Vuosikertomus 2020

Meistä lyhyesti

Meitä on Länsi-Suomessa 60 asiantuntijan joukko valmiina auttamaan maatilojen ja maaseutuyristen toiminnan kehittämisessä.

Palvelumme kattavat maatilojen ja yritysten johtamisen, talouden ja tuotannon. Olemme osa valtakunnan parasta asiantuntijaverkostoa.

Palvelutoimistomme ovat Porissa ja Turussa, aluetoimistot palvelevat sopimuksen mukaan Eurassa, Huittisissa, Kankaanpäässä, Loimaalla, Salossa ja Somerolla.

ProAgria Länsi-Suomen alue on maamme keskeisiä maatalouden tuotantoalueita ja alueen tuotantorakenne on hyvin monipuolinen. Alueella on toimivia maatiloja noin 8500 kpl, joilla oli viljelyksessä noin 20 % Suomen koko peltoalasta. Alueella tuotetaan mm. maamme kananmunista 70 %, siipikarjanlihasta 50 %, sianlihasta 40 %, avomaan vihanneksista 40 % ja sokerijuurikkaasta 85 %. Maataloudella on edelleen merkittävä rooli maaseudun elinkeinotoiminnassa ja sen kehittymisessä. Toisaalta maaseutuelinkeinot monipuolistuvat ja niillä on kasvava merkitys maaseudun elinvoimaisuudessa.

Maatalous- ja maaseutuyrittäjät ovat tärkein toimintaa suuntaava sidosryhmä. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. ELY-keskukset, MTK-liitot, seutukuntien kehittämisyhtiöt, Leader-toimintaryhmät, kuntien maaseutu- ja elinkeinotoimet sekä Satafood ja Pyhäjärvi-instituutti.

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3400 maatila- ja maaseutuyritystä. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli reilu 300, maaseutuyritysasiakkaita myös yli 300.

Neuvo 2020 -palvelut olivat suosittuja. Niitä tehtiin kaikkiaan 1172, joista eniten kysytty oli ympäristöasioihin kohdistunut neuvonta (444). Ympäristöön liittyvien palveluiden jälkeen toiseksi suosituin oli maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä palvelu (376). Luomuun liittyviä Neuvo-palveluita käytettiin myös paljon (122).

Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 705 maatilaa ja viljelysuunnittelua teimme 426 tilalle.

Talouspalveluissa teimme maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia (168), sukupolvenvaihdossuunnitelmia (70), yhtiöittämisiä (20). Tilipalvelujamme käytti 250 asiakasta.

Hanketoimintamme on vilkasta ja olimme mukana kymmenissä hankkeissa toteuttajana tai kumppanina. Johtamishankkeemme pienryhmiä oli yli 20 ja niihin osallistui 200 tilaa eri tuotantosuunnista.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2020 olivat 3,4 milj. € (vuonna 2019 3,8 milj.). Tilikauden alijäämä oli 37.000 € (92.000 €).

Myyntituotot vähenivät 5 %, joka johtui lähes kokonaan korona pandemiasta. Eniten rajoitukset haittasivat opintomatkoja, jotka peruuntuivat loppuvuodelta kokonaisuudessaan, mutta osin myös maitotilojen palveluja, poisjääneiden tilakäyntien muodossa. Viime vuosista poiketen valtiontuki (varsinainen määräraha ja erityisavustus) kasvoi edellisestä vuodesta 2 %.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 13 %.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 140.000 € (178.000), joka oli 13 % (15 %) taseen loppusummasta, 1 113.000 (1 191.000) €:sta.

Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 60 henkilötyövuotta (61 htv).

 

Toimintamme perusta

Strategiasta suunta rohkeaan uudistumiseen. Onnistumme yhdessä!

MISSIOMME

Mahdollistamme maailman puhtaimman ja elinvoimaisimman maaseudun myös tulevaisuudessa.

VISIOMME

Tarjoamme parhaan asiakaskokemuksen liiketoiminnan kehittämiseen. 
 
 Olemme 
  1. asiakkaidemme ylivoimaisin, lisäarvoa tuottava kumppani
  2. kestävästi kannattava ja vaikuttava
  3. aktiivisesti asiakkaan yrityskokonaisuutta kehittävä
  4. suunnannäyttäjä ja arvostettu järjestö   

Ajatuksia avainhenkilöiltä

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Länsi-Suomen uusi toimitusjohtaja Sami Iltanen katsoo tulevaan.

Aloitin ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajana 1.1.2021. Pandemia oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa toisella kierroksella. Koronavirus onkin vaikuttanut myös neuvonta- ja hanketoimintaan, joskaan ei läheskään samalla tavalla kuin moneen muuhun palvelualaan. Vaikka poikkeusolot muuttivat toimintatapojamme ja pienensivät myyntituottojamme, olivat kustannussäästömme tätä suurempia. Tuloksemme parani edellisestä vuodesta jääden kuitenkin tappiolliseksi. Isot sisäiset heilahtelut edellisen vuoden lukuihin verrattuna ovat pääosin selitettävissä juuri pandemiasta johtuvilla toimintatapojen muutoksilla.

Suuri osa neuvontatyöstä siirtyi digitaalisiin välineisiin ja omaksuimme etäyhteydet nopeasti tavaksi olla yhteydessä asiakkaisiimme. Tämä siirtymä tapahtui yllättävän kivuttomasti ja olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta uusista työtavoista. Matkakulumme laskivatkin merkittävästi, lähes 45 %. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä tekemään etäyhteyksin, esimerkiksi tuotosseurannassa käyntimäärät laskivat selvästi ja tavoitteista jäätiin merkittävästi.  Paluuta normaaliin ei tulla näkemään vielä vuonna 2021 ja osa työtapojen muutoksista tulee jäämään pysyviksi.

Merkittävimmät haasteet toiminnassamme olivat hanketyössä ja sen osalta nimenomaan pienryhmätoiminnan toteuttamisessa ja opintomatkojen järjestämisessä. Pienryhmätoimintaa pyrittiin jatkamaan mahdollisuuksien mukaan ja siirtämään tapaamisia sähköisiksi, mutta opintomatkat jouduttiin perumaan.

Neuvo 2020 -palvelujen osuus palvelutuotoistamme on jatkanut selvää kasvuaan, vaikka järjestelmä suljettiin loppuvuonna tilapäisesti. Tämän tuetun ja myös hinnoittelultaan säädellyn neuvonnan kasvu oli osittain pois laskutettavasta myynnistämme. Yhden vuoden lukuja huolestuttavampaa on seurata neuvontatapahtumien määrän laskua. Vaikka trendi on laskeva, näemme edessämme valtavasti mahdollisuuksia. Siksi onkin syytä siirtää katse tulevaisuuteen.

Positiivista menneessä vuodessa on ollut se, että maaseudun sekä maa- ja metsätalouden arvostus on noussut huimasti. Sinänsä on ikävää, että se on edellyttänyt havahtumisen maailman haavoittuvaisuuteen. Tarvehierarkian peruskivet, ruuan saatavuus ja turvallisuus ovat olleet pitkästä aikaa koetuksella. On keskusteltu ruokahuollosta ja turvallisuutta on haettu väljemmistä asumisoloista.

Myös ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen, vesienhallintaan liittyvät asiat sekä luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävät toimenpiteet tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Tämä tuo paljon lisää mahdollisuuksia maaseudulle ja sen yrittäjille ja sitä kautta neuvontatyölle on entistä enemmän tarvetta.

Myös ProAgria Länsi-Suomessa lähdemme suuntaamaan tulevaisuuteen. Pohdimme toimintamallejamme ja sitä, miten pystymme parhaiten tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme. Vuosi 2021 tuleekin olemaan rakentamisen vuosi. Pandemian jälkeen otamme aktiivisemman otteen asiakkaistamme ja lähdemme edistämään asiakkaidemme liiketoimintaa entistä rohkeammin.

Sami Iltanen
Toimitusjohtaja
ProAgria Länsi-Suomi

Hallituksen näkökulma

Toimintaamme määritti koronaepidemia ja sen mukanaan tuomat rajoitukset ja muutokset arkityössä.

Koronaepidemian seurauksena siirryttiin etätöihin, asiakastapaamisia hoidettiin verkon välityksellä ja opintomatkoja jouduttiin perumaan. Henkilökohtaisten tapaamisten vakiovaruste oli ja on edelleen hengityssuojain. Muutoksiin on toki sopeuduttu, mutta parannusta tilanteeseen toivotaan.

Vuosi 2020 merkitsi isoa muutosta keskuksen henkilökunnassa. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Timo Junnila siirtyi vuoden lopussa eläkkeelle ja tämän vuoden alusta uutena toimitusjohtajana aloitti Sami Iltanen. Toimitusjohtajan vaihdos merkitsi hallitukselle perusteellista pohdintaa ProAgria Länsi-Suomen tulevaisuuden odotuksista, suhteestaan ympäröivään yhteiskuntaan, jäsenistöönsä sekä muihin ProAgrian keskuksiin.  

