Vuotilassa hyvälaatuinen rehu varmistaa maitotuotoksen

ProAgria Keski-Pohjanmaan kasviasiantuntija Taneli Rahja ja maidontuotannonasiantuntija Sanna Luostarinen tulivat avuksi kehittämään tilan rehuntuotantoa. Yhteistyö alkoi tilakäynnillä, jossa pohdittiin Vuotiloiden kanssa rehuntuotantoon liittyviä asioita kokonaisvaltaisesti. –Käynnit ovat siitä hyviä, että paikalla on asiantuntija pelto- sekä ruokinta-asioista. Mietimme yhdessä mitä pellolta halutaan millekin eläinryhmälle. Yhdessä tehdyn pohdinnan myötä toimintaa tehostettiin esimerkiksi nurmilaji- ja -lajikevalintojen, korjuuajan oikean määrittämisen sekä lohkojen korjuujärjestyksen kautta. Lisäksi korjuuseen saatiin lisää väkeä, jolloin rehunteko jatkuu myös navetoinnin aikana, kertoo Henna Vuotila.

Saman pöydän ääressä

Vuotilat kokivat saaneensa tilatiimipalaverista hyviä vinkkejä ja niksejä. –Jo se, että istutaan saman pöydän ääreen ja paneudutaan yhdessä asiaan, on tärkeää, korostaa Henna Vuotila. Myös asiantuntijoiden tuki palaverin jälkeen on ollut arvokasta. Kehittämispalaverin jälkeen korjuuaikanäytteiden ottoa lisättiin, mikä on helpottanut oikean korjuuajankohdan määrittämistä. Henna korostaakin korjuuaikanäytteiden ja raaka-ainenäytteiden merkitystä. –Raaka-ainenäytteet ovat tärkeitä, sillä niiden avulla voidaan suunnitella ruokintaa jo ennen uuden rehuerän ottamista syöttöön, toteaa Henna Vuotila. Yhteisessä palaverissa suunniteltiin omaa säilörehustrategiaa hiehoille ja umpilehmille, koska ne tarvitsevat rehuarvoiltaan maltillisemman energian kuin lypsävät lehmät. Asia ratkaistiin vihantaviljalla ja osa nurmisadosta jätettiin myöhemmin korjattavaksi. –Suunnitelma onnistuikin hyvin ja saatiin maistuvaa rehua, kertoo Henna Vuotila.

Rehun laatu on rahaa

Kehittämispalaverin jälkeen Vuotiloiden säilörehun laatu on palannut hyvälle tasolle. Se on mahdollistanut siirtymisen takaisin halvempiin väkirehukomponentteihin, mikä säästää selkeästi ruokintakustannuksissa. Karjakompassin seurantalaskelmat näyttävät, että maitotuoton ja rehukustannuksen erotus on parantunut. Karkeasti arvioiden d-arvon lasku kymmenellä pykälällä lisää väkirehukustannusta n. 50 €/lehmä/vuosi. Jos sadan lehmän tilalla d-arvotavoite on esim. 680 g/kg ka ja tulokseksi saadaan 650 g/kg ka, rehukustannuksiin menee vuodessa 15 000 € enemmän. 

Lannoitus SAP-analyysin perusteella 

Kehittämispalaverin seurauksena Vuotiloiden nurmilohkoilta otettiin viime kesänä SAP-analyysejä eli kasvinesteanalyysejä. SAP-analyysin tulokset kertovat nurmen ravinteiden otosta ja osoittavat mahdollisia ravinnepuutoksia tai ylilannoituksia. Lisäksi SAP-analyysien avulla voi suunnitella nurmien lehtilannoitusta rehun kivennäis- ja hivenainepitoisuuksien optimoimiseksi. 

Ajovaaka mittaamisen avuksi 

Keski-Pohjanmaalla aloitetiin säilörehun vaakauspalvelu. Vuotilat kiinnostuivat asiasta, sillä säilörehun laadun varmistamisessa on tärkeä tietää rehumassan määrä ja siihen tarvittava säilöntäainemäärä. Ajovaakojen avulla saadaan tietoa rehukuormien painoista ja niiden perusteella voidaan laskea, kuluuko säilöntäainetta riittävästi tai minkälainen on satotaso. Tiivistyskoneiden painon ja säilörehun kuiva-aineen perusteella voidaan määrittää tarvittava tiivistysaika siilolla tai aumalla. –Mittaamalla saamme tietoa ja havainnoimalla löydämme konkreettisia kehittämiskohtia säilörehuprosessistamme. Tästä on hyvä jatkaa, sanoo Henna Vuotila. 

Maatalousyhtymä Vuotilan kahdessa navetassa noin 90 lypsävää. Himangalla sijaitsevan tilan sadan hehtaarin viljelyala on valjastettu rehuntuotantoon säilörehunurmien sekä kokoviljasäilörehun myötä. Vuotilassa on oma tarkkuussilppuriketju ja rehu säilötään siiloihin ja aumoihin. Vuotiloiden säilörehun laatu on pysynyt pitkään hyvänä, mikä on tärkeää erillisruokinnassa. Lisäksi pyrkimys edulliseen, säilörehuvaltaiseen ruokintaan korostaa säilörehun onnistumisen merkitystä.

MTY Vuotila, Henna, Janne ja Jari Vuotila, Himanka
• 90 lypsävää kahdessa navetassa
• EKM-keskituotos noin 11 600 kg
• Erillisruokinta 
• Asemalypsy
• Peltoala noin 100 hehtaaria