Kuiva-aineella on ratkaiseva merkitys lehmien ruokinnassa

3 min lukuaika

Ruokintapöydällä

Oikein koostettu ja tasapainotettu kuiva-aineen saanti on taloudellisen ja lehmän hyvinvointia tukevan ruokinnan perusta.

Feelinggood kuiva aines

Lehmän tarvitsemat ravintoaineet ovat rehujen kuiva-aineessa. Kuiva-aine sisältää mm. kuitua, energiaa, valkuaista ja kivennäisaineita. Ravintoaineita tarvitaan ylläpitoon, aineenvaihduntaan, kasvuun, tiineyteen, sekä maidontuotantoon.

Kuiva-aine on se osa rehusta, joka jää jäljelle, kun vesi poistetaan. Vesi ei sisällä ravintoaineita vaan tuo syöntiä aktivoivan kosteuden.

Ruokintasuunnittelu perustuu kuiva-aineeseen

Karjakompasissa ruokinnan laskenta tehdään kuiva-aineen perusteella. Karjakompassi ennustaa karjan kuiva-ainesyöntiä käytettävällä rehustuksella huomioiden maitotuotto-rehukustannuksen, jolloin ruokinta pohjautuu parhaalla katteella saatavaan tuotokseen. 
 

Karjakompassin seoksen optimaalinen kuiva-aine sekä erittäin korkea syönti-indeksi.
Lehmät syövät 28,5 kiloa kuiva-ainetta vuorokaudessa ja tuottavat tällä 43 kiloa maitoa/lypsävä/pv. Maitotuoton kate paranee.

Väkirehuissa kuiva-ainepitoisuus on yleensä 88 % = 1 kg väkirehua sisältää noin 880 g ravinteita ja vettä 120 g. Sen sijaan karkearehujen kuiva-aine vaihtelee paljon. 

Säilörehun kuiva-aine – iso vaikutus arkeen

Säilörehun kuiva-aineeseen vaikuttavat korjuuaikaiset sääolosuhteet, korjuukalusto, sekä esikuivatus. Tyypillisenä kuiva-aineen tavoitetasona voidaan pitää 280–450 g/kg (28–45 %). Jokaisen lypsykarjatilan tulisi tietää mitä kuiva-ainetasoa tavoittelee ja miksi. Kuiva-aineella on vaikutusta rehun säilyvyyteen, syöntikykyyn, pellolta rehumassan mukana kuljetettavan veden määrään ja ruokinnan hallittavuuteen.

Mikäli säilörehu on hyvin märkää, lehmä joutuu syömään enemmän tuorekiloa saadakseen saman määrän ravinteita. Tämä voi tulla vastaan lehmän fyysisenä syöntirajana. Lehmän kuiva-aineen syönti määrittää pitkälti tuotostason. 

Käytännön esimerkki

Lehmä tuottaa 50 kg maitoa päivässä ja tarvitsee noin 30 kg kuiva-ainetta.

Vaihtoehto 1: Säilörehun kuiva-aine 35 %

•    30 kg ÷ 0,35 = 86 kg tuoretta rehua

Vaihtoehto 2: Säilörehun kuiva-aine 22 %

•    30 kg ÷ 0,22 = 136 kg tuoretta rehua

➡ Märkää rehua lehmä joutuu syömään jopa 50 kg enemmän päivässä

➡ Tämä ei käytännössä usein onnistu

Lopputuloksena energiansaanti jää vajaaksi, tuotostaso laskee, riski aineenvaihdunnan häiriöihin kasvaa.

Säilörehun kuiva-aineen muutokset vaikuttavat nopeasti koko ruokintaan

Lypsykarjan ruokinnassa pieneltäkin näyttävät muutokset voivat vaikuttaa merkittävästi seoksen tasapainoon. Hyvä esimerkki tästä on säilörehun kuiva-ainepitoisuuden vaihtelu.

Tekijä 
Lähtötilanne
 
Märempi säilörehu 
Muutos 

Seoksen tuoremäärä (kg/lehmä/pv) 

47 

47 

- 

Kuiva-ainetta yhteensä (kg) 

23,84 

19,27 

-4,57 

Säilörehu (kg tuoreena) 

35,13 

35,13 

- 

Säilörehun kuiva-aine (%) 

38 

25 

-13 

Säilörehun kuiva-aine (kg) 

13,35 

8,78 

-4,57 

Väkirehu (kg tuoreena) 

11,92 

11,92 

- 

Väkirehun kuiva-aine (kg) 

10,49 

10,49 

- 

Väkirehun osuus kuiva-aineesta (%) 

44 

54 

+10 

Miksi tämä on ongelma?

•    ruokinnan tasapaino muuttuu huomaamatta
•    väkirehun osuus kasvaa liikaa
•    pötsin toiminta voi häiriintyä
•    lehmät reagoivat nopeasti muutoksiin

Käytännössä muutos “sekoittaa koko ruokinnan”, vaikka tuorekiloja ei ole muutettu.

Jos tavoitteena on pitää väkirehun osuus edelleen 44 % kuiva-aineesta, vaihtoehtoja on kaksi:

1. Vähennetään väkirehua
•    väkirehua noin –4 kg
•    uusi seosmäärä noin 43 kg

2. Säilytetään kokonaismäärä (47 kg)
•    säilörehua noin 40 kg
•    väkirehua noin 8 kg

On tärkeää seurata säilörehun kuiva-ainetta säännöllisesti, päivittää ruokinta ajantasaisiin analyyseihin perustuen, sekä reagoida muutoksiin nopeasti. Lehmä on rutiinieläin. 
Pienetkin muutokset ruokinnassa näkyvät nopeasti tuotoksessa ja terveydessä.

➡️ Tasainen ja hallittu ruokinta on taloudellisesti kannattavaa että eläimen hyvinvoinnin kannalta ratkaisevaa.