Kevätkylvöissä päästiin viimein täyteen vauhtiin

Kevätkylvöistä on tällä hetkellä saatu valmiiksi keskimäärin puolet Suomessa. Alueiden ja viljelykasvien välillä on kuitenkin suurta vaihtelua kylvöjen etenemisessä. Etelä-Suomessa kylvöistä on tehty noin 70–75 %, kun Pohjois-Suomessa kylvöt ovat vasta alussa ja noin 5 % kylvöistä on tehty. Viljelykasvien kylvöistä pisimmällä ollaan sokerijuurikkaan kanssa, sillä kylvöt ovat käytännössä valmiit. Myös herneen, härkäpavun ja kevätrapsin kylvöt ovat pitkällä, ja niistä 80 % on tehty. Kevätviljojen eli kauran, ohran ja kevätvehnän kylvöt ovat puolessa välissä. Kevätrypsin kylvöistä on tehty tällä hetkellä kolmannes.

Eteläisessä Suomessa kevätkylvöjen etenemistä ovat hidastaneet ajoittaiset sateet ja peltojen hidas kuivuminen kolean sään takia. Muuten kevättyöt ovat pääosin edenneet hienosti, ja pellot ovat muokkautuneet hyvin. Viime viikolla kylvettyjen viljelykasvien odotetaan orastuvan ja taimettuvan nopeasti yölämpötilojen nousun ja kosteuden ansiosta. Huhtikuussa tehdyt kylvöt ovat kehittyneet hitaasti ja ovat vasta nyt orastumassa ja taimettumassa. Jonkun verran aikaisia kylvöjä joudutaan uusimaan, mikä on harmillista ja aiheuttaa viljelijöille turhia lisäkustannuksia.

Kasvukauden etenemisen arvioidaan olevan tällä hetkellä useimmilla alueilla normaalissa aikataulussa, mutta esimerkiksi Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, osassa Satakuntaa ja Pohjois-Pohjanmaalla 4–7 päivää myöhässä. Kevätkylvöt pyritään saamaan nyt ripeästi loppuun, jotta siementen itämiselle tärkeä kosteus saadaan hyödynnettyä ja kasvu hyvään alkuun. Huolta aiheuttaa jo se, saadaanko valmistuneille kylvöksille sadetta turvaamaan tärkeä alkukehitys ja sadon rakentuminen.

Syysviljakasvustot näyttävät tällä hetkellä vahvoilta ja reheviltä, ja niiden kasvu on nyt nopeaa. Erityisesti ruis on lähtenyt hyvää kasvuun ja alkaa kohta tulla tähkälle. Syysvehnät ovat paikoin kärsineet yöpakkasista ja lehtien kärjet ovat kellastuneet, mutta nyt sään lämpenemisen myötä nekin ovat alkaneet vihertyä ja kasvu on voimistunut. Myös rikkakasvit lähtivät kasvuun ja pääsivät paikoin isoiksi, ennen kuin torjuntatoimiin voitiin ryhtyä.

Syysöljykasveista osa jouduttiin muokkaamaan maahan heikon kasvun ja yöpakkasten aiheuttamien vioitusten takia. Ne kasvustot, jotka selvisivät talvesta ja kevään yöpakkasista, kukkivat parhaillaan kauniin keltaisina.

Nurmien kasvuun lähtö on ollut keskimäärin hyvää eri puolilla Suomea, eikä isoja talvituhoja ole ilmennyt. Kylmät yöt ja yöpakkaset ovat kuitenkin hidastaneet nurmen kasvua ja ravinteiden ottoa, mikä on näkynyt keltaisuutena ja punertavuutena nurmikasvien lehdissä. Nurmet alkavat jo kaivata vettä aivan eteläistä Suomea lukuun ottamatta, jossa on saatu sateita. Sadonmenetykset ovatkin todennäköisiä, ellei sateita saada pian. Nurmisadon korjuun ennakoidaan alkavan kesäkuun toisella viikolla, mikä on normaalissa aikataulussa.

