Ekströmin tilalla rakennettiin maidontuotanto alusta asti yhdessä asiantuntijan kanssa

Lehmät saapuivat erilaisista navetoista ja eri paikkakunnilta, joten uuteen robottipihattoon totuttelussa riitti tekemistä. Maitotilallisen arki oli myös Ekströmille uutta, joten oli tärkeää, että Sirén oli mukana myös eläinten saapuessa ja auttoi niiden sopeuttamisessa uuteen ympäristöön. Alussa tilan tavoitteet olivat hyvin yksinkertaiset: lehmien tuli pysyä terveinä, lypsää ja tilan talouden päästä vakaalle pohjalle. Yhteyttä pidettiin aluksi tiiviisti viikoittain. Tuotosseurannan raportteja käytiin yhdessä läpi säännöllisesti ja myös esimerkiksi lypsyrobotista saatuja tietoja hyödynnettiin tilan toiminnan ja eläinten hyvinvoinnin seurannassa sekä mahdollisten muutosten havaitsemisessa.

– Alussa pohdittiin ihan käytännön asioita: mitä tapahtuu, kun lehmät tulevat ja miten ne totutetaan robottiin ja uuteen ruokintaan, Sirén kertoo.

Tulosseuranta apuna tavoitteiden saavuttamisessa

Tilan kehittyessä myös yhteistyö asiantuntijan kanssa on muuttunut. Alkuvaiheen perusasioista on siirrytty yhä tarkempaan tulosten analysointiin. Esimerkiksi tuotosseuranta auttaa seuraamaan, miten tilalla tehdyt ratkaisut näkyvät käytännössä. Esimerkiksi ruokintaa tarkastellaan rehuanalyysien avulla: miten rehun laatu ja määrä vaikuttavat tuotokseen ja voisiko ruokintaa muuttamalla saavuttaa vieläkin parempia tuloksia.

– Emme olisi tällä tasolla, mitä olemme nyt ilman ProAgriaa. Maitovuosituotos olisi todennäköisesti matalampi kuin nyt, Ekström sanoo.

Tuotannon alussa kaikki oli vielä uutta, joten Ekström kertoo tavoitteena olleen maltillisesti vähintään 25 litran päivätuotos lehmää kohden. Tuotannon kehittyessä ja kokemuksen karttuessa maitotuotos on kuitenkin noussut tasaisesti. Nykyään keskimääräinen maitotuotos on noin 35 litraa lehmää kohden päivässä, ja parhaimmillaan tuotostaso on jo ylittänyt keskimäärin 40 litraa lehmää kohden. 

Ekströmille asiantuntija on ennen kaikkea kumppani, jonka kanssa voi analysoida tilan lukuja ja pohtia vaihtoehtoja. Merkitystä onnistumisen kannalta on ollut myös sillä, että yhdessä työskentely ProAgrian asiantuntijan Sirénin kanssa onnistuu Ekströmin omalla äidinkielellä ruotsiksi.

Tietoa ennen päätöksiä

Maidontuotannossa eläinten terveys, ruokinta, tuotostaso ja talous muodostavat kokonaisuuden. Siksi yksittäisiä ratkaisuja ei voi tarkastella irrallaan muusta tuotannosta. Myös uusia ideoita voidaan arvioida yhdessä ennen niiden toteuttamista. Eskström löysi esimerkiksi mahdollisuuden sudaninruohon viljelyyn netistä. Sirénin kanssa yhdessä pohdittiin ja käytiin läpi, sopisiko kasvi juuri Ekströmin tilalle, ja lopulta sen viljelyä päätettiin kokeilla.
– Jokaisen tilan kohdalla pitää edetä tilakohtaisesti. Kaikki tilat ovat erilaisia, Sirén muistuttaa.

Asiantuntijayhteistyön hyöty näkyy myös tukihakemuksissa. Monien ehtojen ja sääntöjen seuraaminen vie aikaa, joten Ekström pitää hyödyllisenä sitä, että hakemuksista huolehtii ammattilainen, joka seuraa muutoksia työkseen. ProAgrialta löytyy ammattiosaajia monilta eri aloilta, joten kysymysten kanssa ei tarvitse jäädä pohtimaan yksin.

Seuraavaksi katse kannattavuuteen

Ekströmin tilalla tuotantomäärä hakee edelleen paikkaansa. Lehmämäärää, rehuntuotantoa ja ruokintaa halutaan kehittää edelleen, mutta seuraava suuri kysymys liittyy tilan kannattavuuteen. Erityisesti väkirehun hinnan nousu haastaa maidontuotantoa. Tavoitteena onkin löytää tuotantotaso, jolla jokainen tuotettu maitolitra olisi myös taloudellisesti mahdollisimman kannattava.

Ratkaisuja etsitään yhdessä eri asiantuntijoiden kanssa. ProAgrian rinnalla mukana ovat esimerkiksi lypsyrobotin ja rehupuolen asiantuntijat, joiden kanssa tilan tulevaisuutta suunnitellaan kokonaisuutena. Korkea tuotostaso ei kuitenkaan ole ainoa tavoite. Eläinten hyvinvointi on tuotannon perusta, ja myös ympäristövaikutuksia seurataan muun muassa hiilijalanjälkilaskelmilla.

Tilan tuotanto on lähtenyt alusta asti hyvin käyntiin, ja tavoitteena on jatkaa samalla hyvällä kehityksellä myös tulevaisuudessa. Tuotantoa halutaan kehittää tasaisesti ja pitää saavutettu taso vähintään ennallaan, mutta samalla pyrkiä jatkuvasti parantamaan toimintaa. Aina on mahdollista tehdä asioita paremmin, kehittyä ja löytää uusia tapoja tehostaa tilan toimintaa. 

Ekströmin tilan kehitys on hyvä esimerkki siitä, miten asiantuntijayhteistyö voi muuttua ja kasvaa tilan tarpeiden mukana. Alussa tarvitaan apua enemmän perusasioiden selvittämiseen, myöhemmin asiantuntijoiden tietoa voi hyödyntää yhä tarkemmin tuotannon ja kannattavuuden kehittämisessä sekä parhaisiin mahdollisiin tuloksiin pyrittäessä.