Lännen alueen elinkeinorakenne on hyvin monipuolinen.  Meillä ovat edustettuna miltei kaikki Suomessa harjoitetun maatalouden tuotantosuunnat porotaloutta lukuun ottamatta. Luonnonoloiltaan Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat maan parasta maatalousaluetta. Mutta myös haasteet ovat mittavia. Toiminnan kannattavuutta joudutaan arvioimaan jatkuvasti. Kentän monipuolisuus johtaa siihen, että pitää tietää vähän kaikesta ja tehdä monipuolisesti kaikkea.

Tuotannon ekologisuudelle ja eettisyydelle asetetaan entistä kovempia vaateita.  Hiili- ja ravinnepäästöjen hallinta nousee tulevaisuudessa keskeiseksi ajuriksi maatalouden taloudellisten ja tuotannollisten ratkaisujen taustalla. ProAgria ei voi sivuuttaa tätä muutosta vaan meidän tulee olla etulinjassa kehittämässä ja tuomassa asiakkaillemme ratkaisuja, joilla näihin haasteisiin voidaan vastata.

Olennainen osa ratkaisukeskeistä toimintamallia on tiedon siirto asiantuntijoilta asiakkaille, mutta myös palautteen ruohonjuuritasolta pitää siirtyä ylös ketjussa. Pyrimme vaikuttamaan sidosryhmiimme ja päättäjiin niin, että näiden päätökset tukevat maaseudun elinkeinoja sen sijaan että asiakkaamme joutuisivat maksajan paikalle.   

Kuluvana vuonna ProAgria Länsi-Suomen toimintaa pyritään tehostamaan organisaation uudistuksen kautta. Uudistuksen päätavoitteita ovat keskuksen taloudellisen tilanteen kohentaminen, toimenkuvien ja palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Myös säästöjä on luvassa. Osa toimistoilla tehtävästä työstä on siirtynyt kotikonttoreihin ja tämän seurauksena ainakin Turussa tultaneen siirtymään pienempiin tiloihin ja lähemmäs asiakkaita.

Palveluiden kysyntä on säilynyt epidemiasta huolimatta kohtuullisen hyvänä, mikä on merkki siitä, että maakunnissa riittää uskoa tulevaisuuteen. Neuvo 2020 -palvelu jatkuu pienen katkoksen jälkeen ennallaan. Samoin hankkeet jatkuvat pääosin entisellä volyymilla.

Marja- ja erikoiskasvitilojen kausityövoiman saannin tilanne on viime vuoden tapaan huolestuttava. Vaikka rokotukset koronaa vastaan ovat jo vauhdissa, ei tämä merkitse valtioiden välisten liikkumisrajoitusten poistumista. Huolta aiheuttaa myös Suomen hallituksen päätös polttoturpeen käytöstä. Turveyrittäjiä kohtaan päätös on erittäin kova, mutta sillä on heijastusvaikutuksia myös kuivike- ja kasvuturpeen saatavuuteen, mikä taas aiheuttaa ongelmia kasvihuone- ja broilerituotantotiloille.

Toiveissa on, että kevään ja kesän aikana epidemia saadaan kuriin rokotusten ja tartuntoja ehkäisevien toimenpiteiden kautta ja voidaan palata normaaliin elämänmenoon ilman pelkoa taudin leviämisestä.

Olli Alikärri

Hallituksen puheenjohtaja

 

Avainlukumme ja kohokohdat

Palvelujamme käytti kaikkiaan noin 3400 maatila- ja maaseutuyritystä. Maitotilapalvelujen asiakastiloja oli reilu 300, maaseutuyritysasiakkaita myös yli 300.

Neuvo 2020 -palvelut olivat suosittuja. Niitä tehtiin kaikkiaan 1172, joista eniten kysytty oli ympäristöasioihin kohdistunut neuvonta (444). Ympäristöön liittyvien palveluiden jälkeen toiseksi suosituin oli maatilan nykyaikaistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen liittyvä palvelu (376). Luomuun liittyviä Neuvo-palveluita käytettiin myös paljon (122).

Tukihakemuspalveluamme hyödynsi 705 maatilaa ja viljelysuunnittelua teimme 426 tilalle.

Talouspalveluissa teimme maatilojen talouslaskelmia ja liiketoimintasuunnitelmia (168), sukupolvenvaihdossuunnitelmia (70), yhtiöittämisiä (20). Tilipalvelujamme käytti 250 asiakasta.

Hanketoimintamme on vilkasta ja olimme mukana kymmenissä hankkeissa toteuttajana tai kumppanina. Johtamishankkeemme pienryhmiä oli yli 20 ja niihin osallistui 200 tilaa eri tuotantosuunnista.

ProAgria Länsi-Suomen varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2020 olivat 3,4 milj. € (vuonna 2019 3,8 milj.). Tilikauden alijäämä oli 37.000 € (92.000 €).

Myyntituotot vähenivät 5 %, joka johtui lähes kokonaan korona pandemiasta. Eniten rajoitukset haittasivat opintomatkoja, jotka peruuntuivat loppuvuodelta kokonaisuudessaan, mutta osin myös maitotilojen palveluja, poisjääneiden tilakäyntien muodossa. Viime vuosista poiketen valtiontuki (varsinainen määräraha ja erityisavustus) kasvoi edellisestä vuodesta 2 %.  Varsinaisen toiminnan tuotoista valtiontuen osuus oli 13 %.

Tilikauden päättyessä oma pääoma oli 140.000 € (178.000), joka oli 13 % (15 %) taseen loppusummasta, 1 113.000 (1 191.000) €:sta.

Vuoden aikana tehtiin kaikkiaan 60 henkilötyövuotta (61 htv).

 

Toimitusjohtajan katsaus

ProAgria Länsi-Suomen uusi toimitusjohtaja Sami Iltanen katsoo tulevaan.

Aloitin ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtajana 1.1.2021. Pandemia oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa toisella kierroksella. Koronavirus onkin vaikuttanut myös neuvonta- ja hanketoimintaan, joskaan ei läheskään samalla tavalla kuin moneen muuhun palvelualaan. Vaikka poikkeusolot muuttivat toimintatapojamme ja pienensivät myyntituottojamme, olivat kustannussäästömme tätä suurempia. Tuloksemme parani edellisestä vuodesta jääden kuitenkin tappiolliseksi. Isot sisäiset heilahtelut edellisen vuoden lukuihin verrattuna ovat pääosin selitettävissä juuri pandemiasta johtuvilla toimintatapojen muutoksilla.

Suuri osa neuvontatyöstä siirtyi digitaalisiin välineisiin ja omaksuimme etäyhteydet nopeasti tavaksi olla yhteydessä asiakkaisiimme. Tämä siirtymä tapahtui yllättävän kivuttomasti ja olemme saaneet asiakkailta positiivista palautetta uusista työtavoista. Matkakulumme laskivatkin merkittävästi, lähes 45 %. Kaikkea ei kuitenkaan pystytä tekemään etäyhteyksin, esimerkiksi tuotosseurannassa käyntimäärät laskivat selvästi ja tavoitteista jäätiin merkittävästi.  Paluuta normaaliin ei tulla näkemään vielä vuonna 2021 ja osa työtapojen muutoksista tulee jäämään pysyviksi.

Merkittävimmät haasteet toiminnassamme olivat hanketyössä ja sen osalta nimenomaan pienryhmätoiminnan toteuttamisessa ja opintomatkojen järjestämisessä. Pienryhmätoimintaa pyrittiin jatkamaan mahdollisuuksien mukaan ja siirtämään tapaamisia sähköisiksi, mutta opintomatkat jouduttiin perumaan.

Neuvo 2020 -palvelujen osuus palvelutuotoistamme on jatkanut selvää kasvuaan, vaikka järjestelmä suljettiin loppuvuonna tilapäisesti. Tämän tuetun ja myös hinnoittelultaan säädellyn neuvonnan kasvu oli osittain pois laskutettavasta myynnistämme. Yhden vuoden lukuja huolestuttavampaa on seurata neuvontatapahtumien määrän laskua. Vaikka trendi on laskeva, näemme edessämme valtavasti mahdollisuuksia. Siksi onkin syytä siirtää katse tulevaisuuteen.

Positiivista menneessä vuodessa on ollut se, että maaseudun sekä maa- ja metsätalouden arvostus on noussut huimasti. Sinänsä on ikävää, että se on edellyttänyt havahtumisen maailman haavoittuvaisuuteen. Tarvehierarkian peruskivet, ruuan saatavuus ja turvallisuus ovat olleet pitkästä aikaa koetuksella. On keskusteltu ruokahuollosta ja turvallisuutta on haettu väljemmistä asumisoloista.

