Vuosikertomus 2025

Meistä lyhyesti

Tarjoamme asiantuntijapalveluja ja osaamista maatalouden ja yritysten liiketoiminnan kehittämiseen osana valtakunnallista ProAgrian verkostoa, jonka toiminta-alue kattaa koko Suomen ja joka työllistää vajaat 600 henkilöä. ProAgria Länsi-Suomessa työskentelee 49 asiantuntijaa.

Päätoimipaikkamme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot ovat Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla ja vuoden 2025 alusta alkaen myös Karviassa.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Toimialueemme on maan monipuolisinta maatalousaluetta. 17 % Suomen maatiloista sijaitsee alueellamme ja ne viljelevät yli 20 % koko maan pelloista. Leipäviljasta tuotetaan alueellamme vuodesta riippuen lähes puolet, öljykasveista noin 20 % ja sokerijuurikkaasta 75 %. Naudoista alueellamme kasvaa alle 10 %, mutta sioista n. 40 %, siipikarjasta 60 %, kanoista 70 % ja lampaistakin lähes 20 %.

Erityisosaamista tarjoamme etenkin puutarhatilojen avomaaviljelyyn sekä marjantuotantoon, joissa alueellamme on kansallisesti erittäin merkittävä rooli. Toimialueellamme sijaitsee lähes 30 % koko maan puutarhayrityksistä ja käytössä oleva tuotantoala kattaa lähes 40 % koko maan puutarhatuotantoalasta. Avomaatuotannossa vastaavat luvut ovat yli 40 %
tiloista ja yli puolet koko pinta-alasta. Alueella kasvatetaan muun muassa 80–90 % koko
Suomen punajuurista, lantuista, tillistä, palsternakasta ja tarhaherneestä, yli puolet maan
porkkanoista, yli 40 % maan ruokasipulista ja perunasta sekä lähes 100 % maan
avomaankurkuista. Avomaan marjatuotannostakin osuutemme on 20–30 prosentin luokkaa,
vaihdellen marjalajin mukaan ja n. 65 % Manner-Suomen omenoista tulee alueeltamme.

Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. uudet elinvoimakeskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet, alueen oppilaitokset, alueelliset pankit ja vakuutusyhtiöt, Satafood, Pyhäjärvi-instituutti, Mela, Valonia, Syke, KVVY sekä paikallista raaka-ainetta käyttävä elintarviketeollisuus. Lisäksi teemme Ruokaviraston ja Luken kanssa monipuolista yhteistyötä osana valtakunnallisia yhteistyösopimuksia. 

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti vuonna 2025 kaikkiaan noin 1900 maatilayritystä, joista luomutiloja oli n. 10 %. Maaseutuyrityksiä asiakkaina oli yhteensä 120. Kun huomioidaan myös muu hanketoimintamme, on palvelujamme käyttäneiden asiakkaiden määrä arviolta n. 2500. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli n. 200.

Neuvopalvelujen määrä laski edelleen, muodostaen kuitenkin yli 30 % palveluliiketoiminnasta. Neuvopalveluista eniten kysyttyjä olivat viljelysuunnitteluun ja maanrakenteen parantamiseen liittyvät palvelut (568 neuvopalvelua). Sen jälkeen suosituimpia olivat talouteen (191) sekä omistajanvaihdoksiin (142) liittyvät palvelut. Myös luomuneuvontaan (99) käytettiin neuvopalvelua melko paljon. Yhteensä neuvopalvelutapahtumia oli 1222, joita tehtiin 919 tilalle. Kasvua saimme tukihakupalveluissa, joita hyödynsi 903 (895) tilaa sekä tilitoimistopalveluissamme, joita käytti 308 (250) asiakasta.

Hanketoiminta saatiin vakiinnutettua ja loppuvuotta kohden se myös kasvoi. MMM:n valtionavun toteuttaminen uuden toimintamallin mukaisesti rutinoitui. Valtiontuki (MMM ja OPH määräraha) laski odotetusti (-61.000 €), ollen 378.200 €.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 11 %. MMM valtionavulla neuvoimme yli 300 tilaa. Valtionavulle tehtiin myös yleistä puhelinneuvontaa ja sitä hyödynnettiin viestintä- ja julkaisutoiminnassamme. Valtionavulla järjestimme myös erityisesti tuleville ja vasta aloittaneille maatalousyrittäjille suunnatut Pienet messut, suuret oivallukset – tukea tilanjatkajalle -minimessut Loimaalla ja Kokemäellä. Lisäksi valtiontuki auttoi osallistumaan mm. seuraaviin tapahtumiin: Okra maatalousnäyttely, SuomiAreena Porissa ja Terve Ruoka -messut Merikarvialla.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2025 olivat 3,4 milj. € (vuonna 2024 3,4 milj.). Tilikauden ylijäämä oli 44.000 € (-16.000 €).

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 317.200 € (273.500), joka on 26 % (23 %) taseen loppusummasta, 1.222.000 (1.184.000) €:sta.

Vuoden aikana töissä oli keskimäärin 49 henkilöä (53).
 

Toimintamme perusta

Missiomme
Autamme asiakkaitamme luomaan elinvoimaisen ja kestävän maaseudun.

Visiomme
Turvaamme puhtaan ruuantuotannon sekä ympäristön vastuullisesti ja kannattavasti.

Asiakaslupauksemme
Riippumatonta kumppanuutta ja kannattavuutta mahdollistavia ratkaisuja kaikissa olosuhteissa.

Tavoitteemme
1.    Asiakas: Asiakaslähtöinen ja paras palvelu läpi Suomen lisäarvoa ja jäsenyyden hyötyjä korostaen
2.    Henkilöstö: Rohkeasti muutoksiin valmis, osaava ja yrityskokonaisuuden ymmärtävä asiantuntijaverkosto
3.    Kumppanuudet: Yhteisestä työstä tukea kasvuun ja kehittymiseen
4.    Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Jäsentensä omistama tulevaisuuden suunnan näyttäjä ja edelläkävijä.
 

Hallituksen näkökulma

Kulunut vuosi 2025 oli ProAgria Länsi-Suomelle taloudellisesti parempi kuin edellinen vuosi. Asiantuntijatyössä tukikauden vaihdoksen tuomat byrokraattiset elementit omaksuttiin käyttöön ja hanketoiminta saatiin rullaamaan. Kysyntää oli erityisesti talouden suunnittelupalveluissa. Myös neuvopalveluiden kysyntä oli vahvaa. Uutena elementtinä palveluportfolioon on muodostunut tuotannon vastuullisuus- ja ympäristökartoitusten tekeminen sekä niihin liittyvien hiili-, energia- ja ravinnetaselaskelmien laadinta.

