Henkilöstö ja osaaminen – kasvumme voimavarat

2 min lukuaika

Kasvun keskellä

Oppimisnopeus organisaatiossamme ratkaisee kehityksen. Pyrimme siihen, että kun joku asiantuntijoistamme oppii tänään jotain uutta, tieto leviää mahdollisimman nopeasti kaikille sitä tarvitseville kollegoille. Tukihakusesongin aikana tämä voi tarkoittaa yksityiskohtien jakamista jo vuorokauden sisällä, laajemmissa kokonaisuuksissa taas yhteisten koulutuspäivien, viikkopalaverien ja parityöskentelyn rytmissä tapahtuvaa oppimista.

Katri Kostamo
Kuva: Jenni Hämynen, ProAgria

Jatkuvassa muuttuvassa toimintaympäristössä osana suurempaa organisaatiota toimiminen tuo turvaa ja hallittavuutta.  Tietoa on tarjolla valtavasti, mutta olennaista on tunnistaa, mikä on aidosti tärkeää asiakkaiden ja työn sujuvuuden kannalta.

Henkilöstöpolitiikka tukee elämän eri vaiheita

Vastuullinen henkilöstöpolitiikka huomioi yksilön ja heidän erilaiset elämäntilanteensa. Meillä työaikajoustot eivät liity vain lapsiperheiden ruuhkavuosiin, vaan myös esimerkiksi vaiheisiin, joissa huolehditaan omista ikääntyvistä vanhemmista. Joustoa tarvitaan toisinaan myös eläinten hoitoon – koiranpentujen syntyessä, lampaiden karitsoidessa tai hevosen terveyden vaatiessa aikaa keskellä päivää. Myös maatalousyrittäjyyden aikataulut huomioidaan luonnollisesti osana arkea.

Vastuullisuus tarkoittaa meille myös riittävää resursointia ja toimivaa varahenkilöjärjestelmää. Kun yksilön tukena laaja osaajaverkosto, voidaan joustoja tarjota enemmän ilman, että asiakkaan palvelu heikkenee. Lomien ja poissaolojen aikana vastuu jakaantuu tiimin kesken niin, että asiakkaat saavat kiireellisissä tilanteissa apua myös tutun asiantuntijan ollessa poissa.

 

Avoin keskustelukulttuuri vahvistaa yhteisöä

Laadukas dialogi organisaation sisällä varmistaa, että asioista keskustellaan aidosti ymmärtäen. Aina ei tarvitse olla samaa mieltä, mutta tärkeää on, että ymmärretään, mitä toinen tarkoittaa. Tätä kuvaa mielestäni hyvin ajatus kahdesta ihmisestä, jotka seisovat samassa paikassa: toinen näkee vehreän laakson, toinen jylhän vuoriston. Lopulta he ymmärtävät katsovansa samaa maisemaa eri suuntiin. Yhteinen ymmärrys syntyy, kun kumpikin kääntyy katsomaan myös toisen näkökulmaa. Juuri tämä näkökulman vaihtamisen aitous luo kokemuksen kuulluksi tulemisesta ja auttaa löytämään parempia ratkaisuja kuin yhden näkökulman varasta olisi mahdollista nähdä.

Kun työyhteisössä voidaan hyvin ja työnantajaan luotetaan, organisaation kulttuuri vahvistuu luonnollisesti. Avun tarjoaminen ja pyytäminen on helppoa: voidaan avoimesti sanoa, että nyt on aikaa auttaa, tai että juuri nyt tarvitsee itse muiden tukea.

Ja lopuksi on hyvä todeta, että hyvinvoiva asiantuntija pitää hyvää huolta asiakkaasta; suomalaisesta maanviljelijästä, maaseudun yrittäjästä ja jäsenestämme. He ovat syy olemassaolollemme ja samalla suomalaisen maaseudun elinvoiman perusta.