Myös ilmastonmuutoksen hillintä, siihen sopeutuminen, vesienhallintaan liittyvät asiat sekä luonnon monimuotoisuuden eteen tehtävät toimenpiteet tulevat olemaan entistä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Tämä tuo paljon lisää mahdollisuuksia maaseudulle ja sen yrittäjille ja sitä kautta neuvontatyölle on entistä enemmän tarvetta.

Myös ProAgria Länsi-Suomessa lähdemme suuntaamaan tulevaisuuteen. Pohdimme toimintamallejamme ja sitä, miten pystymme parhaiten tuottamaan lisäarvoa asiakkaillemme. Vuosi 2021 tuleekin olemaan rakentamisen vuosi. Pandemian jälkeen otamme aktiivisemman otteen asiakkaistamme ja lähdemme edistämään asiakkaidemme liiketoimintaa entistä rohkeammin.

Sami Iltanen
Toimitusjohtaja
ProAgria Länsi-Suomi

Talous ja johtaminen

Koronapandemia ei vaikuttanut tilojen investointiaktiivisuuteen.

Vuoden 2020 aikana suoritimme erilaisia maatiloille ja yrityksille talouteen ja johtamiseen tarkoitettuja palveluja yhteensä reilut 900 kappaletta. Näistä suosituin oli kilpailukykyneuvo, jota teimme lähes 400 kpl. Maatalouden osalta koronapandemia ei vaikuttanut tilojen investointiaktiivisuuteen laskevasti vaan investointeihin tarvittavia liiketointasuunnitelmia laadittiin lähes parisataa kappaletta. Omistajanvaihdoksissa olimme apuna 70 tilalla. Yhtiöittämisiin tarjosimme palveluja 20 tilalle.

Maa- ja metsätalousministeriön erityismäärärahalla pystyimme antamaan asiantuntija-apua noin 130 tilalle. Tähän palveluun sisältyi maatilan toiminnan ”kehittämiskeskustelu” ja toisen osa-alueena opastus sähköisten palvelujen käyttöönottoon maatiloilla. Muita palveluja kuten maatilojen työterveyshuoltoon, taloussuunnitelmiin, johtamiseen, tilan johdon auditointia ja tilan arviointeja teimme myös. Palvelumaksuja kerrytimme talouden ja johtamisen palvelualueesta noin 20 % enemmän kuin vuonna 2019.

Tilitoimistopalvelut

Tilipalveluiden toimintaa kehitettiin kohti täyden palvelun tilitoimistoa.

Tilitoimistopalveluiden asiakasmäärä jatkoi kasvua sekä sähköisten tilipalvelujen osuus lisääntyi merkittävästi.

Palvelemme eri yritysmuotojen yrityksiä; maatiloja, yhtymiä, toiminimellä toimivia, yhdistyksiä, säätiöitä ja osakeyhtiöitä kolmen kirjanpitäjän voimin. Maatilojen tilinpäätöksiä oli tekemässä yli 10 asiantuntijaa.

Olemme olleet mukana valtakunnallisessa tili- ja talouspalveluiden kehitysohjelmassa, joka mahdollistaa sujuvamman, ajantasaisen ja sähköisen toimintavan tilipalveluissa ja vuonna 2020 panostimme henkilöstön koulutukseen. Sähköisten tilipalvelujen hyödyntäminen on mahdollista käytössämme olevilla kirjanpitojärjestelmillä (WebWakka, NetTikon ja Procountor). Toimintamuodon muutokset osakeyhtiöksi kasvattivat tilipalvelujen suoriteperusteisen kirjanpidon ja palkanlaskennan tarvetta ja tarpeeseen pystytiin vastaamaan hyvin. Kirjanpitäjän rooli on yhä enemmän muuttunut konsultoivaan rooliin, jossa tilan taloudesta ja käytännön toimista keskustellaan yrittäjän kanssa useaan otteeseen tilikauden aikana. Tilipalvelujen prosessi on kehityksen kohteena erityisesti tulevana vuonna.

Kannattavuuskirjanpito

Kannattavuuskirjanpidossa vapaaehtoisesti mukana olevat tilat tuottavat tärkeää aineistoa Suomen maatalouden tilasta ja saavat hyödyllistä materiaalia myös oman tilan talouden ja tuotannon seurantaan. Kerätyn aineiston pohjalta käydään mm. maataloustukiin liittyviä neuvotteluja EU:n komission kanssa. Luonnonvarakeskus vastaa järjestelmän ylläpidosta.

Länsi-Suomi edustaa n. 15 % kannattavuuskirjanpitotiloista. Koko Lännen alueelta palautettiin 96 tilan kirjanpitoaineistot. Länsi-Suomi on erityisen tärkeää siipikarja- sika- ja puutarhatuotantoaluetta. Varsinais-Suomessa sijaitsee peltoalaltaan Suomen suurimmat tilat, keskimääräisellä varsinaissuomalaisella tilalla on 60 ha peltoa.

Perinteisessä kannattavuuskirjanpitotilojen palkitsemistilaisuudessa kiitettiin mukana olleita tiloja arvokkaasta suomalaisen maatalouden kannattavuuden tilastoinnin ja tutkimuksen eteen tehdystä työstä.  Tällä kertaa palkinnon saivat 90 ja 10 vuotta mukana olleet varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset tilat. Historiallinen 90-vuotispalkinto jaettiin satakuntalaiselle tilalle, näitä on jaettu koko Suomessa vain 8 kappaletta.

 

Yrityspalvelut

Yritysneuvonnan vuosi oli ennätysvilkas.

Lounais-Suomessa investoinnit jatkuivat poikkeuksellisesta vuodesta huolimatta hyvällä tasolla ja maaseutuohjelmat rahat saatiin käytettyä täysimääräisesti. Oman lisänsä vuoteen toivat maaseutuyritysten koronatukien neuvonta, mikä nosti asiakasmäärää puolella.

Satakunnassa yritysneuvontaa toteutettiin ProYritys II -hankkeella, jossa yrittäjien jaksaminen ja vertaistuki niin maatilalla kuin yrityksissä sai entistä enemmän huomiota. Rajoitusten vuoksi toimintatapaa jouduttiin muuttamaan suunnitellusta ja siirtymään pienryhmistä yrityskohtaiseen sähköiseen neuvontaan. Yksi pienryhmä saatiin toteutettua poikkeusjärjestelyin.

Digiloikan ja asiakasmäärän kasvun lisäksi korona toi mukanaan nopealla aikataululla lukuisia erilaisia tukimuotoja yrityksille ja niiden säädökset, hakujärjestelmät ja aikataulut erosivat toisistaan. Yritysasiantuntijamme pyrkivät opastamaan yritykset oikean tuen piiriin ja avustamaan niiden hakemisessa.

Maaseutuyrityksiä palveltiin 302 kpl ja neuvontatapahtumia oli yli 800. Yhteistyöverkostossa toimittiin 27 eri toimijan kanssa eli näin saatiin koko verkoston osaaminen yrittäjien käyttöön. Satakunnan maaseutuyritykset hakivat investointitukea vuonna 2020 reilulla 13 miljoonalla eurolla ProYritysII-hankkeen avustuksella ja asiantuntijoillamme onkin ollut merkittävä rooli maaseuturahaston kautta rahoitettujen investointihankkeiden hakemisessa.

Satakuntalaista yritysneuvonnan asiantuntemusta arvostetaan myös valtakunnallisesti. Kaikki yritysasiantuntijamme ovat olleet mukana sparraajina Uusiutuva metsä ja maaseutu Kasvupolku®-konseptissa. Tänä vuonna se toteutettiin netin välityksellä ja sparraajana toimi Anne Heikintalo. Kilpailun parhaana palkittiin Satakuntalainen yritys, jonka kanssa asiantuntijamme ovat tehneet pitkään töitä. Asiantuntijamme ovat myös osallistuneet EU:n uuden ohjelmakauden työpajoihin niin valtakunnallisesti, maakunnallisesti kuin alueellisestikin.

Muut yrityspalvelut

Maatilasidonnaisten yritysten neuvontaa hoidettiin koko ProAgria Länsi-Suomen alueella Neuvo 2020 kilpailukyky -palveluna. Neuvo 2020 -palveluiden käyttö o lisääntynyt koko ajan ja se on saamassa jatkoa myös tulevaisuudessa.

Maito ja nurmi

Tuotosseurannasta ajantasaista ja luotettavaa tietoa maitotilan kehittämisen ja johtamisen tueksi.

Vuonna 2020 ProAgria Länsi-Suomen alueella tuotosseurantaan kuului 279 tilaa, luomumaitoa näistä tiloista tuotti 12 tilaa. Maitotilojen määrä laskee vuosittain, mutta alueella investoidaan myös maidontuotantoon, mikä näkyy tilojen keskilehmäluvun nousuna. Länsi-Suomen tilojen keskilehmäluku oli 52,2 kun koko maassa tiloilla oli keskimäärin 50,5 lehmää. Luomutilat ovat keskimääräistä suurempia, niiden keskilehmäluku oli 77.4.

