Pelto on oiva oppimisympäristö

Pellonpientareella keskusteluissa esiin nousi pellon tiivistymisen hallinta. Tiivis maa kuivuu keväällä hitaasti, lisäksi juurten kasvu on rajoittunutta. Tiivistymistä voi arvioida Mara-testillä, kun maa on yhtä kuiva kuin työkoneilla ajettaessa. Testin voi tehdä myös sadonkorjuun jälkeen, jolloin aikaa on enemmän ja tulevan kasvukauden voi suunnitella tiivistymä huomioiden. Kasvien juuriston seuraaminen antaa myös viitteitä maan rakenteesta. Esimerkiksi öljykasvilohkolta kannattaa nostaa yksi kasviyksilö hyvältä ja toinen huonolta paikalta. Juuria vertailemalla näkee, onko maan rakenteessa ongelmia: kapea ja pitkä juuri on paksua ja lyhyttä juurta parempi.

Tiivistymän parantamisen top 3
1.    Pintamaan tiivistymä: äestäminen hieman normaalia syvemmältä, kuitenkin enintään 25 cm syvyydeltä.
2.    Tiivistymä 25–30 cm syvyydessä (kyntöantura): nurmi tai syväjuuriset kasvit yhdistettynä jankkurointiin. 
3.    Tiivistymä > 50 cm syvyydessä: maan mururakenteen parantaminen lohkon kuivattamisella. Tällöin huomiota kannattaa kiinnittää salaojien kuntoon ja mahdolliseen lisäojitustarpeeseen sekä yhdistää kuivatus syväjuuristen kasvien viljelyyn.

Mitä syvemmällä tiivistymä on, sitä hitaammin siitä pääsee eroon. Siksi tiivistymän syvyys ja laajuus on tärkeä selvittää.

Hyviä syväjuurisia kasveja tiivistymän parantamiseen ovat muun muassa mailaset ja apilat, ruokonata, auringonkukka ja retikat, sekä satokasveista syysviljat ja kumina. On kuitenkin muistettava, että esimerkiksi retikka toimii möhöjuuren isäntänä, mikä tulee huomioida viljelykierrossa öljykasvien ja muiden ristikukkaisten kanssa.

Kunnioita satoisuusikkunaa
Viljoilla satoisuusikkuna alkaa korrenkasvusta (kasvuaste 30) ja päättyy lippulehtivaiheen puoliväliin (39). Tänä aikana kasvia ei tulisi altistaa stressille eikä ravinnepuutoksille. 
Etenkin vuosina, jolloin rikat lähtevät tasaisesti kasvuun ja ovat vielä pieniä, voidaan harkita rikkatorjunnan jakamista. Tällöin ensimmäinen torjuntakierros tehdään pienannosaineilla, jotka tehoavat pieniin rikkoihin, mutta eivät stressaa satoisuusikkunallaan olevaa kasvustoa. Sama koskee kasvunsäädettä – satoisuusikkunalla pienillä levitysmäärillä ei stressata kasvustoa, eikä ensimmäinen solmuväli lyhene liikaa. 

Kannustammekin pohtimaan, kuinka monta käsittelyä on realistista tehdä oikeaan aikaan omalla tilalla sekä käytössä olevilla viljelymenetelmillä.