Hallituksessa keskityimme erityisesti keskuksen taloudellisen kannattavuuden, työpaikkojen ja palveluiden turvaamiseen. Yleishyödyllisenä yhteisönä ProAgria Länsi-Suomi ei tavoittele suuria voittoja, mutta toiminnan oltava siinä määrin kannattavaa, että asiantuntijoille voidaan maksaa kilpailukykyistä palkkaa, turvata osaamisen säilyminen ja kehittyminen sekä tarjota kunnolliset työkalut toimeksiantojen suorittamiseen.

Tekoälyn erilaiset sovellukset ovat kehittyneet viime vuosien aikana huimasti. Ne tekevät tuloaan myös maatalouden asiantuntijatyöhön. Tätä kehitystä ei mielestäni pidä estää tai hidastaa, mutta prosessin luova osuus ja päätösten teko kuuluvat mielestäni ihmisille. Ei voida olettaa, että paras tulos saavutettaisiin pelkkiin koneen tuottamiin numeroarvoihin tukeutumalla. Elämän laadun, henkilökohtaisten mieltymysten ja tavoitteiden, eettisten ja moraalisten velvoitteiden huomiointi on olennainen osa hyvää asiantuntijatyötä.

Valtiontalouden heikko tilanne on johtanut siihen, että lähes kaikesta julkisesta rahoituksesta säästetään. Tämä koskee myös ProAgrian yhteisöjä. Joudumme kaiken aikaa arvioimaan toimintaedellytyksiämme ja sitä, miten ProAgrialle kohdistetun valtion määrärahan leikkaukset tai uhka Neuvo-palvelujen rahoituksen loppumisesta vaikuttavat toimintaamme.

Kaavamaisen säästämisen sijasta olisi syytä pohtia valtion tuella tehtävien palveluiden panos-/tuotossuhteita ja sitä, miten raha kiertää verotuloina takaisin valtion kirstuun. Tukea on kuluerän sijasta mahdollista tarkastella myös investointina kotimaisen maataloustuotannon parempaan kannattavuuteen ja resilienssiin.

Vuosi sitten kirjoitin, että maailman geopoliittinen tilanne vaikuttaa entistä sekavammalta.  Mikään ei ole vuodessa muuttunut, tilanne on päinvastoin menossa huonompaan suuntaan. Persianlahden kriisi vaikuttaa maailmanlaajuisesti energian hinnan ohella myös lannoitteiden ja maakaasun saatavuuteen ja hintoihin ja siten globaaliin ruokaturvaan. Nähtäväksi jää miten ja millä viiveellä vaikutukset ehtivät meille.

Muuttuva maailma pakottaa meidät tekemään jatkuvaa strategista pohdintaa sekä ProAgrian sisällä että suhteessa asiakkaisiimme ja yhteistyökumppaneihimme. Tiedon, ajatusten ja uusien ideoiden vaihto, keskustelut ja kuuntelun taito korostuvat vaikeina aikoina.

Olli Alikärri
Hallituksen puheenjohtaja
 

Toimitusjohtajan katsaus

Uudistumisen, tasapainottamisen ja asiakkaiden tukemisen vuosi

Vuosi 2025 oli ProAgria Länsi Suomessa muutosten ja uudistumisen aikaa. Edellisvuoden taloudelliset haasteet, hanketoiminnan viiveet sekä valtionavun lasku loivat paineita toiminnan sujuvuudelle, mutta organisaatio vastasi tilanteeseen määrätietoisesti ja oppien. Muutamat kokeneet asiantuntijat jatkoivat uraansa uuden työnantajan palveluksessa. Samalla saimme joukkoomme uusia innokkaita asiantuntijatehtävistä kiinnostuneita maatalousalan ammattilaisia. Yhdessä henkilöstön, hallinnon ja kumppaneiden kanssa onnistuimme palauttamaan toiminnan tasapainoa sekä vahvistamaan kykyämme vastata asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin.

Hankekentässä vuosi 2025 jatkoi edellisten vuosien muutostrendejä. Uuden ohjelmakauden hankkeiden käyntiin saanti oli alkuvuonna edelleen tahmeaa. Osa käynnistysvaikeuksista johtui vastuuhenkilövaihdoksista, mutta loppuvuotta kohden hankkeet pääsivät hienosti vauhtiin ja niitä päästiin toteuttamaan totutusti.  

Valtionavun byrokraattinen toteutusmalli edellytti sekä asiakkailta että asiantuntijoilta edelleen uuden opettelua, mutta vuoden 2025 aikana prosessit vakiintuivat ja toimintamallit yhtenäistyivät. Pystyimme hyödyntämään valtionavun mahdollisuuksia aiempaa paremmin, ja kevään ja syksyn aikana neuvoimme merkittävän joukon asiakkaita pienemmissä ja isommissa tilakohtaisissa kysymyksissä.

Neuvo-palvelujen kokonaismäärä pysyi lähes edellisvuoden tasolla. Kasvukuntoon ja viljelysuunnitteluun liittyvä neuvonta säilyi edelleen merkittävimpänä. Onnistuneen viljelyvuoden takia tavanomaisen viljan hinnat luomuun nähden ovat matalat ja se on loppuvuonna näkynyt luomuneuvonnassa trendinomaisena kasvuna. Nuorten viljelijöiden neuvontatarpeet sekä sukupolvenvaihdosneuvonta kasvoivat – ilahduttava kehitys, joka vahvistaa maatalouden uudistumista alueellamme.

Yritysneuvonnassa vuosi oli pirteä. Yritysten talousnäkymät vakaantuivat ja investointeja uskallettiin jälleen suunnitella ja toteuttaa. Kiertotalouteen, riskienhallintaan ja kannattavuuden kehittämiseen liittyvä neuvonta vahvistui osana hanketoimintaa.