Maitotilojen yrittäjillä on ammattitaitoa hoitaa karja niin että ne tuottavat maitoa. Koko maan keskituotos nousi ensimmäisen kerran yli kymmentuhannen kilon. Länsi-Suomen tiloilla tuotettiin keskimäärin 10086 kg (10693 EKMkg) ja koko maan keskituotos 10168 kg (10771 EKMkg).   Tuotetussa maidossa oli valkuaista 360 kg ja rasvaa 440 kg.

Tuotosseurantatilojen palvelut

Tuotannonohjausta tiloille tehtiin Karjatsekki-palvelulla, missä yhdessä maidontuottajien kanssa määritetään tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteeseen pääsemiseksi, navettakäynnillä keskitytään karjan havainnointiin. Määrällisesti palvelun käyttö väheni edellisiin vuosiin verrattuna huomattavasti, osittain syytä voidaan hakea keväällä alkaneesta koronaepidemiasta, jolloin tapaamiset asiakkailla jäivät lähes kokonaan pois.

Ruokinnanohjauspalveluita Länsi-Suomen alueella käytti 57 % tuotosseurantaan kuuluneista tiloista. Ruokinnan ohjauksen tavoitteena on auttaa asiakasta tuottamaan mahdollisemman paljon pitoisuuksiltaan hyvää maitoa, pitää karja terveenä ja hyödyntää kotoiset rehut tehokkaasti, olemme asiakkaalle kannustava kumppani.

Neuvorahalla tehtyjen palveluiden käyttö lisääntyi. Tuotantoeläinosion alla neuvorahaa käytti 123 tilaa, sekä muiden osioiden alla myös moni tila sai neuvontaa. Tiloilla paneuduttiin eläinten hyvinvointikorvauksen ehtoihin, täsmäpalveluilla kiinnitettiin huomio yksittäiseen eläinryhmään sekä nurmien kasvukuntoon ja säilörehun tekoon liittyviin aiheisiin.

Kasvipalvelut

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut.

ProAgria Länsi-Suomen alueella toimii Suomen ainoa sokeritehdas, tärkkelysperunatehdas ja Apetitin vihannesjalostamo sekä pienempiä vihannespakkaajia ja jalostajia. Alueen teollisuuteen on tehty investointeja viime vuosina ja edellytyksiä erikoisviljelykasvien lisäämiselle alueella on olemassa. Erikoiskasvien viljelyn kautta saadaan lisäarvoa alueen viljelijöille ja muille toimijoille. Marjanviljely kiinnostaa yhä useampaa tilaa, uusimpana pensasmustikan kiinnostus on lisääntynyt.

Kotieläintaloudessa Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat erityisesti siipikarjan ja sikojen suhteen vahvaa aluetta. Siipikarjan tuotteiden jalostukseen ja teurastukseen on tehty investointeja, mikä luo maatiloille mahdollisuuksia tuotannon kehittämiseen ja laajentamiseen jatkossa. Viljelijöiden lukumäärä on laskenut 3–5 % vuosivauhtia. Toisaalta keskipeltoala ja keskieläinluku on noussut ja kotieläinten kokonaislukumäärät ovat säilyneet ennallaan. Rakennekehityksen arvioidaan jatkuvan samanlaisena.

Kasvinviljelytiloilla tilakoko on kasvanut tasaisesti ja osalla tiloista maataloustoiminta on osa-aikaistunut. Kehityksen seurauksena viljelijät tarvitsevat palveluja optimoidakseen tuotantopanosten käyttöä ja viljelyn intensiivisyyttä. Samaan aikaan kiristyvät lainsäädäntö ja tukien ehdot edellyttävät kirjanpidolta ja suunnitelmilta äärimmäistä tarkkuutta. Viljelysuunnittelu-palvelussa asiakas varmistuu tukiehtojen ja lainsäädännön vaatimusten huomioimisesta viljelyssään. Korona vuosi haastoi viljelijät etäpalveluiden käyttäjiksi ja se onnistui erittäin hyvin viljelynsuunnittelussa sekä tukihaussa. Lisäksi kasvustolivet pitkin kasvukautta toivat tietoa kasvukauden etenemisestä. Digiloikka tuli monesta suunnasta ja se onnistui hyvin.

Kipsi-hanke aloitettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen Elyn kanssa. Tavoitteena puhtaampi Saaristomeri kohdennetulla kipsin levityksellä.

Teimme viljelysuunnittelua noin 600 tilalle. Neuvo palveluja ympäristöön liittyen teimme 390 kappaletta, kasvinsuojeluun liittyen 90 kappaletta ja luomuun 120 kappaletta.

Satokausi 2020

Talvi oli melko lumeton ja leuto, mutta kevätpakkaset aiheuttivat paikallisia tuhoja syysviljoilla ja mm. kuminalla, kun pellon pintaan muodostui roustetta ja se repi kasvien juuria ylös. Kylmä sää hidasti myös kevätkylvöjen edistymistä ja paikoin jouduttiin uusimaan huhtikuun puolella tehtyjä kylvöjä, kun jyvät eivät itäneet kylmässä ja märässä maassa. Toukokuun loppupuolella sää alkoi lämmetä ja kylvöt saatiin kunnolla vauhtiin.

Kesäkuu oli koko maassa hyvin kuuma ja kuiva. Sadetta saatiin vain paikallisesti kuuroina ja kunnollista kastelevaa sadetta saatiin odottaa heinäkuun puolelle. Sää lisäsi haastetta kasvinsuojeluun ja toi painetta satonäkymiin. Viljat, öljy- ja palkokasvit alkoivat valmistua ennen aikojaan ja sato näytti jäävän todella pieneksi. Heinäkuun sateet aiheuttivat monilla viljelykasveilla sen, että sivuversot alkoivat kasvaa pääverson yli ja muodostivat ns. toisen kerroksen kasvuston, joka vihersi komeasti vielä elokuun puolella. Öljykasveilla sivuhaarat kasvoivat päähaaran ohi.

Kirjavat kasvustot aiheuttivat päänvaivaa monelle ja puintien ajankohta nousi isoksi kysymysmerkiksi. Syysviljat eivät kärsineet kesäkuun kuivuudesta yhtä paljon kuin kevätviljat ja niiden korjuuseen päästiin pääasiassa ajallaan elokuun alkupuolella. Kevätviljojen puinti käynnistyi maakunnassa pääasiassa vasta syyskuun puolella ja jatkui aina lokakuun sateisiin asti.

Viljasadot eivät ennakko-odotuksista huolimatta olleet ennätyksellisen alhaisia, vaan esim. kaura yllätti viljelijänsä kohtuullisella satotasolla ja myös laatu oli pääsääntöisesti hyvä. Ohra ja vehnä kärsivät kesän poikkeusoloista enemmän, kuten myös palkokasvit, joiden sato jäi monella tilalla lopulta hyvin heikoksi. Härkäpavun puinti osoittautui haasteelliseksi, koska kypsät palot olivat varressa alimpina ja niistä ehti papuja varisemaan maahan ennen puintia. Ylempänä olevat palot taas eivät ehtineet valmistua.

Säilörehusadot olivat laadultaan ja määrältään hyvät. Jonkin verran säilörehunäytteissä esiintyi hivenravinteiden puutoksia, mutta niiden arveltiin johtuvan kevään stressaavista olosuhteista.

Öljykasvien viljelyala noudatti koko maan trendiä ja oli melko alhainen vuonna 2020. Kotimaisen valkuaistuotannon turvaamiseksi tehdäänkin nyt töitä ja erilaisilla hankkeilla pyritään lisäämään sekä öljy- että valkuaiskasvien viljelyintoa.

Marjantuotanto

Marjantuotannosta kerromme Laatumarja-hankkeen yhteydessä. Lue marjantuotannosta.

Luomuhankkeet

Luomumpi Varsinais-Suomi -tiedonvälityshanke jatkoi toimintaansa. Vuoden mittaan järjestettiin mm. infotilaisuuksia ja webinaareja sekä julkaistiin videoita ja tiedotusmateriaaleja. Ajankohtaista luomutietoutta levitettiin aktiivisesti myös hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja blogissa. Hanke toteutetaan yhdessä Ammattiopisto Livian ja Axxell Brusabyn kanssa. Hankkeelle on myönnetty jatkoaika vuoden 2021 loppuun saakka. Luomuisa Satakunta -  luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun  -hankkeessa yhdessä Satafood Kehittämisyhdistys ry:n ja Pyhäjärvi-instituutin kanssa vastaavin toimenpitein.

Energia

Energianeuvontaa toteutettiin hanketyönä sekä Neuvo 2020 -palveluina.

