Runsaat sateet ovat haitanneet sadonkorjuun valmistumista

Puinnit ovat vielä kesken, ja sadonkorjuu on arvioiden mukaan 1–2 viikkoa jäljessä normaalista. Eniten on puimatta kevätrapsia ja -rypsiä, härkäpapua ja kevätvehnää. Sateet ovat vaikeuttaneet myös perunan korjuuta ja siirtäneet sokerijuurikkaan nostojen aloitusta. Kasvukausi Suomessa on kuitenkin kokonaisuutena ollut varsin suotuisa ja satonäkymät ovat hyvät, sillä sateita saatiin riittävästi eikä maassamme koettu Euroopan laajojen alueiden tavoin pitkiä ja voimakkaita hellejaksoja.

Sadon laatu koetuksella puintien viivästyessä

Puinnit ovat venyneet pitkälle syksyyn ja riski sadon laadun heikentymiselle on ollut suuri runsaiden sateiden takia. Korjuuta on jouduttu tekemään pienessä aikaraossa sateiden välissä. Viimeisissä puinneissa puintikosteudet ovat olleet korkeita, mikä on lisännyt merkittävästi kuivauskustannuksia nykyisen korkean polttoöljyn hinnan aikana. Osa vielä puimatta olevasta alasta voi jäädä korjaamatta kokonaan, jos sateet jatkuvat.

Kevätviljoista ohran ja kauran puinnit ovat pisimmällä, ja alasta on puituna 85 %. Kevätvehnän puinnit ovat vielä meneillään, ja keskimäärin 67 % alasta on saatu korjattua. Eniten kevätviljojen puinnit ovat kesken Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Oulun ja Kainuun alueella sekä Lapissa. Syysvehnän ja -rukiin puinnit saatiin pääosin valmiiksi elo-syyskuun vaihteessa, mutta Pohjanmaalla syysvehnää on vielä korjaamatta.

Herneen puinnit ovat valmistuneet pääosassa maatamme, mutta Pohjois-Pohjanmaalla niiden korjuu on vasta alussa hitaan valmistumisen takia. Hernekasvustot ovat kärsineet sateisessa säässä, kasvustoa on ollut laossa paljon ja pahimmilla alueilla alimmat palot ovat jo itäneet. Härkäpapua on korjaamatta vielä noin 40 % alasta, eniten Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Kevätöljykasvien korjuu on edennyt pisimmälle Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla, mutta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla niiden korjuussa ollaan vasta alussa. Keskimäärin kevätrapsista on korjattu noin 30 % ja kevätrypsistä vähän vajaa 50 % alasta.

Kevätviljat menestyivät syysviljoja paremmin

Kevätviljojen satonäkymät ovat olleet pitkin kasvukautta syysviljoja paremmat. Syysviljat kärsivät kevään kovassa kuivuudessa ja myös talvi harvensi kasvustoja. Kevätviljoille kasvukausi oli armeliaampi ja pelastavat sateet kesäkuussa saapuivat juuri ja juuri ajoissa.

Tähän mennessä korjattujen ohran, kauran ja kevätvehnän sadot ovat olleet keskimääräistä parempia ja myös sadon laatu on ollut hyvä. Etenkin hehtolitrapainot ovat olleet viime vuosia korkeampia, mutta valkuaispitoisuudet taas matalampia. Satojen onnistumisen taustalla olivat kasvukaudella saadut riittävät sateet ja viileähkö sää ilman helteitä. Oli tärkeää, että kylvöt saatiin tehtyä keväällä ajoissa kosteaan maahan. Markkinatilanteen ja kustannuspaineen takia viljelyä todennäköisesti keskitettiin hyväkuntoisille peltolohkoille ja epävarmimmat lohkot jätettiin pois tuotantokasvien viljelystä. Viljelyssä oli myös uusia satoisampia, joskin myöhäisiä lajikkeita. Lisäksi toimiva pellon vesitalous ja hyvä maan rakenne olivat keskeisiä tekijöitä sadon onnistumisessa.

Nurmi tuotti hyvän sadon

Säilörehunurmet kasvoivat hyvin kuluneen kasvukauden olosuhteissa. Vettä ja lämpöä oli sopivasti niiden kasvulle. Rehunurmista on korjattu kolmas sato noin puolelta alasta, ja näyttää siltä, että joillakin tiloilla päästään korjaamaan vielä Suomen olosuhteissa harvinainen neljäs sato. Useimmilla tiloilla ei ole enää tarvetta lisäsatojen korjuuseen. Kokonaissadon määrä on ollut keskimääräistä parempi ja sadon laatu on ollut hyvä.

Perunan ja sokerijuurikkaan nostot kesken

Perunan korjuukausi alkoi elo-syyskuun vaihteessa ja nostot ovat parhaillaan meneillään. Viime viikkojen runsaat sateet uhkaavat heikentää peltojen kantavuutta ja osa perunoista voi jäädä maahan korjaamatta. Nostojen jatkumisen kannalta sään poutaantuminen on siksi ehdottoman tärkeää. Sadosta ennakoidaan keskimääräistä.

Sokerijuurikkaan nostot ovat alkaneet. Sokerijuurikas on kasvanut hyvin ja tasaisesti kasvukauden olosuhteissa. Sato arvioidaan keskimääräistä paremmaksi, joskin sokeripitoisuudet ovat matalahkoja runsaasti sateita saaneilla alueilla. Poutaisia nostokelejä tarvitaan myös sokerijuurikkaan korjuuseen.