Inflaation hidastuminen ja korkotason lasku toivat helpotusta sekä maatiloille että yrityksille. Suurten tuotantoinvestointien määrä oli edelleen maltillinen, mutta pienempiä investointeja tehtiin aiempaa rohkeammin. Toisaalta energian ja tuotantopanosten hinnat pysyivät korkealla, ja tämä lisäsi tarvetta entistä tarkemmalle suunnittelulle ja talousseurannalle.
Vuoden 2025 aikana ympäristö  ja vastuullisuuskysymysten merkitys korostui edelleen. Hiilensidonnan laskenta, tilakohtaiset vastuullisuus¬kartoitukset ja energiaratkaisujen suunnittelu vahvistuivat osaksi palveluvalikoimaamme. Yritysten ja rahoittajien vastuullisuusraportointivaatimukset luovat kasvavaa tarvetta osaamiselle, jota kehitimme aktiivisesti ja pitkäjänteisesti. Samalla omavaraisuuden ja ruokaturvan teemat nousivat sekä julkisessa keskustelussa että asiakkaiden arjessa entistä keskeisemmiksi. Neuvonnalla on tässä keskeinen rooli – ja olemme sitoutuneet kulkemaan asiakkaidemme rinnalla sekä lyhyen että pitkän aikavälin päätöksenteossa.

Haluan lämpimästi kiittää kaikkia työntekijöitämme, hallintoamme ja yhteistyökumppaneitamme vuoden 2025 työstä. Haasteista huolimatta olemme onnistuneet turvaamaan laadukkaan neuvonnan, kehittämään toimintaamme ja tukemaan asiakkaitamme tilanteessa, jossa toimintaympäristö muuttuu nopeasti.
Vuonna 2026 jatkamme määrätietoista työtä sen eteen, että ProAgria Länsi Suomi on vahva, vastuullinen ja asiakkaidensa arvoa rakentava kumppani – nyt ja tulevaisuudessa.

Sami Iltanen
Toimitusjohtaja

Talous ja johtaminen

Vuonna 2025 maatalousyritysten taloustilanne Suomessa oli haastava. Maatilojen määrä väheni edelleen, ja käytössä olevan maatalousmaan pinta-ala pysyi ennallaan. Peltohehtaareiden hinnat nousivat hieman edellisvuodesta. Kuluttajien heikentynyt ostovoima ja kysynnän hiipuminen vaikuttivat koko ruokaketjuun, mikä näkyi erityisesti luomutuotteiden puolella.

Kasvukausi 2025 oli kasvinviljelytiloille huomattavasti paria edellistä kasvukautta parempi, mutta viljan viljelyn kannattavuus pysyy kuitenkin heikkona viljan hinnan voimakkaan laskun ja keskeisen tuotantopanoksen lannoitteiden yli 10 % hinnannousun takia. Kannattavuus myös vaihteli tilan sijainnista ja myyntihintojen kiinnitysajankohdasta riippuen.

Vuoden 2025 aikana nähtiin selvää piristymistä investointitukien haussa, mutta osa investointiaikeista pysähtyy myös tiukentuneeseen pankkisäätelyn. Investointisuunnitelmia tehtiin eniten kasvinviljelytiloille sekä siipikarja- ja sianlihan tuotantoa harjoittaville tiloille. Maatalousyrittäjien ympäristövaatimukset kiristyivät EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteiden mukaisesti, mikä vaati viljelijöiltä aiempaa enemmän ympäristö- ja ilmastotoimia. Tästä huolimatta energiainvestointien määrä jatkoi laskua koko vuoden 2025 ajan.

Maatilojen liiketoimintasuunnitelmia tehtiin koko vuoden aikana lähes 130 kpl. Maatilojen omistajanvaihdoksia olimme suunnittelemassa 50 tilalle. Yhtiöittämissuunnittelua ja vaihtoehtoehtoisia laskelmia tuotantosuunnan muutospohdintojen tueksi teimme kasvavassa määrin. Myös muita palveluita työterveyshuollon tilakäyntejä ja erilaisia talouden tervehdyttämissuunnitelmia ja maksuvalmiuslaskelmia teimme jonkin verran. Osana investointi- ja talouspalveluja on tehty myös strategiakonsultointia noin kymmenelle investoivalle maatilalle. Talouden ja johtamisen palveluissa hyödynsimme mahdollisuuksien mukaan Neuvo-palvelua ja valtionapua.

Länsi-Suomen alueella oli ProAgria Kiinteistövälityksen toimeksiantoja 7 kappaletta, joista kaupat syntyivät viidestä kohteesta. Nämä kaikki olivat pelto- tai metsäkohteita. Näistä yksi oli Satakunnassa, loput Varsinais-Suomen puolella. Muita kiinteistö- ja koko maatilan arvioita laadittiin ostoa, myyntiä tai perunkirjoituksia varten lähes viikoittain. Lisäksi tuotimme kolme vakuutuskorvauksiin liittyvää arviointipalvelua maatiloille tapahtuneiden suurten vahinkojen osalta.

Ympäristölupahakemuksia ja ympäristöilmoituksia kotieläintiloille tehtiin parin vuoden hiljaiselon jälkeen 6 kappaletta. Ympäristöilmoitukset olivat nautatiloille ja ympäristölupahakemukset broilertiloille tehtyjä palveluja.

Viljatiloilla on nyt takana poikkeuksellisen pitkä heikon kannattavuuden ja maksuvalmiuden jakso. Kotieläintuotannossa erityisesti maitotilojen ja nautatiloilla kannattavuus on parantunut vuoden takaisesta, mutta tilat ovat myös joutuneet tinkimään ylläpitoinvestoinneista viime vuosien aikana. Mahdollinen korvausinvestointien vajeen purkautuminen lähivuosina tulee näkymään kiinteiden kustannusten nousuna ja sitä kautta kannattavuuden heikkenemisenä.

Tilitoimistopalvelut

Tilitoimistopalveluiden toiminnan kehittäminen, henkilöstön kouluttaminen ja sähköisten palvelujen hyödyntäminen ovat muuttaneet toimintaa yksilöllisemmäksi ja asiakastarpeet huomioivammiksi. Palvelemme eri yritysmuodoilla toimivia yrityksiä; maatiloja, verotusyhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä, säätiöitä ja osakeyhtiöitä. Tilitoimistopalveluja antoi vuonna 2025 yhteensä kuusi kirjanpidon asiantuntijaa, joiden lisäksi tilinpäätössesongissa apuna toimi yhteensä 7 asiantuntijaa.

ProAgrian valtakunnallisen tili- ja talouspalveluiden verkostoon kuuluminen on parantanut asiantuntijoiden yhtenäisiä toimintamalleja, jotka mahdollistavat sujuvamman, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilitoimistopalveluissa. Asiakkaiden talouden seurannan apuna hyödynnämme käytössämme olevia kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka ja Procountor) ja niiden tarjoamia sähköisiä palveluja sekä reaaliaikaista raportointia.

Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi sekä sukupolvenvaihdostilanteet kasvattivat tilitoimistopalvelujen tarvetta ja siihen pystyimme vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän tehtävä on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana. Valtakunnallisen tilitoimistopalvelujen prosessin kehittämistä jatkettiin kuluvana vuonna.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja tilat saavat samalla hyödyllistä materiaalia omaan taloutensa ja tuotantonsa seurantaan. Kannattavuuskirjanpitoaineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

ProAgria Länsi-Suomen alueen tilajoukko edustaa noin 8 % koko kannattavuuskirjanpitoaineistosta. Koko Länsi-Suomen alueelta palautettiin vuonna 2025 lähes 50 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja-, sika- ja puutarhatuotantoaluetta, joten alueemme on kannattavuuskirjanpitoaineiston kattavuuden näkökulmasta tärkeä. 

Yrityspalvelut

Vuosi 2025 oli yritysneuvonnassa melko tasainen mutta kuitenkin positiivisia merkkejä yritysten talouden piristymisestä oli huomattavissa. Yritykset ovat suunnitelleet isojakin investointeja jo vuosia, ja osa näistä uskallettiin toteuttaa juuri positiivisien talousnäkymien vuoksi. Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulla- hankkeella sekä Maaseutuyrittäjän kaveri -hankkeella. Hankkeiden keskiössä on maaseudun pienet yritykset, joiden kanssa mm. suunnittelimme investointeja, kävimme läpi eri rahoitusmahdollisuuksia ja sparrasimme liiketoimintasuunnitelmia. Lisäksi lisäsimme yritysten tietoutta riskien hallinnasta sekä kiertotalousajattelua kartoituksien avulla.

Maaseutuyrityksiä asiakkaina oli yhteensä 120 ja neuvontatapahtumia 365. Yhteistyöverkostossa toimittiin 33 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Neuvonnassa käyneet Satakuntalaiset maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2025 reilulla 8 miljoonalla eurolla.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi

Vuonna 2025 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului yhteensä 183 karjatilaa, mikä tarkoittaa -20 tilan muutosta edellisvuoteen verrattuna. Luomumaidon tuotanto säilyi vakaana, ja tuotosseurantaan osallistui 12 luomutilaa.

Tilojen keskilehmäluku jatkoi kasvuaan. Länsi-Suomen tuotosseurantatiloilla oli vuonna 2025 keskimäärin 69,5 lehmää, mikä on edelleen hieman korkeampi kuin valtakunnallinen keskiarvo 64,9. Kehitys heijastaa alueen maitotilojen investointeja, tuotantorakenteen muutosta sekä tuotannon tehostumista.

Länsi-Suomen tilojen keskituotos oli vuonna 2025 keskimäärin 10208 kg maitoa/lehmä (10979 EKM-kg). Keskimääräinen valkuaistuotos oli 370 kg ja rasvatuotos 453 kg lehmää kohti. Tulokset asettuvat lähelle valtakunnallisia keskiarvoja, joissa keskituotos oli 10536 kg (11347 EKM-kg), valkuaistuotos 384 kg ja rasvatuotos 466 kg.
Tuotosseuranta tarjoaa tiloille arvokasta tietoa tuotannon kehittämiseen, ruokinnan optimointiin ja eläinaineksen pitkäjänteiseen seurantaan. Tuloksia hyödynnetään yhä laajemmin myös talouden hallinnassa ja päätöksenteon tukena. Vuoden 2025 tuotosluvut osoittavat maitotilojen toimintaympäristön muutoksista huolimatta tasaista kehitystä ja hyvää tuotospotentiaalia alueella.

Ruokinnanohjaus

Ruokinnanohjauspalveluiden käyttö Länsi-Suomen alueella pysyi edelleen vahvana. Kuluneena vuonna palveluita hyödynsi 61 % tuotosseurantaan kuuluneista tiloista, mikä vastaa hyvin edellisvuoden tasoa. Palveluiden vakiintunut käyttö kertoo siitä, että tilat arvostavat jatkuvaa tukea ruokinnan suunnitteluun ja haluavat varmistaa tuotannon sujuvuuden muuttuvissa olosuhteissa.

Ruokinnanohjauksen keskeisenä tavoitteena on auttaa asiakastiloja tuottamaan tasalaatuista ja pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, huolehtimaan karjan hyvinvoinnista sekä hyödyntämään kotoiset rehut mahdollisimman tehokkaasti. Suuri osa asiakkaista käyttää edelleen valmiita palvelukokonaisuuksia – Voima-, Perus- ja Kevyt-paketteja – mutta yhä useampi tila on siirtynyt omiin tarpeisiin paremmin soveltuviin räätälöityihin palvelumalleihin. Tämä kehitys kuvastaa tilojen kasvavaa tarvetta yksilölliselle neuvonnalle, jossa otetaan huomioon esimerkiksi tuotantokauden vaihtelut, satotilanne ja eläinryhmien erilaiset vaatimukset.

Ruokinnansuunnittelupalveluiden kysyntä on kasvanut myös emolehmä- ja lihanautotiloilla. Vuoden aikana laadimme ruokintasuunnitelmia yhteensä 20 eri lihanauta- ja emolehmätilalle.
Kokonaisuutena ruokinnanohjaus- ja suunnittelupalvelut ovat vakiinnuttaneet paikkansa tärkeänä osana karjatilojen arkea ja kehittämistyötä. Asiakkaiden kanssa tehtävä yhteistyö on pitkäjänteistä, ja palveluiden kautta tilat voivat reagoida nopeasti sekä tuotannollisiin että taloudellisiin muutoksiin.

Täsmäpalveluita neuvorahoituksella

Neuvorahaa käytettiin vuoden aikana maatilojen ruokaturvan vahvistamiseen sekä eläinten hyvinvoinnin edistämiseen. Toimien tavoitteena oli tukea tilojen arjen päätöksentekoa, kehittää tuotannon vastuullisuutta ja parantaa riskienhallintaa muuttuvassa toimintaympäristössä.

Eläinten hyvinvoinnin osalta painopiste oli olosuhteiden, ruokinnan, terveydenhuollon ja tuotantotapojen kehittämisessä. Neuvonta tarjosi tiloille konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, seurantamenetelmiä sekä ajantasaista tietoa lainsäädännön vaatimuksista ja hyvistä käytännöistä.

Palvelua käytti vuoden aikana yhteensä 69 asiakasta, mikä kertoo neuvonnan kysynnän ja tarpeen jatkuvuudesta tiloilla.

