Kestävää kasvinsuojelua

Myös rikkojen, tautien ja tuholaisten kehittämä kestävyys eli resistenssi kasvinsuojeluaineita vastaan voi rajoittaa nykyisten kasvinsuojeluvalmisteiden käyttöä.
Kemiallisen kasvinsuojelun rinnalle on koko ajan haettava vaihtoehtoisia menetelmiä turvata viljelykasvien kasvua ja sadontuottoa erilaisissa kasvintuhoojien paineissa. Samaan aikaan viljelyä kuitenkin uhkaavat haitalliset ja vaikeasti torjuttavat vieraslajit, joten yhtälö on vaikea.

Ennalta varautuminen

Pääperiaate on korvata kemiallista kasvinsuojelua vaihtoehtoisilla keinoilla, milloin se on mahdollista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että kasvintuhoojien torjunnassa otetaan käyttöön ennalta ehkäiseviä toimia ja hyödynnetään kemiallista kasvinsuojelua vain todetussa tarpeessa. Näin varmistetaan aineen hyvä teho sekä pienennetään riskiä aineen pääsystä ympäristöön. 
Ennaltaehkäiseviä menetelmiä ovat hyvä viljelykierto, terveen ja elinvoimaisen kylvösiemenen käyttö, taudin- ja laonkestävien lajikkeiden käyttö, tuholaisten luontaisten vihollisten suosiminen ja hyvä viljelyhygienia. Maan hyvä kasvukunto on tärkeä, sillä se vahvistaa kasvien kestävyyttä monenlaisia stressiolosuhteita vastaan.

Mikrobimonimuotoisuus turvana

Monimuotoinen viljely-ympäristö ylläpitää monimuotoista eliöstöä ja mikrobistoa, mikä edistää myös luontaisten vihollisten lisääntymistä ja säilymistä. Tämä vuoksi tulisi välttää myöhäisiä käsittelyjä kemiallisilla kasvinsuojeluaineilla.

Luontaiset viholliset säilyvät talven yli usein samalla lohkolla, missä viljelykasvi on kasvanut. Silloin on tärkeä huomioida luontaisten vihollisten paras mahdollinen säilyminen ja runsastuminen seuraava kasvukautta varten. Tällöin tulisi vähentää voimakasta muokkausta ja välttää tuholaisten torjunta-aineiden käyttöä kyseisellä lohkolla seuraavan kasvukauden aikana.

Uusia ratkaisuja 

Vaihtoehtoisia ja biologisia kasvinsuojelumenetelmiä etsitään ja kehitetään jatkuvasti, mutta toistaiseksi niitä on markkinoilla vähän tai niiden laajamittainen käyttö on pientä aineiden korkeiden kustannusten tai epävarman toimivuuden takia. 
Peltorobotiikan kehittyminen voi tuoda tulevaisuudessa merkittäviä apuja rikkakasvien mekaaniseen torjuntaan. Kasvitauteja ja tuholaisia voidaan torjua viljelykierron lisäksi hyödyntämällä biologisia torjuntaeliöitä, siementen höyrykäsittelyllä, houkutuskasvien käytöllä tai sekaviljelyllä. Puutarhakasvien viljelyssä biologisten aineiden ja petohyönteisten levitys tai harsojen käyttö on jo arkipäivää.