Lako ja rikkakasvit haastoivat kasvukautta Etelä-Pohjanmaalla

Kasvunsääteillä lakoa vastaan
Kasvunsäädekäsittelyn optimaalinen ajankohta on korrenkasvun alku, kun korren ensimmäinen solmu on noin senttimetrin korkeudella maasta ja toinen vähintään kahden senttimetrin korkeudella. Mikäli kasvuolosuhteet pysyvät suotuisina, toinen käsittely voidaan tehdä lippulehtivaiheella. 

Toiselle solmuasteelle levitetty kasvunsääde tukee pensomista ja tasaa kasvua pää- ja sivuversojen välillä. Lippulehtivaiheen kasvunsääde tukee pystyssä pysymistä. Hyvin varhain tehty käsittely ei ehkäise lakoa, mutta vahvistaa juuristoa. 

Myös kolmas korrensäätö käsittely on yleinen erityisesti suotuisissa olosuhteissa Etelä-Pohjanmaan alueella. Olosuhteilla on kuitenkin vaikutusta myös kasvunsääteiden vaikutukseen. Esimerkiksi trineksapakki vaatii valoa vaikuttaakseen, joten sen vaikutus on voinut jäädä osittain vajaaksi kesäkuun pilvisyyden seurauksena.

Ohdakkeen ja valvatin vuosi
Kasvukausi suosi rikkakasveista erityisesti ohdaketta ja valvattia, joita esiintyi Etelä-Pohjanmaalla tavanomaista runsaammin. Pitkään kosteana pysynyt maa tarjosi otolliset ja tasaiset kasvuolosuhteet paitsi viljelykasveille myös rikoille. 

Jos rikkatorjunta tehtiin hyvin aikaisessa vaiheessa, ohdakkeen ja valvatin lehtipinta-ala saattoi olla vielä liian pieni torjunnan onnistumiseksi. Rikkakasvien torjunnan jakamista kahteen käsittelyyn kannattaa harkita erityisesti silloin, jos rikkojen taimettuminen on epätasaista:

• ensimmäinen pienannosaineilla kevään pieniin siemenlevintäisiin rikkoihin

• toinen, kun juuristolevintäiset ohdake ja valvatti ovat taimettuneet ja imevää lehtipinta-alaa on riittävästi

Jos ohdaketta ja valvattia on esiintynyt runsaasti, niiden torjuntaan on syytä varautua myös ensi vuonna.

Esikasvivaikutuksella näkyviä eroja
Satotason nosto -hankkeen demoruudut perustettiin Mäki-Latvala Mty:n lohkolle, jossa oli myös edellisenä vuonna toinen peltokoe. Vanhojen koeruutujen vaikutus näkyi tämän vuoden ohrakasvustossa ilmakuvista, mikä mahdollisti esikasviarvojen vertailun. 

Kauralla havaittiin selvästi parempi esikasvivaikutus ohralle kuin vehnällä tai ohralla itsellään. Vehnän esikasviarvo vaikutti heikommalta kuin ohran itselleen. Havainnot vahvistavat käsitystä, jonka mukaan kaura on kevätviljoista paras esikasvi muille kevätviljoille, sillä sen tautikanta eroaa muista viljoista. 

Tautien hallinnan ja maan rakenteen kannalta olisi kuitenkin hyödyllistä, että viljelykierrossa olisi kevätviljojen lisäksi, myös muita kasveja, kuten palko- ja öljykasveja, kuminaa tai syysviljoja. 

Tilaisuus oli Satotason nosto hankkeen kasvukauden 2025 viimeinen peltodemo, jossa vedettiin yhteen havaintoja kuluneesta kaudesta ja arvioitiin sen vaikutuksia. Hanke on Euroopan unionin osarahoittama.