Kasvipalvelut

Kasvukausi vaihteleva

Kasvukaudelle 2025 alueellinen vaihtelu oli suurta ja paikoin saatiin voimakkaita sateita. Erityistä oli poikkeuksellisen pitkäksi venynyt kylvökausi, kun ensimmäisiä viljojakin päästiin kylvämään jo huhtikuun puolivälissä. Tätä seurasi kuitenkin usean viikon tauko peltotöissä viileän ja sateisen jakson takia. Varhain kylvetyt kasvusto onnistuivat paikoin erinomaisesti, mutta osa jouduttiin myös kylvämään uudelleen. Viljojen orastuminen oli tasaista, vaikkakin hidasta viileyden takia. Kosteus teki oraista reheviä ja taajoja.

Märkää alkukesää seurannut helteinen heinä-elokuu aiheutti merkittävän tautipaineen, mutta sadossa hometoksiiniongelmia oli melko vähän. Toisaalta aikaiset kylvöt ja lämmin heinä-elokuu jouduttivat tuleentumista ja kevätviljojenkin puinteja päästiin aloittamaan jo elokuun puolella. Syyskuussa sateet alkoivat jälleen haitat sadonkorjuuta ja syystöitä lisäten samalla mm. kuivausaikoja. Syyskylvöt jäivätkin osin suunniteltua vähäisemmiksi sateiden takia ja ennakkotiedon mukaan edeltävästä vuodesta, ollen Varsinais-Suomessa 33 600 ha ja Satakunnassa 6 300 ha.

Kevään kylvöalaennusteet pääkasvien osalta toteutuivat koko maassa melko hyvin kasvukaudella 2025. Öljykasvien osuus nousi ja myös herneen viljely kiinnosti monia keväällä 2025. Suuria muutoksia ei myöskään esim. vilja-alassa ollut melko alhaisista hinnoista huolimatta. Laskua vuodesta 2024 oli vain 2 %.

Kasvukauden alueelliset vaihtelut näkyivät sadoissa kuitenkin tilatasolla. Osalla tiloista saatiin hyviä ja jopa suuria satoja, kun taas toisilla kärsittiin merkittävistä satotappioista. Hyvissäkin sadoissa saatettiin kohdata kuitenkin haasteita laadun kanssa. Syysviljat talvehtivat Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella pääosin hyvin ja keskisato syysvehnällä näillä alueilla oli Luonnonvarakuskuksen tilastojen mukaan noin 5300 kg/ha. Valkuainen jäi pääosin syysvehnissä kuitenkin matalaksi ja vastaanottorajoja laskettiin. Rukiin sadoissa oli suurempaa alueellista vaihtelua keskisadon ollessa Satakunnassa n. 5600 kg/ha ja Varsinais-Suomessa 4300 kg/ha.

Kevätviljoilla päästiin sadoissa 4000 kg/ha tuntumaan, mutta mm. kauroista mitattiin toksiineja. Kevätvehnällä satotaso oli noin 4300 kg/ha, kun taas ohrat jäivät kevyiksi ja satotasot jäivät keskimäärin 3800 kg/ha. Suurimmaksi ongelmaksi nousikin loppuvuodesta lopulta maailmanlaajuinen viljan ylituotanto, mikä painoi viljan hinnat alas kaikilla viljalajeilla.

Rypsistä saatiin keskimäärin 1000 kg/ha ja rapsista 1800 kg/ha Länsi-Suomen alueella. Syysöljykasvit talvehtivat paikoin hyvin, mutta kevään myöhäiset viileät jaksot tuhosivat paikoin syysöljykasvikasvustoja. Herneen keskisato oli Satakunnassa n. 2000 kg/ha ja Varsinais-Suomessa 2400 kg/ha. Syksyn sateet aiheuttivat omat haasteensa herneen puinteihin ja monin paikoin herneet jäivätkin puimatta, koska runsaat sateet painoivat palot maahan.

Sokerijuurikkaan tuotanto jatkoi kasvuaan ja sokerijuurikkaasta korjattiin hyvä sato. Koko maassa juurikassato oli n. 685 miljoonaa kiloa. Kasvua edellisvuoteen oli 3 %. Varsinais-Suomessa sokerijuurikkaasta korjattiin keskimäärin 45 500 kg/ha ja Satakunnassa 39 500 kg/ha. Perunan sato oli lähellä keskiarvoa, ollen Varsinais-Suomessa 20 300 kg/ha ja Satakunnassa 29 200 kg/ha.

Siementuotantoa jatkettiin Länsi-Suomen alueella vuonna 2025 hyvin samansuuruisella alalla kuin edellisvuonna. Suuria muutoksia siementuotantoalaan ei ole tullut viime vuosina. ProAgria Länsi-Suomen osuus sertifioitavan siemenen viljelystarkastuksista oli n. 10000 ha. Työtä päästiin tekemään kaikenlaisissa keleissä ja tarkastuskausi oli pitkä aina kesäkuun lopusta elokuun puoliväliin. Uutena elementtinä tarkastuksilla oli kaikilla käytössä ollut Mobiiliviljelystarkastussovellus Mobta, joka osaltaan vei viljelystarkastukset lähemmäs paperitonta aikakautta.

Syksyllä pudonneet viljan hinnat johtivat monella tilalla uusien viljelyratkaisujen pohdintaan. Lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hankintaan kiinnitettiin entistä enemmän huomiota. Samalla suunnitellaan yhä enemmän erilaisten monimuotoisuus- ja maanparannuskasvien viljelyä. Merkittäväksi viljelyn kiinnostavuutta laskevaksi tekijäksi näiden osalta on koettu riski vieraiden rikkakasvien leviämisestä viljelysmaille sekä halu tuottaa myytävää satoa. Uusien ongelmarikkakasvien osalta kesä 2025 oli rauhallisempi. Rikkakananhirssi ei päässyt niin vahvaan kasvuun taajoissa viljakasvustoissa. Mutta tarkkailua se ja pantaheinä vaativat joka vuosi, ja välitöntä torjuntaa, jos pesäkkeitä tai yksilöitä lohkoilla havaitaan.

Kasvintuotannon palvelut

Kasvipalvelut painottuivat 2025 viljelynsuunnitteluun, joka toteutettiin Neuvo-palveluna 304 asiakkaalla. Neuvon mahdollisuudet kasvipalveluiden osalta ovat hyvät ja näitä hyödynnettiin kasvitiloilla kaikkiaan 681 tapaamisella. Kirjaamisvaatimukset lohkokirjanpidon osalta tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Asiakkaat haluavat varmuuden oikein tehdyistä muistiinpanoista, etenkin tarkastuksen sattuessa tilalle.

