Kohti suunnitelmallista luonnon monimuotoisuustyötä maatiloilla – kokemuksia viljelijöiden pienryhmästä
Mitä hyötyä maatiloille on luonnon monimuotoisuuden kehittämisestä? Viljelijöiden pienryhmässä laadittiin omalle tilalle monimuotoisuusstrategia. Ryhmän tärkein oivallus oli yksinkertainen: suunnitelmallinen luonnon monimuotoisuuden edistäminen maatiloilla alkaa ensimmäisestä tietoisesta päätöksestä katsoa omaa tilaa uudesta näkökulmasta.

Viime vuoden aikana vedin Uudellamaalla viljelijöiden pienryhmää, jonka teemana oli tilojen biodiversiteettistrategia – eli käytännössä luonnon monimuotoisuuden suunnitelmallinen kehittäminen tilalla. Luonnon monimuotoisuustyön strateginen suunnittelu on vahvuuksien tunnistamista, olemassa olevien elinympäristöjen kehittämistä ja systemaattisten ja suunnitelmallisten askelten ottamista.
Mitä hyötyä maatiloille on luonnon monimuotoisuuden kehittämisestä?
Luonnon monimuotoisuusstrategia on investointi, joka tuo tilalle taloudellista hyötyä. Oikein suunniteltuna se kytkeytyy maatalouden tukijärjestelmiin, vahvistaa tilan kannattavuutta ja avaa uusia tulonlähteitä esimerkiksi maatilamatkailussa tai tuotekehityksessä. Samalla se toimii vahvana viestinnän ja brändäyksen välineenä: kun tilan tekemä luontotyö on konkreettista ja näkyvää, siitä tulee osa tuotteen tarinaa – ja juuri tällaisia arvoihin ja läpinäkyvyyteen nojaavia tuotteita yhä useampi asiakas haluaa ostaa.
Ryhmässä mukana olleet tilalliset tekivät tilansa alkukartoituksen ja pohtivat sen pohjalta konkreettisia toimenpiteitä, joilla lähtevät viemään omaa luonnon monimuotoisuusstrategiaansa eteenpäin. Prosessi osoitti, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen on ajattelutavan muutosta ja tilakohtaisia ratkaisuja, jotka rakentuvat olemassa olevien vahvuuksien ja tavoitteiden päälle.
Minkälaisia asioita tilalliset valitsivat strategiaansa?
Laidunnus nousi keskeiseksi keinoksi luonnon monimuotoisuuden edistämisessä, ja useampi tila halusi kehittää sitä tai aloittaa laidunnuksen – ja ottaa mukaan myös esimerkiksi hevoset. Laidunpaineen seuranta, monimuotoisen lajiston turvaaminen ja luonnonlaidunnuksesta saatava lisätulo olivat kehittämistyön keskiössä. Osa tiloista halusikin teettää asiantuntijan laatiman laidunalueiden kasvi- ja elinympäristökartoituksen päätösten tueksi.
Pelloilla keskityttiin maan kunnon parantamiseen ja viljelyn monipuolistamiseen. Maan kasvukunnon ja vesitalouden paraneminen viljelykasveja monipuolistamalla nostaa satotasoja. Samalla huomioitiin maisemapellot ja kukkivat kaistat, pölyttäjien ravintokasvit sekä lahopuun lisääminen pellon läheisille alueille hyönteisten pesäpaikoiksi. Luonnon monimuotoisuus haluttiin integroida osaksi normaalia viljelysuunnittelua ja tilan taloutta.
Metsät, lahopuu ja metsien rakenteellinen monimuotoisuus näkyi myös tilaympäristön kehittämistoimenpiteissä. Säästö- ja lahopuiden jättäminen, eri-ikäisen puujatkumon vaaliminen, metsänhoidolliset toimenpiteet ja metsälajiston – kuten lintujen ja monilajisen puuston – huomioiminen nousi tärkeäksi monella tilalla. Metsäluonnon ja arvokkaiden metsäelinympäristöjen suojelu kiinnosti laajasti. Metsät nähtiin vahvasti sukupolvelta toiselle jätettävänä luontoperintönä.
