Turvepelto-opas kiteyttää turvepeltojen ydinkysymykset tiiviiksi lähdeteokseksi

3 min lukuaika

Uutinen

Opas selkeyttää turve- ja kivennäismaiden viljelyn keskeisiä eroja, ja ennen kaikkea turvepeltojen keskeisiä vahvuuksia ja haasteita.

Uusi opas turvepeltojen ilmastoviisasta viljelystä. Kuva: Essi Jokela.

Turvepellot puhuttavat viljelijöitä, päättäjiä ja asiantuntijoita enemmän kuin ehkä milloinkaan suomalaisen maatalouden historiassa. Turvepelloissa on suuri potentiaali toteuttaa maataloussektorille ensimmäistä kertaa asetettuja päästövähennystavoitteita, ja samalla ne ovat tärkeä osa ruuantuotantoa erityisesti maidontuotantoalueilla.

- On tärkeää tunnistaa, että turve- ja kivennäismaiden viljelyssä on osittain samoja, mutta myös hyvin erilaisia tavoitteita ja suosituksia. Opas pyrkii selkeyttämään keskeisiä eroja, mutta ennen kaikkea turvepeltojen keskeisiä vahvuuksia ja haasteita, toteaa Turvepelto-oppaan kokoaja ja johtava asiantuntija Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitosta. Johtoajatuksena turvepeltojen viljelyssä on tuottaa hyviä satoja luontaisesti satoisilla lohkoilla, lisätä monivuotisten kasvien osuutta, muuttaa heikkotuottoisten lohkojen käyttöä päästövähennyksiä tukevaksi ja estää uusien turvepeltojen raivaustarvetta.

- Turvepelloista ei pitäisi puhua vain yhdellä sanalla, vaan syvä- ja matalaturpeisia, sekä ravinteikkaita ja heikkotuottoisia turvepeltoja pitää tarkastella erikseen, tähdentää RATU-hankkeen ohjausryhmän jäsen ja neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström maa- ja metsätalousministeriöstä.

- Radikaalit toimenpiteet kuten vedenpinnan korkeuden nostaminen teknisin keinoin, viljelykasvien vaihtaminen tukijärjestelmän ulkopuolisiin kasveihin ja niiden mittavat perustamiskustannukset ja muut vastaavat keinot vaativat toteutuakseen viljelijöille kannustimia ja tukea investointeihin. Keinojen tulee olla toimivia ja mahdollisia ylläpitää, mutta pitkällä tähtäimellä myös yhteiskunnalle kannattavia, muistuttaa Kari.

- Viljelijät ovat erittäin motivoituneita kehittämään viljelyä ilmastohyötyjenkin näkökulmasta, mutta se ei saa heikentää viljelyn taloutta. Suositusten ja ohjauskeinojen on perustuttava tutkittuun tietoon, mutta perusteltuja korjausliikkeitäkin on uskallettava tehdä, tähdentää Rauno Haapala Siikajoelta. Hän itsekin toteuttaa korotettua vedenpintaa turvepellolla ja pitää Turvepelto-opasta hyödyllisenä välineenä tutustua aihepiiriin laajemmin.

Turvepelto-opas on tuotettu osana Rahanarvoisia vaihtoehtoja syväturpeisten viljelysmaiden käsittelyyn (RATU) -hanketta. Opas kokoaa hankkeen aikana saatuja kokemuksia ja tietoa turvepeltojen viljelystä sekä hankkeessa ja aiheesta muualla tuotetuista julkaisuista. Oppaaseen on koottu yli sata linkkiä ulkoisiin lähteisiin. Opas toimii myös hyvänä johdantona maatalouden ilmastoteemaan ja käsitteisiin sekä omatoimiseen opiskeluun.

- Opas on tiivis, havainnollinen ja käytännönläheinen. Se jalkauttaa hankkeessa koottua tietoa viljelijöille ja koko toimialalle, tiivistää hankkeen koordinaattori ja tutkija Marika Laurila Luonnonvarakeskuksesta.

RATU-hankkeessa tuotettiin myös lehtiartikkeleita ja muita julkaisuja, jotka on linkitetty turvepelto-oppaaseen. Oppaaseen linkitetty Turvepeltojen kosteikkoviljely ja pohjaveden korkeuden säätely- julkaistaan maaliskuun aikana, jolloin myös linkki aktivoituu.

RATU-hanke toteutettiin viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyönä. Tavoitteena oli edistää turvemaiden ilmastoystävällistä viljelyä ja edistää tehokkaita keinoja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Hankkeessa aktivoitiin viljelijöitä keskustelemaan turvemaiden erilaisista mahdollisuuksista, soveltamaan parhaita käytäntöjä ja hakemaan yhteistyössä ratkaisuja turvemaiden ilmastoystävälliseen käyttöön. Opasta ja muita tuloksia esiteltiin hankkeen tuloswebinaarissa 8.2.2022 (Luken tallenteet ja materiaalit).

Hanketta toteuttivat Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos ja ProAgria Itä-Suomi, ProAgria Keski-Pohjanmaa ja ProAgria Keskusten Liitto. Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus. Hanke on saanut rahoituksen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020.

Tutustu maksuttomaan Turvepelto-oppaaseen.

Lisätietoja (Turvepelto-opas):

ProAgria Keskusten Liitto
Maarit Kari
Johtava asiantuntija, oppaan tekijä
maarit.kari@proagria.fi
puh. 040 5366411
Sari Peltonen
Johtava asiantuntija, palvelukehitys ja kasvintuotanto
sari.peltonen@proagria.fi

Lisätietoja (RATU-hanke):

Marika Laurila
Tutkija
Luonnonvarakeskus
marika.laurila@luke.fi