Luomutiloille tehtiin 99 kpl neuvopalvelua. Luomutilojen suunnitelmien päivitystarve on jokavuotinen, koska tarkastus tehdään joka vuosi ja siihen tilat usein kaipaavat asiantuntijoiden apua. Luomutiloilla on myös vaatimuksena tukiin kuuluva koulutus, jonka suoritti moni Neuvo-palvelun kautta.

Puutarhatiloja on alueella paljon erilaisia, erikoiskasvit kiinnostavat mahdollisuutena saada lisätuloja.

Eu-tukihakuneuvonta painottuu kevääseen ja päätukia tehtiin noin 850 asiakkaalle. Määrä on pysynyt melko vakiona, vaikka tukimuutokset keskellä ohjelmakautta ovat vähäisiä.
Valvonnan laajennettua satelliittiseurantaan tukien muutos mahdollisuus ajoittuu pidemmälle ajanjaksolle kuin aikaisemmin. Viljelijän on hallittava digitaitoja varsinaisen maataloustyön lisäksi. Vuoden 2025 loppupuolella avattiin ympäristösitoumuksen ehtoihin kuuluva ilmasto- ja ympäristösuunnitelma tehtäväksi tiloille. Suunnitelmia saatiin suurelta osin jo eteenpäin maatiloilla loppuvuoden 2025 aikana.

Peltotukien määrä on alentunut monella tilalla ja se vaikuttaa strategisiin päätöksiin. Lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten hankintaan tarvitaan harkintaa. Keskustelu viljelijöiden kanssa korostuu etenkin kannattavuuden ollessa heikko, tällöin voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja tulevaisuuteen. 

Vastuullisuusohjelma

Vastuullisuus on toimintaamme läpileikkaava periaate ja keskeinen osa asiantuntijatyötämme. Vuonna 2025 se näkyi neuvonnassa, hankkeissa, koulutuksissa ja sidosryhmäyhteistyössä sekä vastasi asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ja oman osaamisemme kehittämiseen.

Vastuullisuustyötä tuki ProAgria Länsi Suomen ympäristöyhteisö, joka kehitti alkuvuoden ympäristövastuullista toimintaa, vahvisti henkilöstön osaamista ja varmisti vastuullisuuden huomioimisen palveluissa. Ympäristöyhteisö työskenteli teemaryhmissä ja teki tiivistä yhteistyötä osaamisvastaavien, hankevetäjien ja valtakunnallisten verkostojen kanssa ProAgrian vastuullisuusohjelman linjausten mukaisesti. ProAgrian vastuullisuusohjelma julkaistiin syksyllä 2025.

Alueellamme erityisesti Saaristomerityöhön liittyvät kipsin levityshankkeet ja monet vesiensuojeluhankkeet ovat osa omaa vastuullisuustyötämme.

Vastuullisuuskartoitus osana asiantuntijapalveluja

Kehitimme ja tarjosimme vastuullisuuskartoitusta osana maatilojen ja maaseutuyritysten neuvontaa. Kartoitus auttaa tunnistamaan ympäristö , ilmasto  ja yhteiskuntavastuun vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä vastamaan ruokaketjun raportointi  ja todentamisvaatimuksiin. Kartoitukset linkittyivät mm. hiilensidonnan tarkasteluun, luonnon monimuotoisuuteen ja energiaratkaisuihin.

Sosiaalinen ehdollisuus ja vastuullinen työelämä

Asiantuntijamme tukivat asiakkaita sosiaalisen ehdollisuuden vaatimusten ymmärtämisessä ja käytännön toteutuksessa erityisesti työntekijöiden asemaan, työoloihin, työturvallisuuteen ja vastuulliseen johtamiseen liittyen. Tavoitteena on varmistaa ajantasainen osaaminen ja neuvoa asiakkaita kokonaisvaltaisesti myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

Osaamisen kehittäminen ja vaikuttavuus

Henkilöstön ympäristö  ja vastuullisuusosaamista vahvistettiin koulutuksissa, hankkeissa, parityöskentelyssä ja asiakasprojekteissa, painopisteinä olivat mm. luonnon monimuotoisuus, maan kasvukunto, vesiensuojelu, kiertotalous ja uusiutuvat energiaratkaisut.

Vastuullisuustyön vaikuttavuus näkyi asiakastyössä ja sidosryhmäyhteistyössä. Osallistuimme alueellisiin ja valtakunnallisiin työryhmiin, hankkeisiin ja tapahtumiin kestävän maatalouden, vesienhoidon ja maaseudun elinvoiman edistämiseksi. Vastuullisuus on meille olennainen osa asiantuntijuutta ja asiakkaiden tukemista kohti kestäviä ja kannattavia ratkaisuja.

Energia

Energian osuus tuotannon kustannuksista oli edelleen iso, vaikka suurin energiakriisi tasoittui. Energiatehokkuuden parantamiseen ja energiasuunnitelmien osalta Neuvo-palveluja tehtiin alkuvuoden aikana muutamia, mutta tarve väheni vuoden 2025 aikana. 
Uutena palveluna vuoden 2025 aloitettiin palo- ja pelastautumissuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaiden kanssa. Suunnitelmia laadittiin 10 kpl.

Kasvava kiinnostus sähkövarastoja kohtaan näkyi selvänä asiakaskyselyjen lisääntymisenä. Erityisesti kiinnostus kohdentui ns. reservimakkinoille osallistumiseen, mutta samalla kiinnosti myös omalla tilalla tuotetun aurinkosähkön laajempi hyödynnettävyys varaston avulla.

Teollisuuden ja raskaan liikenteen lisääntynyt kiinnostus biometaanin käyttöön ei vielä ole konkretisoitunut biometaanin hintatason nousuna niin, että se mahdollistaisi biometaanin tuotantoinvestointien lisääntymisen laajemmin. Ilmaisten päästöoikeuksien määrän pienentyminen tullee korjaamaan biometaanin hintatasoa viimeistään vuonna 2030, mahdollisesti jo vuonna 2027, jolloin suunniteltuja investointeja päästään laajemmin toteuttamaan.

Puupolttoaineella toimivia uusia lämmityslaitteistoja ei juurikaan toteutettu, mutta olemassa olevien järjestelmien saneeraus- ja korjausinvestointeja tehtiin jonkin verran.