Syyskylvöt jäivät suunniteltua vähäisemmiksi

Sadonkorjuun viivästyminen ja runsaat sateet ovat vaikeuttaneet syyskylvöjen tekemistä. Syysrukiin kylvöalan ennakoidaan pienenevän 10 % ja syysvehnän lähes 20 % viime kauteen verrattuna. Eniten alat pienenevät Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Syysöljykasveja saatiin kylvöön lähes suunnitellusti, mutta etenkin Varsinais-Suomessa ala pienenee noin 30 % viime kaudesta.

Syysviljojen orastuminen ja syysöljykasvien taimettuminen on ollut hyvää riittävän kosteuden ansiosta. Tuholaisista ei ole juurikaan ollut ongelmia.

Syysmuokkaukset ovat edenneet vasta vähän sadonkorjuun viivästymisen ja runsaiden sateiden takia. Peltojen märkyyden lisäksi polttoaineen korkea hinta saattaa vähentää syysmuokkausten tekemistä. Valtaosa peltoalasta jää sängelle tai kerääjäkasville talven ajaksi, ja keskimäärin vain vajaa 20 % alasta kevytmuokataan tai kynnetään syksyllä.

Ensi vuoden viljelyä tullaan suunnittelemaan tarkasti tulevan talven ja kevään aikana, sillä taloudellinen tilanne on haastava rajusti kohonneiden lannoite- ja polttoainekustannusten ja matalien sadon hintojen takia. Markkinatilanteen ja viljataseiden seuranta viljelypäätösten pohjaksi on tärkeää samoin kuin ratkaisujen löytäminen viljelyn taloudellisen tilanteen kohentamiseksi.

Syksy on vihannesten ja juuresten aikaa

Varastovihannesten korjuu ajoittuu lokakuulle, sillä kasvukausi on vielä meneillään ja lämpöä riittää. Lisäksi viileähkö kesä hidasti vihannesten kasvua jonkin verran. Varastovihanneksista, kuten kaaleista, porkkanasta ja sipulista, odotetaan keskimääräistä satoa. Tuorevihannesten, kuten salaattien, punajuuren, papujen, purjon, parsa- ja kukkakaalien sekä varhaisporkkanoiden, satokausi jatkuu yhä. Kovat sateet ovat aiheuttaneet vain paikallisesti vahinkoja peltolohkoilla.

Omenoita ja muita hedelmiä tarjolla runsaasti

Ahvenanmaalla osa omenalajikkeista on jo saatu poimittua loppuun. Poiminta jatkuu kuitenkin täydellä teholla ja tällä hetkellä poimitaan useita syyslajikkeita ja kohta poimintavuorossa ovat myöhäisimmät lajikkeet. Sama tilanne on päärynällä eli osa on poimittu ja osa odottaa yhä korjuuta. Luumusta on Ahvenanmaalla tänä vuonna saatu suuri ja laadukas sato, mikä on nyt jo kokonaan poimittu ja on osin yhä kaupoissa tarjolla.

Kotipuutarhoissa on yleisesti ottaen hyvä omenasato, mutta on myös omenapuita, jotka eivät ole tuottaneet hedelmiä tänä vuonna.

Vadelmaa ja mansikkaa saadaan yhä jatkuvasatoisista lajikkeista tunneleista. Tyrnin poiminta on lopuillaan.

Kasvutilannekatsaukset ovat luettavissa myös osoitteessa www.proagria.fi/ajankohtaista.
ProAgrian kasvutilannetiedotus päättyy tämän kasvukauden osalta tähän tiedotteeseen.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria Keskusten antamien tietojen pohjalta. Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi. 

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria Keskuksilta.
ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217
ProAgria Etelä-Savo, Atso Mehto 050 468 0454, Ainomaria Räisänen 050 440 6524
ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450 
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Tuomas Granni 0400 859 399
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349 
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118
ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS), Nora Lindroos 040 565 7244, varahenkilö Peter Fritzén, 0400 688 507
ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Maarit Partanen 050 350 9252
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Roni Riekki 040 179 5001, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584
ProAgria Keski-Pohjanmaa, Ville Myllylä 050 598 7228, varahenkilö Riikka Rinta-aho 040 523 4116
ProAgria Keski-Suomi, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, Jarkko Nurminen 043 826 9719, Eeva-Liisa Neuvonen 0400 747 289, puutarha Marjo Marttinen 0400 648 275
ProAgria Länsi-Suomi, Etelä-Satakunta Juho Moisio 0400 838924, Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042, Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Lotta Palo 050 664 72
ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL), Emil Hästbacka, 044 4314 212, varahenkilö Johan Holmström 050 464 3270
ProAgria Pohjois-Suomi
Pohjois-Pohjanmaa, nurmet ja luomu Olli Valtonen, 040 735 5519, nurmet Henna Lehtosaari-Vähäkuopus 041 730 8242, Anniina Säisä 043 826 6492, Marika Sohlo 043 8266 494
Lappi, Enni Ylitalo 050 465 9364, Heta Ylijääskö 050 468 7766
ProAgria Ålands Hushållningssällskap, Fredrik Svanberg 0457 345 7780, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070 
ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL), Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920