Syyskasveja samoin kuin nurmia, kuminaa ja osin myös uusia kevätviljakylvöksiä ovat haitanneet tänä keväänä isot hanhiparvet, jotka ovat pysähtyneet muuttomatkallaan ruokailemaan pelloille tavallista pidemmäksi ajaksi kylmän säätyypin takia.

Varhaisperunan satokausi on alkanut noin puolitoista viikkoa viime vuosia aikaisemmin. Siten koulujen päättäjäisjuhliin on saatavissa jo hyvin kotimaista varhaisperunaa Lounais-Suomesta, jossa istutukset saatiin käyntiin ennätysaikaisin maaliskuun alussa. Varhaisperunan saatavuus lisääntyy tasaisesti juhannusta kohti. Lisäksi kotimaisen parsan korjuu on alkanut muun muassa Hämeessä ja Satakunnassa. Samoin nippusipulia päästään korjaamaan pian ja varhaiskaalia kesäkuun toisella viikolla. Kolea sää ja matalat yölämpötilat ovat kuitenkin hidastaneet varhaisperunan ja -vihannesten kehitystä jonkin verran, ja harsosuojausta on tarvittu pitkään.

Etelä-Suomessa salaattien, kaalien ja sipulin istutukset ovat edenneet normaalissa aikataulussa. Vihannesten, kuten porkkanan, kylvöt on saatu tehtyä Länsi-Suomessa, mutta muualla porkkanan kylvöt jatkuvat. Tänä vuonna esi-idätetystä siemenestä on saatu tasaisesti taimettuvia kasvustoja. Porkkanalajikkeilla, joilla esi-idätettyä siementä ei ole ollut saatavilla, taimettuminen on ollut hyvin epätasaista, mikä lisää hoitotöitä.

Kasvukausi näyttää monella puutarhakasvilla olevan keskimääräisessä aikataulussa, mutta Itä-Suomessa noin viikon myöhässä. Matalat lämpötilat, paikoitellen ajoittaiset sateet ja maan märkyys ovat hidastaneet kasvuun lähtöä ja kylvö- ja istutustöiden etenemistä. Ahvenanmaalla kevättöitä vihannespelloilla ovat haitanneet kovat tuulet, jotka ovat saaneet pellot pöllyämään tavallista voimakkaammin.

Kotimaista mansikkaa on jo saatavissa kevään juhlapöytiin kasvihuoneista ja kasvutunneleista. Poiminnan aloitus vaihtelee eri tunneliviljelmillä. Avomaan mansikkakasvustoissa Etelä-Suomessa on otettu harsoja pois, ja mansikan kukinta on alkanut joillakin lohkoilla. Pohjoisemmassa, Keski- ja Itä-Suomessa on vielä mansikalla harsot päällä. Satoa odotetaan avomaalta kesä–heinäkuun vaihteessa.

Herukat ovat täydessä kukassa Etelä-Suomessa, mutta pohjoisemmassa lehdet ovat vasta avautumassa. Etelässä vadelman nuput ovat avautumassa, ja pensasmustikan kukinnan odotetaan myös alkavan. Marjakasvien talvivauriot eivät ole vielä täysin havaittavissa. Suuria vaurioita ei ole kuitenkaan toistaiseksi tullut esiin. Huhtikuun lopun kovat pakkasyöt ovat paikoin vaurioittaneet herukkaa hallanaroilla lohkoilla Etelä-Suomessa.

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta.

Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi
ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan torstaisin 12.6. ja 26.6. 
Heinäkuussa pidetään tauko, jonka jälkeen julkaistaan tiedote elokuussa 21.8. ja viimeinen syyskuussa 25.9.

Katsaukset ovat myös luettavissa ProAgrian sivuilta.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo

Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi

Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991

Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475

Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453

Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100

Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009

Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349

Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)

Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi

Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197

Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452

Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa

Ville Myllylä 050 598 7228

ProAgria Keski-Suomi

Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi

Etelä-Satakunta Mari Koskela 040 5365863, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)

Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi

Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap

Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)

Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920