Maa- ja kotitalousnaisten palvelut

Piirikeskuksen henkilöstöön kuului vuoden 2025 aikana kymmenen asiantuntijaa sekä muutamia kerho-ohjaajia, ja toiminnanjohtajana toimi Sanna Pitkänen. Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten jäsenyhdistyksiä oli 65, joissa oli yhteensä 2488 jäsentä. Lisäksi tavoitimme verkon kautta edelleen uusia toiminnastamme kiinnostuneita. Somekanavamme kiinnostavat mm. Instagramissa, Facebookissa sekä YouTubessa, ja näillä tavoitimme noin 430 241 ihmistä. Esimerkiksi Facebookissa meitä seuraa 3155 henkilöä ja Instagramissa @ruokaneuvolive 810 henkilöä.  

Lähetimme jäsenistölle yhteensä 14 993 uutiskirjettä, jonka lisäksi teimme myös kohdennettua viestintää. Myös muut mediat, kuten alueemme paikallislehdet, aikakauslehdet sekä muut alueen paperi- ja verkkojulkaisut ovat olleet kiinnostuneita asiantuntijuudestamme ja toiminnastamme. Työmme näkyi ja kuului mm. MTV3:n lähetyksessä, kun Janita Kylänpää edusti upeasti kertoessaan mm. hapankaalista. Radiokanavat, kuten esim. Yle Lounais-Suomi haastattelivat asiantuntijoitamme ja pääsimme näkyviin myös eri Leader –alueiden viestinnässä.  

Vuoden 2025 toiminta jakautui MKN-strategian mukaisesti neljään eri teemaan: Suomalaisen ruoan sankaritarinat, Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta, Monimuotoinen luonto ja Suomi kutsuu kylään.  

Suomalaisen ruuan sankaritarinat  

Teeman alla toimme esille suomalaista ruokakulttuuria tapahtumineen ja alueellisine vetonauloineen. Annoimme suomalaisen ruoan tekijöille kasvot ja heidän ansaitsemansa kiitokset, ja toimintavuonna keskityimme ensisijaisesti maaseutuyrityksiin. Paikallisista tuotteista ja alueellisista ruoan sankaritarinoista nostimme vuoden aikana esiin esim. paikallisen ruoan ja kalan. 
Viestimme paikallisesta ruoantuottajista ja jalostajista yhdistäen ruoantekijät ja kuluttajat. Toimme aktiivisesti esille kotimaista tuotantoa eri yhteyksissä, kuten keskusteluissa, ruokakursseilla sekä eri sosiaalisen median kanavissa.  

Ruokakasvatusta teimme monipuolisesti eri ikäryhmissä. Ruokakursseilla käytössämme olivat paikalliset tuotteet, materiaalihankinnoissa huomioimme raaka-aineiden kotimaisuuden, lähiruoan ja luomun. Ruokakursseja alueellamme järjestettiin 27 kappaletta, joihin osallistui yhteensä 1133 henkeä.  Luentoja 24 järjestettiin kappaletta, joiden myötä tavoitimme 375 yhteensä. Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka -teemassa, teimme yhteistyötä Länsi-Suomen alueen koulujen, päiväkotien ja kuntien sekä yhdistystemme kanssa.

Hygieniaosaamistestejä pidettiin 37 kappaletta, joissa osallistujia oli yhteensä 218. Jatkoimme Salon seudulla Harrastamisen Suomen Mallin –kerhoja, ja vuoden 2025 aikana järjestimme 425 kerhokertaa, joissa kertyi perusopetuksen oppilaille yhteensä 1702 käyntikertaa. Lisäksi pidimme useita luentoja ravitsemuksesta, varautumisesta sekä luonnontuotteista. Ruoan merkitystä hyvinvoinnin lisääjänä tuotiin esille myös Turun kaupungin rahastoista tulleilla tuotoilla.

Osallistuimme Kekriviikkoon viestien koko alueemme ihmisille ja nostaen aihetta toiminnassamme. Säkylässä järjestimme edustajakokouksen Kekri-aikaan. Näkyvyyttä saimme erityisesti SuomiAreenan kansalaistorilla sekä Okra- maatalousnäyttelyssä, Oripäässä, jossa yhteistyökumppaneina olivat lähituottajat ja alueen elintarvikeyritykset.

Ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta  

Osallistuimme Puunhalausviikon -kampanjan viestintään. Viikon aikana juhlittiin myös Suomen luontoa Suomen luonnon päivänä. Kirjoitimme blogitekstejä luonnon monimuotoisuudesta ja järjestimme lumowebinaarisarjan.  

Ilmastoystävälliset ruokakurssit jatkuivat. Aiheena mm. kasvisten käytön lisääminen, mutta myös paikallinen ruoka, riista ja kala sekä luonnontuotekurssit kiinnostivat. Jatkoimme Kädet multaan- toiminnan edistämistä mm. Salon Harrastamisen Suomen mallinkerhoissa. Kuluttajien varautumisistaitoja poikkeusolosuhteissa tuettiin julkaisuilla, luennoilla ja ruokakursseilla.

Osallistuimme Terve ruoka! -messuille Merikarvialla huhtikuussa, paikalla oli noin 1000 osallistujaa molempina messupäivinä.  Messuilla ruoka-asiantuntijat osallistuivat myös lavaohjelmaan, tuottaen Kokkisota-ohjelman terveellistä välipalaa ideoiden.  Yritysasiantuntijat toivat tilaisuuteen tietoa yritysneuvonnan palveluista.

Suomi kutsuu kylään  

Maaseutuyrittäjyyden edistämiseksi, näkyvyyden vahvistamiseksi ja yrittäjien osaamisen vahvistamiseksi toteutimme somessa kaikille avoimia livejä ja webinaareja sekä viestimme myös eri tilaisuuksissa asiantuntijapuheenvuorojen välityksellä. Somejulkaisuissa hyödynsimme #maaseudunsankarit. Tärkeänä osana toimintaamme oli myös maaseudun elinvoimaisuutta vahvistava yrityskohtainen neuvonta, jossa pohdimme kehittämismahdollisuuksia yhdessä yrittäjien kanssa. Tätä neuvontaa annettiin yli 100 yritykselle ja autoimme yrittäjiä hakemaan investointirahoituksia yhteensä useiden miljoonien eurojen hankkeisiin.  

Lisäsimme yleistä tietoisuutta Länsi-Suomen kulttuuriympäristön arvoista ja mahdollisuuksista, arvokkaista maisema-alueista, paikallisesta kulttuuriperinnöstä monimuotoisesti.  Edistimme näistä lähtevää aitouteen perustuvaa kestävää yrittäjyyttä. Osallistuimme kansainväliseen maisemapäivään järjestämällä Uudenkaupungin kaupungin kanssa Maisemakävelyn, johon osallistua 19 henkilöä. Järjestimme hengellisen päivän 10.4.2025 Kokemäellä yhdessä paikallisyhdistyksen kanssa. Impin päivänä 11.6.2025 kannustettiin yhteiseen tekemiseen mm. Pasuri-Festin pariin Kurjenrahkan kansallispuistoon, jossa paistoimme ja maistatimme kalaburgereita.