Vieraslajit nousivat monella tilalla tärkeäksi teemaksi. Osa oli jo tehnyt vieraslajikartoituksen ja laatinut strategian niiden hävittämiseksi. Toiset päättivät kiinnittää asiaan huomiota ja teettää asiantuntijalla vieraslajien kartoitus- ja torjuntasuunnitelman. Vieraslajikeskustelut koettiin ryhmässä erityisen kiinnostaviksi ja konkreettisiksi ja ne koskettivat jokaista mukana ollutta tilaa. Haitalliset vieraslajit aiheuttavat taloudellista uhkaa maa- ja metsätaloudelle.
Monimuotoisuustyö ei rajoittunut kuitenkaan vain peltoihin ja metsiin. Mukana oli myös tilakeskus piha-alueineen, missä toimenpiteiksi valikoituivat mm. nurmialueiden vähentäminen, niittykasvillisuuden ja luonnonmukaisuuden lisääminen, pölyttäjäystävällisten puiden ja perennojen istutus sekä pihaiirin lintujen ja nisäkkäiden, kuten lepakoiden, elinympäristöjen turvaaminen.
Muita valittuja toimenpiteitä olivat mm. vesiensuojelu, kosteikkojen perustaminen ja hoito.
Mitä tästä opimme?
Palautteissa korostui oppiminen: moni tilallinen kertoi saaneensa runsaasti uutta tietoa ja vinkkejä – myös kokeneet maatalousyrittäjät. Samalla nousi esiin tarve selkeälle oppaalle tilojen biodiversiteettistrategian laatimiseen, ja sellainen on tiimillämme parhaillaan valmistumassa. Yhteistä kaikille oli halu tehdä asioita tietoisemmin ja suunnitelmallisemmin.
Tilojen valinnat osoittivat, että biodiversiteettistrategia on erittäin laaja kokonaisuus, joka koostuu monista maatilan osa-alueista. Olemmekin kehittäneet maatiloille asiantuntijatyönä toteutettavan palvelun, jonka avulla tunnistetaan luonnon monimuotoisuuden osa-alueet tilalla. Palvelusta saat konkreettiset työkalut luonnon monimuotoisuustyön eteenpäinviemiseksi.
Ryhmän tärkein oivallus oli yksinkertainen: luonnon suunnitelmallinen monimuotoisuuden edistäminen maatiloilla alkaa ensimmäisestä tietoisesta päätöksestä katsoa omaa tilaa uudesta näkökulmasta.
Kirjoittajasta: Tarja Lahtinen Collin toimii maisema - ja luonnon monimuotoisuuden asiantuntijana ProAgria Etelä-Suomi/MKN Maisemapalveluissa.
Ennakkotilaa opas tai tilaa palvelu
Ennakkotilaa maksuton opas, Suunnitelmallinen luonnon monimuotoisuustyö maatiloilla - Opas biodiversiteettistrategian laatimiseen, jättämällä yhteystietosi tämän lomakkeen kautta. Opas ilmestyy kevään aikana.
Tilaa asiantuntijapalvelu maisema-asiantuntijoiltamme tai tämän sivun alareunan lomakkeella. Yhteystietomme löydät: Maa- ja Kotitalousnaiset | Asiantuntijat

MaKe-hanke - Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila
Tilallisten Biodiversiteettistrategia-ryhmä on osa MaKe-hanketta (Kestävästi ja vastuullisesti toimivat maatilat). MaKe-hanketta rahoittavat Uudenmaan, Hämeen, Pirkanmaan ja Kaakkois-Suomen Elinvoimakeskukset ja Euroopan unioni.
Haluatko tilata palvelupaketin?
Voit jättää tästä yhteydenottopyynnön maisema-asiantuntijoillemme.









