Kokemuksia rehumaissin viljelystä
Suomessa lypsylehmien karkearehuruokinta perustuu nurmisäilörehuun, mutta viime vuosina rehumaissin aikaisemmat lajikkeet ja kehittyneet viljelymenetelmät ovat mahdollistaneet viljelyn eteläisessä Suomessa. Varsinais-Suomessa Ruskolla sijaitsevalla MTY Lähteenmäellä rehumaissia on viljelty ja käytetty karjan ruokinnassa jo yli 10 vuotta.

Kiinnostus maissin viljelyyn syntyi opintomatkalla Itävallan Alpeilla – jos maissinviljely onnistui sielläkin, miksei se onnistuisi myös meillä Suomessa?
MTY Lähteenmäellä on 200 lehmän karja, keskituotos 13196 EKM kg ja peltoala 320 hehtaaria, josta noin 25 hehtaaria on rehumaissin viljelyssä. Muita viljeltäviä kasveja ovat rehunurmi, kokoviljavirnaseos, härkäpapu, syysruisvehnä, kaura, ohra ja vehnä. Maissin viljelyyn sopivia peltolohkoja on yhteensä 40 hehtaaria, joiden lisäksi huonompia lohkoja kierrätetään mukana harvemmalla kierrolla.
Viljelyvarmuutta rehuntuotantoon
Maissi kylvetään nykyään ilman muovia, ja kylvö sekä korjuu hoituu omalla konekalustolla. Säilöntäaineena käytetään biologisia säilöntäaineita. Maissisäilörehun satotaso vaihtelee 10–15 tonnin välillä ja vaikkei omalla tilalla ole laskettu tuotantokustannusta, vastaavanlaisella tilalla on päästy maissin osalta jopa alhaisempaan tuotantokustannukseen kuin nurmisäilörehussa. Ennen kaikkea maissi tuo viljelyvarmuutta rehuntuotantoon, sillä maissi kestää kuivuutta ja nurmi puolestaan märempiäkin kelejä.
Maissisäilörehulla lisää syöntiä ja tuotosta
Maissisäilörehua käytetään tilalla lypsylehmien appeen lisäksi myös umpilehmien appeessa tasoittamaan siirtymää ruokinnalta toiselle. Kesällä appeeseen sekoitetaan kuivahappoa estämään lämpenemistä. Maissisäilörehun tärkkelyspitoisuudet vaihtelevat vuosittain 20–35 % välillä, mutta syönti tuntuu lisääntyvän jo alhaisillakin tärkkelyspitoisuuksilla. Niittokorkeudella pystytään vaikuttamaan rehun laatuun, ja tilalla tämä hyödynnetään siten, että nurmisäilörehujen korjuun jälkeen päätetään, haetaanko maissirehusta massaa vai energiaa. Yrittäjä Antero Lähteenmäki suunnittelee ruokinnat pääasiassa itse, mutta hyödyntää vuosittain myös ProAgrian ja rehufirmojen asiantuntijoita.

Yrittäjän terveiset tiloille, joita maissin viljely kiinnostaa
Antero Lähteenmäki kannustaa selvittämään oman tilan viljelymahdollisuuksia. Sopiva maaperä luo mahdollisuuden maissin viljelyyn, tiukassa savimaassa epäonnistuu suurella todennäköisyydellä.
Kiinnostuitko rehumaissin viljelystä?
Kartoita tilasi mahdollisuuksia yhdessä ProAgrian asiantuntijan kanssa. Jätä yhteydenottopyyntö ja asiantuntijamme on sinuun yhteydessä mahdollisimman pian.