Maatilan älykäs energiajärjestelmä

Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaan eikä korona ei merkittävästi haitannut toteuttamista, koska hankkeella ei ko. toteutusvaiheessa tavoiteltu laajempia yhteistyötahoja eikä myöskään yleisötilaisuuksia ollut tarkoitus järjestää. Hankkeessa testattiin valmista ohjausjärjestelmää todeten se soveltumattomaksi hankkeen tavoitteen mukaiseen käyttötarkoitukseen. Syksyllä kaksi hankkeen omarahoituksesta vastaavaa yhtiötä lähti hankkeen tukemana toteuttamaan demoversion kehittämistä ns. avoimelle alustalle. Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun saakka.

Maaseudun energiayrittäjyyden koordinaatiohanke

Korona haittasi merkittävästi hankkeen toimintaa. Kaikki jo päätetyt sekä suunnitellut matkat jouduttiin peruuttamaan. Tilaisuuksien osalta tehtiin joitakin peruutuksia, mutta pääosin niitä toteutettiin jo keväälläkin Teamsilla. Syksyn aikana Teams vakiintui ainoaksi toteutustavaksi ja virtuaalitilaisuuksiin saatiin hyvin osallistujia. Teamsin avulla järjestettiin mm. hanketreffejä. Hankkeessa toteutettiin kaksi uusiutuvan energian videota. Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun saakka, mutta rahoitus riittää ainoastaan alkusyksyyn saakka.

OffGrid

Off Grid hankkeessa Ranskalaisten maaseutuverkosto oli tulossa maaliskuussa tutustumaan Pyhäjärviseudulle, mutta koronan tuomat tavoitteet katkaisivat suunnitelmat ja tutustuminen siirtyi tulevaisuuteen. Hankkeessa myös eestin WS jouduttiin matkustusrajoitusten vuoksi siirtämään, kuten myös Liettuan Lokakuuhun suunniteltu ws. Latvian WS toteutettiin kiireaikataululla ja se pidettiin elokuun alussa. Hankkeessa Platformi ja rakennusopas saatiin lähes valmiiksi etäyhteyden avulla ja koronan haittaamalle hankkeelle saatiin jatkoaikaa vuoden 2021 loppuun saakka, jotta toimenpiteet saadaan läpi.

Neuvo 2020 -palvelut

Korona jonkin verran pelästytti investointeja pohtivia, mutta tilanteen rauhoituttua Neuvo 2020 -palveluiden kysyntä kasvoi. Halventunut öljy hidasti hakelämmitystä, mutta yksityistalouksiin innostuttiin hyödyntämään 4000 € energia-avustusta ja ilma-vesilämpöpumput tulivat erittäin suosituiksi. Maatilapuolella aurinkosähköinvestoinnit olivat edellisten vuosien tapaan erittäin suosittuja
Energian neuvo 2020 -palvelua hyödynnettiin myös runsaasti vuoden 2020 aikana, kaikkiaan 45 kpl. Pääasiassa käynnit olivat aurinkosähköön liittyviä.

Vesitalous

Salaojaneuvonnan kysyntä oli runsasta.

Olosuhteet salaojaojitustöihin olivat erittäin hyvät ja suunnitelmien paalutushehtaareita oli saman verran kuin edellisvuonna. Suunnitelmien kartoitustöitä tehtiin aivan vuoden loppuun asti ja suunnitelmista pääosa valmistuu 2021 vuoden kevääseen mennessä.

Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hanke päättyi vuoden 2019 loppuun, mutta siihen liittyviä julkaisuja tehtiin vielä vuoden 2020 keväällä. Oppaissa annetaan suosituksia ja ohjeita erityisesti happamien sulfaattimaiden ja tulvien haittojen ehkäisyyn.   

MTK-Varsinais-Suomen Maan vesitalous ja kasvukunto -hankeen Vesitalouden hallinta -osiossa kohderyhminä ovat lisäksi viljelijöiden lisäksi myös ojitusyhteisöt ja suunnittelijat. Sisätilaisuuksia ei vuoden aikana voinut järjestää, mutta olimme mukana tekemässä  videoita/podcasteja esimerkiksi Peruskuivatus kuntoon -peltokierros videoon Salossa, Kuivatus kuntoon -Peltokierros videoon Taivassalossa. Videot ja hankkeessa tehdyt uutiskirjeet löytyvät verkkosivuilta: www.mtk.fi/maveka. Lisäksi olimme mukana Maveka hankkeen järjestämillä peltopäivillä Axxel Brusabyn koulutilalla, esittelemässä salaojien huuhteluun, pellon tasaukseen ja salaojitukseen liittyviä asioita.

Kuivatuskartoituksia ja neuvontaa tiloilla tehtiin myös osana Neuvo 2020 -järjestelmää. Neuvo 2020 -palveluiden kysyntä lisääntyi vuoden aikana. Neuvontaa ja kuivatuskartoitusta Neuvo 2020 -palveluiden avulla tehtiin yhteensä 46 tilalle. 

Vesitalousasiantuntijoiden toiminta jakaantui päätuotteille v. 2020 seuraavasti:                            

  • Salaojasuunnitelmien paalutukset 50 kpl 400 ha
  • Uudet salaojasuunnitelmat 45 kpl 325 ha, joista uusia säätösalaojituksia 90 ha.
  • Täydennysojitussuunnitelmat 25 kpl 255 ha, joista uusia säätösalaojituksia noin 100 ha.
  • Valtaojien putkitus- ja perkaussuunnitelmia yhteensä 15 kpl    
  • Salaojakartta tilauksia oli vuoden aikana 100 kpl.

Kaikkiaan erilaisia työtilauksia saimme vuoden aikana 182 asiakkaalta.

Yhdyskuntarakentaminen tielinjausten ja erityyppisten rakennettavien putkilinjojen ja sähkökaapelien vaikutuksesta aiheuttaa jatkuvasti salaojien korjaussuunnittelua.  Tilaajina ovat olleet useat tierakenteiden suunnittelua tekevät suunnittelutoimistot. Perinteisen vesitaloussuunnittelun lisäksi tehtiin, kosteikkosuunnitelmia, uusinta- ja korjaussuunnitelmia, nykyarvolaskelmia, valmistumistarkastuksia sekä mittaustöitä maarakennusurakoitsijoille.

Kuivatuksen toimivuus ja maan rakenne vaikuttavat merkittävästi pellon vesitalouteen ja satopotentiaaliin. Toimiva ojitus on kannattavan viljelyn perusedellytys, vaihtelevissa sääolosuhteissa kuivatuksen toimivuuden merkitys kasvaa, sillä tiivistyneen maan vedenläpäisy on hidasta ja viljelytoimenpiteet lisäävät maan tiivistymisriskiä entisestään.

Toimintaan on edellisvuosien tapaan kuulunut yhteistyö Salaojayhdistys ry:n, Ely-keskuksien, alueen salaojaurakoitsijoiden, putki- ja tarvike- ja laitetoimittajien kanssa.

Maa- ja kotitalousnaiset

Maa- ja kotitalousnaisten vuoden teemana oli “Maaseudun lumo(a) -kohti kestävämpää kehitystä”.

Valtakunnallisen Naisvoimaa-viikon aiheena oli kasvisten käytön lisääminen. Hiihtolomalla kokoonnuimme ulkoilemaan Virttaan kankaalle Kantolaavun maastoon. Kävelylenkin jälkeen maistuivat nuotiomakkara, kahvi ja tikkupulla. Hyvinvointipäivä jouduttiin tältä vuodelta perumaan juuri alkaneen koronapandemian alta. Myös perinteisenä Impin päivänä liikuttiin turvallisesti ulkona kokoontumatta suuriksi joukoiksi. Kokoontumisrajoitukset asettivat toimintamme kokonaan uuteen malliin; halusimme edelleen tarjota erityisesti järjestötoimijoille toimintaa. Ruoka-asiantuntijamme osallistuivat varautumisen 72 tuntia –kouluttajakoulutukseen.

Pieni pala maaseutua –tapahtumat järjestettiin aluetoimistoillamme Huittisissa ja Porissa pienemmillä porukoilla. Yhdistyksen vuosikokous toteutettiin hybridikokouksena 6:lla toimistoillamme saman aikaisesti Teams-järjestelmän avulla. Mukana kokouksessa olivat myös MKNK puheenjohtaja Mervi Mäki-Neste ja toiminnanjohtaja Mirja Hellstedt kertomassa uudesta MKNK viestintästrategiasta. Puutarhan parhaat -reseptikilpailu innosti uusilla resepteillä. Kilpailussa palkittiin Punajuuri-fenkoli-ohralaatikko (Sari Nieminen, Kausala) ja Maa- artisokkakeitto (Anneli Kyläkoski, Loimaa). Vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin Karoliina Kirvelä Varsinais-Suomesta ja Anu Hakala Satakunnasta.

Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta

Ruoka-asiantuntijamme olivat mukana toteuttamassa Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen hankkeen kalan käsittely ja ruoanvalmistusoppitunteja.

Keväällä hyvin alkanut kurssitoiminta pysähtyi maaliskuussa kokonaan maailmalta kantautuneiden ja meillekin levinneen epidemian myötä. Alkukesästä rajoitusten hieman auettua järjestimme avoimia ruokakursseja, yrttikursseja ja -retkiä väljästi luonnonhelmassa.  Kesän kaikki suunnitellut yleisötapahtumat peruttiin.  

Ruokaneuvolivet saivat alkunsa. Jo maaliskuussa meillä alkoivat Facebook- ja Instagram -livelähetykset, joissa rennolla otteella valmistettiin ruokia ja me kaikki pystyimme kotona seuraamaan ohjeistusta. Koulujen siirtyessä etäkouluun, totesimme pienten koululaisten tarpeen helppoihin välipalavinkkeihin, joita sitten toteutimme Youtube-videoina. Yhdistysväelle järjestettiin päiväkahvitilaisuuksia Teamsin kautta, joissa keskusteltiin kulloinkin kiinnostavasta aiheesta. Lisäksi tuotimme sisältöä maa- ja kotitalousnaisten  TikTok-tilille. Uusilla sosiaalista mediaa hyödyntävillä lähetyksillä tavoitimme 731 787.
 
Kädet multaan - Aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin -hanke jatkui vuonna 2020. Meneillään on pilottivaihe. Alueeltamme mukana Sydänmaan koulu Eurajoelta ja päiväkoti Kuperkeikka Nakkilasta. Pilotoinnissa luodaan toimintamalli kohdejoukolle, joka lisää: ravinteiden kierrätystä ja vähentää ruokahävikkiä, ymmärrystä ruoantuotannosta ja kestävistä ruokavalinnoista sekä kasvisten ja kasvisruoan käyttöä sekä lasten luonto- ja maakontaktia. Pilotointi koskettaa noin 120 lasta ja lisäksi heidän vanhempiaan sekä lasten kanssa työskenteleviä aikuisia. Koronasta johtuen toimia on mukautettu aikaan sopiviksi eikä työtä ole keskeytetty, vaan työssä on hyödynnetty etätyöskentelyä.

Kotitarveviljelystä enemmän tehoja -hankkeen tarkoituksena on innostaa ihmisiä kotitarveviljelyyn. Aloitustilaisuudet järjestettiin kolmessa eri Salon kylässä. Samoissa kylissä järjestettiin hankkeen ensimmäinen luentosarja, jossa oli kuusi tilaisuutta. Luentosarja toteutettiin siis jokaisessa kylässä samalla sisällöllä, eli yhteensä 18 tilaisuutta. Kylät olivat Pertteli, Hajala ja Muurla. Koronan johdosta jouduimme siirtämään kaikki tilaisuudet etätilaisuuksiin. Järjestimme 13 eri tilaisuutta etänä, joihin kaikkiin riitti osallistujia. Tämän lisäksi toteutimme pari facebook livelähetystä. Syksyllä sadonkorjuuteemaisia juuresviikkoja vietettiin 37 –41 aikana. Joka viikolle oli valittu oma juures, josta viestittiin viikon ajan muun muassa reseptiikkaa, faktatietoa ja live-lähetyksiä. Nämä kaikki toimet tapahtuivat facebookissa, joka on kuitenkin julkinen ryhmä, kuka tahansa pystyi näitä seuraamaan, vaikka ei olisikaan kirjautunut Facebookkiin.

Pihasta parempaa pöytään -hanke toimii Pyhäjärviseudun Leader -alueella. Hankkeen tavoitteena on innostaa hyödyntämään luonnonantimia ja kasvattamaan itse ruokaa. Hankkeessa toteutettiin keväällä yrttiretki ja syksyllä sieniretkiä.

Maiseman- ja luonnonhoito

Maiseman viihtyisyyden ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi kehitettiin maaseutumaiseman ja kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä palveluja. Jatkoimme Euran kunnan avoimien viheralueiden kunnossapitoluokitusta. Aloitimme Liedon kunnan keskusta-alueen rakennettujen ja avoimien viheralueiden ja Uudenkaupungin taajametsien kunnossapitoluokituksen.  Teimme Neuvo 2020 -käyntejä liittyen maisema- ja luontokohteiden kartoituksiin sekä viher- ja niittysuunnitelmia seurakunnille, yksityisille ja yrityksille.  Vesienhoidon viestintää ja neuvontaa suunnattiin viljelijöille ja yhdistyksille sekä osallistuttiin Varsinais-Suomen vesistökunnostusverkoston toimintaan. 

Valtakunnalliseen Vuoden maisemateko -kilpailuun saimme useita osallistujia alueeltamme. Varsinais-Suomen voittaja oli Niklas Reuterin Lenholman haka Paraisilta, joka voitti myös valtakunnallisen Vuoden maisematekotittelin. Satakunnan kisan voitti Luistarin keto ja Euran kunta. Kerroimme kuntatapaamisissa ja Maisemauutisissa viheralueiden kunnossapitoluokituksen hyödyistä sekä vieraslajien kartoituksen hyödyistä sekä opastimme vieraslajien oikeaoppiseen tunnistamiseen ja torjuntaan.

Haitalliset vieraskasvit hallintaan –hankkeessa toteutettiin useita vieraslajien torjuntatalkoita, testattiin vieraslajien torjuntamattoa jättiputki- ja japanintataresiintymissä sekä tarkkailtiin laidunnuksen tehoa vieraslajien valtaamilla alueilla. Lisäksi hankkeessa testattiin dronekuvauksen hyötyä vieraslajien kartoituksessa.

Yritysneuvonta  

Toteutimme Green Care -etäkoulutuksen, joka oli suunnattu matkailu- ja liikunta-alan yrittäjille. Toteutimme myös etänä toiminnallisen mallikoulutuksen. Markkinoimme hygieniaosaamistestejä ja olimme mukana innostamassa yrityksiä mukaan Osta tilalta -tapahtumaan sekä viestimässä kuluttajille päivään osallistuvista kohteista. Ohjasimme matkailuyrittäjiä hakemaan koronatukia.

Suomen metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri osti meiltä koulutusta. Satakunnan osuuskaupan kanssa toteutettiin uudenlainen Facebok-live kokonaisuus Satakunta juhlii kotona. Tapahtumaan tuotettiin reseptiikka painettuna, nettisivulle sekä mobiilipalveluun. Näkyvyyttä saimme myös kauppojen infotauluissa sekä Tori.fi palvelussa. Osuuskunta Satamaidolle tuotimme maistatuksia sekä puuro-liven.

Suomi syö Satakunnasta – Sikses parasta lähiruokaa -hankkeessa viestitään aktiivisesti ruokaketjun ajankohtaisista tapahtumista, trendeistä ja lainsäädännön muutoksista. Lue lisää.

Maaseutumatkailun tiedonvälityshanke Varsinais-Suomessa -hanke toteutti matkailuyrittäjille erilaisia digikoulutuksia. Ylläpidimme Varsinais-Suomen Reittiryhmän toimintaa ja osallistuimme Varsinais-Suomen liiton Matkailufoorumin sihteeristön toimintaan.

DigiSaapas - Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa –hankkeessa käynnistettiin retkeilijöille ja matkailijoille suunnatun mobiilikäyttöisen Virma Kartta -verkkosovelluksen suunnittelu. Sovellus kattaa Varsinais-Suomen virkistys- ja luontomatkailukohteet ja –reitit sekä näihin liittyviä palveluita. Hankkeen tavoitteena on edistää avoimen Virma-Datan käyttöä eri toimijoiden verkkopalveluissa ja kannustaa kuntia, yrittäjiä ja yhdistyksiä aineiston ylläpitoon ja hyödyntämiseen. Lisäksi koordinoidaan maakunnan reitistökehittäjien yhteistyötä.  Hanke alkoi vuonna 2020 ja kestää 2022 loppuun, hanketta vetää Varsinais-Suomen liitto.  

Avoimet tulet -hanke käynnistyi hieman suunniteltua myöhemmin eli kevään aikana. Aloitustilaisuus järjestettiin villiyrttiretken kanssa yhdessä Punkalaitumella. Syksyllä paikallisille asukkaille järjestettiin sieniretkiä. Hankevetäjä kiersi vuoden aikana hankealueen luontoretkeilykohteita yhdessä paikallisten toimijoiden kanssa. Loppuvuonna hankkeessa järjestettiin nuotioruokatyöpajoja sekä infottiin jokamiehen oikeuksista luontopolun merkeissä, sekä Huittisissa että Punkalaitumella.