Monimuotoinen luonto  

Järjestimme Niityt ja maisemapellot -lumoinfoja kunnille ja muille sidosryhmille 12 kertaa. Lumoinfoissa keskusteltiin viheralueiden merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja kunnossapidon vaihtoehdoista sekä etsittiin sopivia alueita hoito- ja kunnostuskohteiksi. 

Neuvontaa ja viestintää suunnattiin viljelijöille, yhdistyksille ja yrityksille. Puhelin- ja sähköpostineuvontaa annettiin kymmenille henkilöille liittyen luonnon- ja vesienhoitoon sekä vieraslajien torjuntaan. Infotilaisuuksia, luentoja ja kyläkävelyitä järjestettiin 22 kpl ja ne tavoittivat yhteensä n. 500 henkilöä. Maisema- ja luonnonhoitoteemaa pidettiin esillä uutiskirjeissä, somekanavissa ja blogeissa. Osaamista ja yhteistyötä on edistetty monipuolisesti. Maisema-asiantuntijat kuuluvat 5 työryhmään maakunnissa.

Kehitimme maiseman ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Laadimme maatalouden ympäristösopimuksiin sisältyviä maatalousluonnon ja maiseman sekä kosteikkojen hoitosopimussuunnitelmia ja tarjosimme tiloille Neuvo-palvelua yhteensä viidelle tilalle. Asiakasrahoitteisina kartoituksina ja inventointeina laadimme Metsähallitukselle kaksi perinnebiotooppi-inventointia ja yhden perinnebiotooppisuunnitelman, Fingridille voimajohtoalueen kasvillisuuskartoituksen, alueen kunnille kaksi luontoselvitystä sekä taajamametsien kunnossapitoluokituksen. 

Kehitys- ja innovaatiotoiminta

Hanketoiminta

Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. Hankkeet monipuolistivat tarjontaamme ja mahdollistavat asiantuntijoidemme ammattitaidon ylläpidon ja kehittämisen.

Vuonna 2025 toimineita hankkeitamme:
•    Maaseutuyritykset kestävyyden ja kehityksen polulle
•    Lisää lumoa
•    Pasuria pöytään
•    Tuottajaorganisaation aktivointi tärkkelysperuna-alalle
•    Draivi
•    Maaseutuyrittäjän kaveri
•    Kylä haltuun
•    Tuottajaorganisaation aktivointi vihannesviljelijöille
•    Tuottajaorganisaation perustaminen tärkkelysperuna-alalle

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet:
•    Luomua Länsi-Suomesta

Yhteistyöhankkeet, joissa olemme mukana:
•    Biotalouden edistäminen Pirkanmaan ja Satakunnan alueilla (BEPS)
•    TuoHi – tuottava ja hiilineutraali peruna
•    Ilmakas
•    Aurajoki Haltuun
•    Paimionjoen pilottialueen Saaristomeri-ohjelman toteuttaminen ja edistäminen

Kansainväliset hankkeet, joissa olemme mukana
•    Sustainable nutrient management in silage production 

Osaamisen kehittäminen

Asiantuntijamme kehittävät koko ajan itseään ja koulutusta on hyvin saatavilla. Ruokavirasto ja Ely-keskukset pitävät koulutuksia toimialan ajankohtaisista hallinnon asioista, ProAgria Keskusten Liitto järjestää koulutusta mm. sukupolvenvaihdoksista, yhtiöittämisistä ja tekoälyn hyödyntämisestä sekä sisäisesti on järjestetty koulutusta eri järjestelmistä ja käytännöistä, kuten KYCin käyttöönotosta. Lisäksi asiantuntijamme ovat osallistuneet koulutuksiin eri ajankohtaisista aiheista kuten verotus, LKV, GlobalG.A.P ja maan kasvukunto.

Markkinointi ja viestintä

Vuonna 2025 järjestimme noin 20 (70 tapahtuma Mkn:n tapahtumat mukaan lukien) omaa tapahtumaa (koulutuksia, infoja, seminaaria, webinaareja ja pienryhmiä). Merkittävä ponnistus oli toteuttaa Pienet messut, suuret oivallukset – tukea tilanjatkajalle -minimessut Loimaalla ja Kokemäellä marraskuussa 2025. Saimme messuille monipuolisesti alan toimijoita (n. 30 toimijaa/tilaisuus), joiden kanssa yhdessä tarjosimme tuleville ja vasta aloittaneille maatalousyrittäjille heille tärkeää tietoa yrittäjänä toimimiseen. Tapahtumavierailta ja näytteilleasettajilta saamamme palautteen perusteella totesimme, että tämäntyyppiselle tapahtumalle oli tilausta, tavoitimme hyvin kohderyhmää ja saimme jaettua heille tarpeellista tietoa.

Olimme myös mukana monessa muussa sidosryhmien ja yhteistyökumppaneiden tilaisuudessa mm. SuomiAreenassa Porissa sekä Okrassa Oripäässä ProAgrian omalla osastolla.
Viestimme asiakkaitamme ja sidosryhmillemme uutiskirjein kuukausittain. Kirje tavoitti kuukausittain 4300 henkilöä. ProAgria Länsi-Suomen Facebook-sivujen julkaisujen katselumäärä oli 319 000, seuraajia sivuilla oli 800. ProAgria Länsi-Suomen sometiimi perusti Lännelle myös oman Instagram-tilin toukokuussa. Saimme vuoden loppuun mennessä uudelle tilille 200 seuraajaa ja 78 000 katselua (julkaisuja 130 ja tarinoita päivittäin). Viestimme myös ProAgrian valtakunnallisten somekanavien sekä hankkeiden omien somekanavien kautta. Osallistuimme valtakunnallisen asiakaslehden tuotantoon (2 lehteä vuonna 2025). Lehti julkaistiin Maaseudun tulevaisuuden välissä ja tavoitti alueellamme 7500 taloutta.

ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijat tuottivat nettisivuillemme proagria.fi sisältöä, joka yhdistää maatalouden käytännön kehittämisen, kestävyyden, taloudellisen osaamisen ja maaseudun elinvoiman vahvistamisen, yhteensä 50 blogia ja artikkelia. Lisäksi julkaisimme sivuillamme asiakashaastatteluja ja videoita.