0545, Sari Hiltunen 050 561 8369

Päijät-Häme, Jukka Miettinen 0400 355 551, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Kalle Laine 0400 898 663, Karri Varpio (erityisesti luomu) 0400 682 144 

Erikoiskasvit, (avomaan puutarhakasvit) Marja Kallela puh. 040 513 3118 ja Kalle Laine 0400 898 663

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Peter Fritzén, puh. 0400 688 507

ProAgria Kainuu, Maarit Partanen, puh.0400 282 092

ProAgria Keski-Pohjanmaa, Jari Tikkanen puh. 0400 162 147, Sirkku Koskela puh. 0400 137 124, nurmet Sari Harju 040 523 4114  

ProAgria Keski-Suomi, eteläinen Keski-Suomi Katariina Kaislo puh. 040 822 2127, pohjoinen Keski-Suomi Timo Kahelin puh. 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola puh. 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen puh. 0400 648 275

ProAgria Lappi, Harri Salow, puh. 040 553 0817  

ProAgria Länsi-Suomi, Mari Koskela puh. 040 5365863 (Etelä-Satakunta), Elisa Kivioja puh. 050 5412042 (Pohjois-Satakunta), Jarmo Pirhonen, puh. 050 569 6885 (Varsinais-Suomi), nurmet Anu Ellä puh. 040 180 1260 ja Jarkko Storberg puh. 0400 849 992, Marja Tuononen puh. 040 5919 489 (puutarhakasvit)

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Jan Grönholm, puh. 0400 860 639, Patrik Erlund, puh. 0400 860 630

ProAgria Oulu, Marika Tuomikoski puh. 043 8266 494, Risto Jokela, puh. 0400 285 294, nurmet Olli Valtonen puh. 040 735 5519, kasvinsuojelu Juha Sohlo, puh.  0400-585506, puutarha Kirsti Voho, puh. 0400 387 406

ProAgria Pohjois-Karjala, Kaisa Matilainen (Joensuun seutu), puh. 040 301 2423, Kati Ronkainen (Pielisen alue) puh. 040 301 2462, puutarha Päivi Turunen, puh. 040 301 2452

ProAgria Pohjois-Savo, Rauno Savolainen, puh. 0400 172 121, Jukka Hiltunen, puh. 0400 209 707, puutarha ja peruna Heikki Inkeroinen, puh. 0400 375 584

ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Joachim Regårdh, puh. 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson, puh. 0457 382 3070 ja  Dennis Grönroos puh 0457 344 9688.

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, puh. 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga, puh. 050 911 5920

Seuraavat tiedotteemme julkaistaan tiistaisin 20.8. ja 17.9.  

ProAgria keskusten antamien tietojen pohjalta laaditut katsaukset ovat luettavissa osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista

Jaa

Ajankohtaista

Asiantuntijat

Hae asiantuntijaa

Kaikki asiantuntijat

  • Tilaa palvelu
    Hyödynnä osaamisemme johtajuuteen, tuotantoon ja yritystoiminnan kehittämiseen liittyvissä ratkaisuissa.
  • Rahat riittämään!
    Helppoutta ja onnistumisia talouden, markkina-, ja tukiriskien hallintaan.