Palkkaa vai osinkoa?

Palkka ja osinko – mikä niiden ero on?

Palkka on korvausta yrittäjän tekemästä työstä. Yritys voi vähentää maksetut palkat verotuksessa, jolloin ne pienentävät yrityksen verotettavaa tulosta. Palkansaaja puolestaan maksaa palkasta tuloveroa sekä muita lakisääteisiä maksuja.
Osinko taas on yrityksen omistajille maksettavaa voitonjakoa. Osinkoa voidaan jakaa vain, jos yrityksellä on jakokelpoisia voittovaroja. Toisin kuin palkka, osinko ei ole yritykselle vähennyskelpoinen meno, vaan se maksetaan yhteisöveron jälkeen jääneistä varoista.

Milloin palkkaa kannattaa nostaa?

Palkan nostaminen on usein perusteltua ainakin seuraavissa tilanteissa:

• Kun yrityksen verotettavaa tulosta halutaan pienentää. Koska palkka on yritykselle vähennyskelpoinen meno, se pienentää yrityksen verotettavaa tulosta ja siten maksettavaa yhteisöveroa. Jos yritys tekee hyvää tulosta, yrittäjälle voidaan maksaa palkkaa osana yrityksen tuloksen suunnittelua.
• Kun tarvitset säännöllisiä henkilökohtaisia tuloja. Palkka tarjoaa ennakoitavan ja tasaisen tulovirran esimerkiksi elinkustannusten kattamiseen.
• Kun yrityksen nettovarallisuus on vielä pieni. Listaamattoman yhtiön osinkoverotus perustuu osittain yrityksen nettovarallisuuteen. Jos nettovarallisuutta on vähän, verotuksellisesti edullisen osingon määrä voi jäädä rajalliseksi. Tällöin palkka voi olla käytännössä järkevämpi vaihtoehto.

Milloin osingon nostaminen kannattaa?

Osinko voi olla houkutteleva vaihtoehto erityisesti silloin, kun yritys on vakavarainen ja nettovarallisuutta on kertynyt vuosien aikana. Listaamattomasta yhtiöstä maksettavan osingon verotus voi tietyissä tilanteissa olla kokonaisuutena palkkatulon verotusta kevyempää. Lopputulos riippuu kuitenkin muun muassa yrityksen nettovarallisuudesta, osingon määrästä sekä osakkaan muista tuloista. Yrityksen nettovarallisuus vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa osingosta voidaan verottaa pääomatulona. Tämän vuoksi suurempi nettovarallisuus voi lisätä mahdollisuuksia verotehokkaaseen osingonjakoon. Osinkoa voidaan jakaa vain kertyneistä voittovaroista. Siksi jatkuvasti kannattava liiketoiminta luo parhaat edellytykset osingonmaksulle.

Entä jos hyödyntäisi molempia?

Monessa tapauksessa tehokkain ratkaisu ei ole valita palkkaa tai osinkoa, vaan hyödyntää molempia suunnitelmallisesti. Tyypillinen toimintamalli voi olla esimerkiksi seuraava:

• nostetaan vuoden aikana kohtuullinen palkka
• huolehditaan yrittäjän riittävästä YEL-työtulosta ja sitä kautta eläke- ja sosiaaliturvan tasosta
• jaetaan osa tilikauden voitosta osinkoina tilinpäätöksen valmistuttua

Tällainen yhdistelmä mahdollistaa usein tasapainoisen kokonaisverotuksen sekä yrittäjän henkilökohtaisen talouden tehokkaan suunnittelun.

Yleisin virhe: päätöstä tehdään vain verojen näkökulmasta

Palkka- ja osinkosuunnittelussa huomio kiinnittyy usein pelkkiin veroprosentteihin. Vaikka verotus on tärkeä osa kokonaisuutta, se ei saisi olla ainoa päätöskriteeri. Liian voimakas verojen minimointi voi johtaa siihen, että yrittäjän YEL-työtulo jää tarpeettoman matalaksi. Tämä voi heikentää eläketurvan sekä useiden sosiaalietuuksien tasoa. Toisaalta liian suuri palkka voi nostaa kokonaisverorasitusta enemmän kuin olisi tarpeen. Siksi päätöstä kannattaa tarkastella aina kokonaisuutena: miten ratkaisu vaikuttaa verotuksen lisäksi omaan toimeentuloon, turvaan ja tulevaisuuden suunnitelmiin.

Usein paras ratkaisu löytyy tasapainosta

Kysymykseen "palkkaa vai osinkoa?" ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta. Sopivin ratkaisu riippuu yrityksen taloudellisesta tilanteesta, nettovarallisuudesta sekä yrittäjän henkilökohtaisista tavoitteista. Useimmille osakeyhtiöyrittäjille paras vaihtoehto on harkittu yhdistelmä palkkaa ja osinkoa. Kun varojen nostaminen suunnitellaan ennakkoon ja päätökset perustuvat ajantasaiseen taloustietoon, voidaan sekä verotusta että yrittäjän henkilökohtaista taloutta optimoida kestävällä tavalla pitkälle tulevaisuuteen.

Haluatko tietää, mikä on juuri sinun yrityksellesi kannattavin ratkaisu?

Palkka- ja osinkosuunnittelu kannattaa tehdä aina yrityksen ja yrittäjän kokonaistilanne huomioiden. Yksilöllinen laskelma tuo lähes aina paremman lopputuloksen kuin yleiset nyrkkisäännöt.

YEL-vakuutetulla yrittäjällä eläke sekä monet sosiaalietuudet, kuten sairaus- ja vanhempainpäivärahat, määräytyvät pääsääntöisesti vahvistetun YEL-työtulon perusteella. Varojen nostamista suunniteltaessa onkin tärkeää tarkastella verotuksen lisäksi myös YEL-työtulon tasoa ja sen vaikutuksia yrittäjän turvaan.

ProAgrian talousasiantuntijat laativat yrittäjille yksilöllisiä laskelmia, ota yhteyttä asiantuntijaamme!