Ura aukeaa kalataloudessa -hanketta toteutettiin yhdessä Länsi-Suomen kalatalouskeskuksen kanssa. Koronatilanne vaikeutti hankkeen toteuttamista, mutta oppituntien suunnittelu sekä koulujen kontaktointi pystyttiin hoitamaan sovitusti vuoden 2020 aikana. Hankkeen tarkoitus on nostaa esille kalatalousalaa yläkoululaisille.

Mushroom road –hankkeeseen suunniteltu opintomatka Italiaan jouduttiin perumaan. Hankkeessa julkaistiin juliste, josta voi tutkia sienten tyypilliset esiintymismetsätyypit ja –ajat.  

 

Hanketoiminta

Olemme alueen yksi merkittävimmistä maatalouden ja maaseudun kehittämishankkeiden toteuttajista.
ProAgria Länsi-Suomen hanketoiminta oli vuonna 2020 merkittävää. Hankerahoituksella pystymme monipuolistamaan toimintaamme kehittämällä alueen maataloutta ja maaseudun yritystoimintaa. 

Vuonna 2020 toimineita hankkeitamme

  • Aikaa On – kokonaisuus haltuun
  • Vähähiilinen maaseutu - maaseudun uusiutuvat energiat
  • ProYritys - Yhteistyöllä kilpailukykyä maaseutuyrityksiin Satakunnassa
  • Haitalliset vieraskasvit hallintaan
  • Maaseutumatkailun tiedonvälityshanke Varsinais-Suomessa
  • Avaimet maisemaan -kylämaisemahanke
  • Off grid DIY Renewable Energy for rural development
  • Kuvauskopterit maatalouden työkaluna
  • Mushroom road -sienitie
  • Horse Industry: possibilities today and in future
  • Kalaherkut haltuun
  • Kotitarveviljelystä enemmän tehoja
  • Pihasta parempaa pöytään
  • Avoimet tulet
  • Ura aukeaa kalataloudessa

Hallinnoimamme yhteistyöhankkeet

  • Suomi syö Satakunnasta - Sikses parasta lähiruokaa
  • Maaseudun energiayrittäjyys - valtakunnallinen koordinaatiohanke

Yhteistyöhankkeeet, jossa olemme mukana

  • Laatumarja - Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi
  • Luomuisa Satakunta - luomutuotannolla lisäarvoa ruokaketjuun
  • Luomumpi Varsinais-Suomi
  • Kipsin levitys Saaristomeren valuma-alueen pelloille - KIPSI
  • Rakennekalkki maatalouden vesiensuojelukeinona
  • Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA)
  • Resurssitehokas vihannestuotanto (REVI)
  • Virkistys- ja luontomatkailukohdetiedot avoimeen käyttöön Varsinais-Suomessa
  • MikäData
  • DigiSaapas - Digitaalisen saavutettavuuden parantaminen virkistyspalveluissa
  • Kädet multaan - Aktiivisen ruokakansalaisuuden toimintamalli varhaiskasvatukseen, kouluihin ja paikallisyhteisöihin
 
Lisätietoa hankkeistamme.

Aikaa on - kokonaisuus haltuun

Aikaa on -hanke keskittyy maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittämiseen.

Aikaa on -hanke on suunniteltu vastaamaan monessa yhteydessä todettuun tarpeeseen, joka kasvaa maatilayritysten rakennekehityksen muutoksen myötä: Satakunnan ja Varsinais-Suomalaisten maatilayritysten kokonaisuuden hallinnan ja johtamisosaamisen kehittäminen ja tätä kautta yritysten kannattavuuden kehittäminen. Toiminta koostuu pienryhmätoiminnasta, ajankohtaisista koulutus- ja teemapäivistä sekä lisäksi opintomatkoista ja kansainvälisestä yhteistyöstä.

Pienryhmätoiminta

Hankkeessa toimi vuonna 2020 yli 20 pienryhmää, jossa on mukana laajasti tiloja eri tuotantosuunnista.

Johtamispienryhmissä ratkaistaan tilojen toimintatapoihin liittyviä ongelmia yhteisvoimin. Ryhmässä on voimaa, kun selvitetään porukalla vuorotellen kunkin osallistujan maatilan kehittämiskohteita. Niihin haetaan ryhmänä käytännönläheisiä kehitysehdotuksia. Muutoksia seurataan ryhmän edetessä ja pohditaan, miten tehostaminen näkyy yrittäjien ajankäytössä ja taloudessa. Kantavina teemoina ovat ajankäytön hallinta, ihmisten yhteistyön sujuvuus ja kokonaisuuden hallinta.

Havaintotilamallissa pienryhmäläisten keskuudesta valitaan yksi tila havaintotilaksi, jossa ryhmä käy seuraamassa valittua prosessia vuoden ajan. Ryhmä auttaa tilaa parantamaan toimintapojaan. Samalla ryhmäläiset vertaavat ja peilaavat havaintotilan toimintaa omaan toimintaansa ja saavat eväitä ja hyviä käytäntöjä oman tilan toimintansa kehittämiseen.

Koulutuspienryhmissä perehdytään ryhmän teemaan ensisijaisesti hakemalla tietoa ryhmän ulkopuolelta. Ryhmässä keskustellaan kokemusten edetessä myös käytännön näkökulmista, mutta ei mennä samalla lailla tilakohtaiselle tasolle kuin kokemusryhmissä.

Hankkeen tapahtumia 2020

-    Nerokas ja ilmastoviisas nurmi –webinaari 1.4.2020
-    Maissin pellonpiennarpäivä 9.9.2020
 
Hallinnoimamme hankkeen yhteistyökumppanit ovat ProAgria Oulu, Länsi-Maito, Satamaito, Suomen Siipikarjaliitto ry, maatilayrittäjät. Rahoittaja on Euroopan maaseuturahasto, Satakunnan ELY-keskus, Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Laatumarja

Laatumarja - Lounais-Suomi tuoremarjan kärkituottajaksi -hankkeessa viime vuosi oli koronasta huolimatta vilkas.

Lounais-Suomen alueella toimivassa ProAgria Länsi-Suomen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä Laatumarja-hankkeessa viime vuosi oli koronasta huolimatta vilkas. Hankkeessa tehtiin mm. laajaa kartoitusta lounaissuomalaisten mansikkaviljelmien kasvukunnosta erilaisin maa-, tauti- ja kasvianalyysein sekä viljelijähaastatteluin.

Hankkeessa valmistui myös diplomityö kasvutunnelien maisemallisista vaikutuksista yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa. Kasvutunnelituotanto lisääntyy Lounais-Suomen alueella voimakkaasti ja investointia suunnitellessa on hyvä ottaa myös maisemalliset näkökulmat huomioon.

Lisäksi testattiin sekä uusia mansikka- että vadelmalajikkeita, joista toivotaan vaihtoehtoja monipuolistamaan kotimaista lajikevalikoimaa.

Myös kiinnostus pensasmustikan viljelyyn lisääntyy koko ajan ja uusia viljelmiä perustetaan alueelle. Laatumarja-hankkeessa haluttiinkin auttaa viljelijöitä lisäämään pensasmustikan viljelyosaamista, ja erittäin suosituksi muodostuneeseen pensasmustikkapienryhmään otti osaa lähes 30 tilaa.

Hankkeessa perustettiin myös yhteistyössä Livian ammattiopiston kanssa terttuherukan koeviljelmä, jossa on tarkoitus havainnollistaa Cordon-herukan tuotantomallia.

Maanparannusaineet vesiensuojelukeinona

Yhteistyössä viljelijöiden kanssa levitetään Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä sekä tutkitaan ja kokeillaan rakennekalkin käyttöä vesiensuojelussa.

Kipsi ja rakennekalkki ja kuituliete ovat maanparannusaineita, joiden avulla voi vähentää nopeasti maatalouden ravinnepäästöjä vesistöön ja siten parantaa vesien tilaa. Kun peltomaan rakenne paranee, pysyy maa-aines ja siihen sitoutunut fosfori paremmin pellolla. Näitä aineita käytetään vesiensuojelun tehostamisohjelmassa, jonka tavoite on tuoda lisää tehoa vesien ja Itämeren suojeluun.

Kipsinlevitys Varsinais-Suomessa

KIPSI-hankkeen tavoitteena on levittää Saaristomeren valuma-alueen pelloille kipsiä 50 000  hehtaarille vuosien 2020 - 2022 aikana ja vähentää valuma-alueelta Saaristomereen tulevaa kuormitusta. Tavoitteena on myös tehdä kipsikäsittely ja sen mahdollisuudet tunnetuksi sekä muutoinkin tiedottaa maatalousalueilla tehtävistä vesiensuojelutoimista sekä tutkia kipsin vaikuttavuutta. Tavoitteisiin kuuluu myös yhteistyön vakiinnuttaminen vesien hyvän tilan aikaansaamiseksi. Annamme viljelijöille neuvontaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hallinnoimassa hankkeessa.

