Yli 200 vuotta vanha Yliraasakan tila teki tuotantosuunnan vaihdoksen – muilta tiloilta saatu vertaistuki oli tärkeää

Iissä sijaitsevalla Yliraasakan tilalla seistiin vuosi sitten risteyksessä. Maidontuotanto ei ollut sellaisenaan enää yhtä kannattavaa, minkä takia oli tehtävä päätös: joko tilaa laajennettaisiin tai tuotantosuunta vaihdettaisiin kokonaan.

30 lehmän lypsykarjatilan laajentaminen olisi vaatinut suuremman navetan rakentamisen, mutta silloin tontin rajat olisivat tulleet vastaan. Samalla peltotilaa, jota alueella oli jo valmiiksi vähän saatavilla, olisi täytynyt saada laajentamisen yhteydessä lisää.

Niinpä tilaa pyörittävät veljekset Juho ja Jonne Yliraasakka päätyivät vaihtamaan maidontuotannon emolehmiin.

– Laajentaminen olisi ollut niin iso investointi, ettemme uskaltaneet siihen lähteä. Emme kuitenkaan halunneet lopettaa kokonaan, Jonne kertoo.

Eikä ihme, sillä tilan historia yltää ainakin vuoteen 1774 asti. Tilaa ovat pyörittäneet useampi sukupolvi ennen kuin Yliraasakan veljekset siirtyivät tehtävään 13 vuotta sitten. 

Tuotantosuunnan vaihtaminen oli iso muutos koko tilan historiassa. Siinä veljeksiä tukemassa olivat ProAgrian asiantuntijat, joiden palveluja on tilalla hyödynnetty Juhon ja Jonnen mukaan aina. Asiantuntijat auttoivat muun muassa arvioimaan tuotantotiloja ja niiden soveltuvuutta emolehmätuotantoon sekä tekemään erilaisia laskemia talouden suhteen.

– Sitten kun saimme asiantuntijoilta kommenttia, että tuotantosuunnan vaihdokseen ei ole mitään esteitä, uskalsimme ryhtyä hommiin, Jonne kertoo.

Muutostyötä

Lopulta pyörät lähtivät pyörimään nopeasti.

Kun suurin osa lehmistä poistui tilalta maaliskuussa 2025, veljekset pääsivät aloittamaan uuden navetan muutostyöt, jotka he olivat päättäneet tehdä itse alusta loppuun.

Yliraasakoiden mukaan aloitus eli tässä tapauksessa vanhan navetan purkaminen oli vaikein vaihe, vaikkakin kaikki suunnitelmat muuttuivat ja elivät sitä mukaan, kun uusi rakentui.

Navettaa varten veljesten ei tarvinnut tehdä suuria investointeja, sillä emolehmien tilat ovat lypsykarjaan verrattuna hyvin pelkistetyt. 

– Ainoastaan seinät ovat vanhat. Myös navetan lattia tippui puoli metriä alemmas ja pihalle rakensimme ruokintakatoksen, Juho kertoo.

Kun kesä vaihtui syksyyn ja uusi navetta oli valmis, pääsivät ensimmäiset emolehmät liittymään tilalle jääneen parin lehmän seuraan.

Alkuvuoteen 2026 mennessä veljekset eivät ole vielä saaneet kasvatettua tilaa tavoitemäärään eli 30 lehmään, sillä saannissa on ollut haasteita.

– Ajattelimme, että ostamme navetan heti kerralla täyteen, että pääsemme nopeasti alkuun, mutta eläinten hinnan tuplaantuminen tuli yllätyksenä. ProAgrian asiantuntijoiden verkostojen kautta lehmiä on kuitenkin lopulta löytynyt, Jonne kertoo.

Vertaistukea vailla vertaa

Yliraasakoiden mielestä yksi merkittävimmistä asioista tuotantosuunnan vaihdoksessa on ollut ProAgrian asiantuntijoiden kautta löydetty vertaistuki.

Veljekset pääsivät vierailemaan noin kymmenellä eri kokoisella tilalla, jotka oli rakennettu joko alusta alkaen emolehmiä varten tai muutettu myöhemmin niille sopivaksi ympäristöksi.

– Se on ollut varmasti kaikista isoin juttu, että olemme päässeet näkemään ja kuulemaan rehellisesti, miten muut ovat muutoksen tehneet. Jokaiselta tilalta on tarttunut mukaan jotain uutta ja hyödyllistä tietoa, Jonne kertoo.

Väljempää arkea

Tuotantosuunnan vaihdos näkyy hyvin konkreettisesti myös veljesten arjessa.

– Olihan se lehmien pitäminen parsinavetassa aika sitovaa. Ei siinä viikonpäivillä ollut mitään merkitystä, sillä navettaan oli mentävä joka päivä tiettyinä kellonaikoina, Jonne tuumaa.

– Ja kyllä sitä menee vieläkin, Juho naurahtaa.

Nyt päivän työt koostuvat pitkälti puhdistus- ja ylläpitotehtävistä sekä ruokinnasta. Kunhan ensimmäiset lehmät poikivat ja tilalle syntyy vasikoita, veljekset uskovat samalla myös työmäärän hieman kasvavan.

Ensimmäisen vuoden aikana tehdään myös havaintoja siitä, mikä toimii ja mikä ei. Esimerkiksi ulkoruokintapaikan ruokintaeste täytyy rakentaa uusiksi ja juomakuppeja pitää sijoitella eri paikkoihin. 

Siitä huolimatta arkeen on tullut tiettyä vapautta. 

– Nyt sitä ehtii käydä vaikka kaupassa, Juho toteaa.