Hankkeen ensimmäisestä vuodesta saatiin hyviä kokemuksia. Lähes 400 varsinaissuomalaista viljelijää haki kipsikäsittelyä yhteensä 10 500 ha:n peltoalalle ja kipsiä levitettiin noin 9 000 hehtaarin peltolalle. Palautekyselyssä viljelijöiltä saatiin myönteistä palautetta.

Rakennekalkkia savimaille

Rakennekalkki on pitkävaikutteinen savimaiden maanparannus- ja kalkitusaine. Se sisältää tavallisen kalkin lisäksi reaktiivista eli sammutettua tai poltettua kalkkia. Hyödyt saavutetaan parhaiten, kun rakennekalkki muokataan maahan heti levityksen jälkeen.

Rakennekalkki-hankkeen (2019-2021) tavoitteena on tuottaa tarkempaa tietoa ja ohjeistusta rakennekalkin käytöstä Suomen oloissa. Työhön kuuluu laboratorio- ja peltotutkimuksia Länsi-Suomen alueella. Tulosten perusteella julkaistaan käytännönläheinen opas rakennekalkituksen toteutukseen. Laajaa yhteistyöhanketta vetää Turun ammattikorkeakoulu.  Vastaamme hankkeen ulkoisesta viestinnästä.

Hankkeet ovat osa Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa

Molempia hankkeita rahoittaa ympäristöministeriö osana Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa, jossa tavoitteena on muun muassa vähentää maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin uusilla innovatiivisilla keinoilla.

Olemme myös aktiivisesti mukana kehittämässä maatalouden vesiensuojelutyötä ja siihen liittyvää yhteistyötä mm. työryhmissä ja hankkeiden ohjausryhmissä (esim. vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä, V-S vesistökunnostusverkoston ohjausryhmä, Maveka-ohjausryhmä, rannikkokunnostusverkoston yhteistyöryhmä).

Suomi syö Satakunnasta

Päätavoitteenamme on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä.

Päätavoitteenamme on tukea satakuntalaisen ruokaketjun kehittymistä ja kasvua ruokamaakunnan brändäyksellä. Suomi syö Satakunnasta - Sikses parasta lähiruokaa nostaa esiin Satakuntalaista ruokaketjua korostamalla kestävää ja vastuullista toimintaa. Hankkeessa lisätään yhteistyötä ja verkostoitumista satakuntalaisten tuottajien ja yrittäjien välillä. Samalla kannustetaan osallistujia mukaan yritysryhmähankkeisiin. Kuluttajille esitellään uusia markkinakanavia. Viestinnässä kokeillaan uusia toimintatapoja sekä keinoja tuoda tuotteita kauppoihin ja ammattikeittiöihin.

Hankkeessa viestitään aktiivisesti ruokaketjun ajankohtaisista tapahtumista, trendeistä ja lainsäädännön muutoksista. Hanke viesti kuukausittain uutiskirjeellä laajasti ruokaketjun asioista, kertoen yritystarinoin Satakunnan monipuolisesta tuotannosta, lainsäädännön ajankohtaisista sekä hanketapahtumista. Lisäksi viestintä on aktiivista hankkeen somekanavilla (Facebook, Instagram ja Twitter). Vuonna 2020 tehtiin hankeviestinnässä digiloikka viestien livelähetyksissä mm. koronatuista, uutiskirjeen sisällöstä, suomalaisen ruoanpäivästä. Kouluille ja oppilaitoksille mahdollistettiin etäoppitunteja Teams-yhteydellä. Syksyllä, kun tapaamisia voitiin taas tehdä turvallisemmin, retkeiltiin Satakunnan kotitalousopettajien kanssa lähiruoan äärelle. Pohjois-Satakuntaan. Tapahtumista parhaiten toteutui julkistenkeittiöiden lähiruokapäivä 14.10., jota toteutti 16 kuntaa ja kaupunkia.

Hankkeen toteuttavat kanssamme Satafood Kehittämisyhdistys ry ja Pyhäjärvi-instituutti. Hanketta rahoittaa Satakunnan ELY-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisrahastosta.

siksesparasta.fi
 

  

Lantaopas

Erityisesti kasvinviljelytiloille suunnattu lantaopas valmistui osana Maan vesitalous ja kasvukunto -hanketta.

Laadimme osana Maan vesitalous  ja kasvukunto -hanketta lantaoppaan, jonka tarkoituksena on edistää lannan käyttöä osana maan kasvukunnon parantamista. Opas on suunnattu kasvinviljelytiloille, joille lannan käyttö ei ole vielä tuttua. Sisällöstä on hyötyä myös kaikille lannan käytön lisäämisestä ja tehostamisesta kiinnostuneille. Opas antaa käytännönläheistä tietoa ja vinkkejä lannan käytön suunnitteluun, logistiikkaan, varastointiin ja levitykseen sekä yhteistyöstä sopimiseen eläintilojen kanssa. Viljelijät haluavat lannan ravinteet tehokkaaseen käyttöön viljelykasvien ravinteiksina eikä vesiin levien ruoaksi. Näin myös käytännössä monilla tiloilla toimitaan ja käytäntöjä hiotaan koko ajan paremmiksi. Lanta on ruoantuotannossa arvokas kierrätysravinteiden lähde ja erityisesti savimailla hiilensidontaa edistävä maanparannusaineena.

Oppaan laadinnasta ovat vastanneet ProAgria Länsi-Suomen asiantuntijat Heikki Ajosenpää, Satu Paananen ja Terhi Ajosenpää. Sisällön tuottamiseen arvokasta apuaan ovat antaneet Airi Kulmala MTK:sta sekä Sami Talola ja Aino Launto-Tiuttu MTK-Varsinais-Suomesta.

MTK-Varsinais-Suomi ja ProAgria Länsi-Suomi toteuttivat yhteistyössä Maan vesitalous- ja kasvukunto -hanketta. Hankkeen tavoitteena oli välittää tutkimustietoa ja käytännön kokemuksia pellon vesitalouden hallinnasta, maan kasvukunnon parantamisesta ja lannan sekä kierrätysravinteiden tehokkaasta hyödyntämisestä. Kolmevuotista hanketta (2018–2020) rahoitti Varsinais-Suomen ELY-keskus maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Talouden tunnusluvut

 

TULOSLASKELMA

  
    
  

1.1.-31.12.2020

1.1.-31.12.2019

Varsinainen toiminta

  

Tuotot

  
 

 Valtion varsinainen määräraha

433 532,00

400 362,00

 

 Erityisavustus neuvontatoimintaan

25 252,40

52 266,00

 

 Muut julkiset tuet, hankeraha

749 371,45

973 844,87

 

 Palvelumaksut ja myyntituotot

2 137 493,66

2 239 036,51

 

 Muut toiminnan tuotot

74 620,47

124 969,14

Tuotot yhteensä

3 420 269,98

3 790 478,52

    

Kulut

   
 

 Palvelutoiminnan kulut

-292 350,17

-368 520,07

 

 Henkilöstökulut

-2 403 412,46

-2 523 420,39

 

 Vapaaehtoiset henkilösivukulut

-97 117,64

-126 235,35

 

 Poistot ja arvonalentumiset

-18 162,87

-19 947,63

 

 Muut kulut

-747 906,88

-959 131,26

Kulut yhteensä

-3 558 950,02

-3 997 254,70

    

Kulujäämä

-138 680,04

-206 776,18

    

Varainhankinta

  

Tuotot

106 564,00

116 507,50

Kulujäämä

-32 116,04

-90 268,68

    

Sijoitus- ja rahoitustoiminta

  

Tuotot

824,92

923,64

Kulut

 

-1 321,61

-1 428,51

Kulujäämä

-496,69

-504,87

    

Tilikauden tulos

-32 612,73

-90 773,55

    

Välittömät verot

-5 195,53

0,00

Tilikauden alijäämä

-37 808,26

-90 773,55

 

Yhteystietomme

Ota meihin yhteyttä!

ProAgria Länsi-Suomen yhteystiedot

Toimitusjohtaja Sami Iltanen p. 040 835 2455

Palvelupäälliköt

  • Kasvitilat: Satu Näykki, p. 043 825 1225
  • Kotieläintilat: Sanna Jääskeläinen, p. 050 517 7750
  • Talouspalvelelut: Simo Saarikallio p. 0500 743 272
  • Tekniikkapalvelut: Kimmo Laine p.  050 512 1400
  • Tilipalvelut: Jaana Laaksonen p. 044 486 3817
  • Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Maija Willman p. 0500 323 136

Kaikki asiantuntijamme löydät täältä (www.proagria.fi/asiantuntijat)

Toimisto: info.lansi@proagria.fi

Valtakunnallinen asiakaspalvelu

Palvelunumero 044 420 9000  (avoinna arkisin klo 8.15–16.00)