Näkymätön uhka ympärillämme
Helmikuussa Ylen MOT-ohjelmassa käsiteltiin elävien nautojen myymistä Puolaan. Syynä tähän on kotimaisen naudanlihantuotannon huono kannattavuus ja ulkomaisten ostajien maksama merkittävästi parempi hinta. Kotimainen lihantuotanto on tärkeä osa huoltovarmuutta ja sen huono kannattavuus ja eläinten myyminen muualle, vaikka lihasta on pulaa Suomessa, on huolestuttavaa ja ihan oma tarinansa. Tähän toimintaan liittyy kuitenkin myös näkymättömämpi uhka, johon on syytä suhtautua vakavasti. Nimittäin bioturvallisuus.

Eläinkuljetukset ovat aina riski eläintautien leviämiseen, vaikka kestettäisiin Suomen rajojen sisäpuolella. Kun kuljetusautoilla siirrytään maasta toiseen riskit kasvavat entisestään. Suomen eläintautitilanne on esimerkiksi salmonellan osalta parempi kuin monessa muussa maassa. Ei ole mitenkään poissuljettua, että ulkomailla pyörähtänyt kuljetusauto tuo mukanaan myös jotain paljon pahempaa, jota ei ole Suomessa vielä aikaisemmin tavattu. Kaluston desinfiointi, eläinten asianmukaiset karanteenit ja huolellisuus eläinten siirroissa ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita tautien ennaltaehkäisyssä.
Bioturvallisuuden huomioiminen jokapäiväisessä tekemisessä
Bioturvallisuuden huomioiminen on osa jokapäiväistä tekemistä kotieläintiloilla. Tautien ilmaantumista tilalle pyritään estämään ulkoisella tautisuojauksella. Tähän kuuluvat mm. moitteeton rehu- ja vesihygienia, eläin- ja henkilöliikenteen kontrollointi, haittaeläinten torjunta ja asianmukainen raatojen hävitys. Yllättävän harva on tullut ajatelleeksi, että raatojen säilyttäminen ”navetan nurkalla” ei välttämättä ole se fiksuin ratkaisu. Raadot tulisi säilyttää kauempana eläintiloista tiiviillä ja helposti puhdistettavalla alustalla suojattuna haittaeläimiltä. Olisi syytä huomioida, että raatoauton ja ruokintakaluston kulkureitit eivät risteäisi missään kohtaa, etteivät mahdolliset taudinaiheuttajat kulkeudu ruokintapöydälle eläinten nenän eteen.
Sisäisen tautisuojan kulmakivet
Mikäli tauti on jo päässyt tilalle, siirrytään sisäiseen tautisuojaukseen. Sairaat eristetään terveistä ja hoitojärjestys mietitään uudelleen taudin leviämisen estämiseksi. Vaatteita ja kenkiä pestään ja vaihdetaan ahkerasti, mutta moniko muistaa, että eläintiloissa mukana oleva puhelin on taudinaiheuttajien kuljettaja siinä missä vaatteetkin, ja vaatii sekin desinfiointia. Osa sisäistä tautisuojausta on myös eläinten vastustuskyvyn lisääminen, tautiseuranta ja lääkkeiden oikeaoppinen käyttö. Omalla asenteella ja motivaatiolla on suuri merkitys tässäkin asiassa.
Bioturvallisuuden onnistuminen vaatii kaikkien riskitekijöiden hallintaa
Bioturvallisuuteen kuuluu paljon eri osa-alueita, joita ei välttämättä tule edes ajatelleeksi. Vaikka tilalla olisi perusasiat kunnossa, voi tautisulut ja käsien pesut jäädä merkityksettömäksi, jos suojaamattoman apevaunun reunalla istuskeleva lintu levittää salmonellan vaunussa olevaan rehuun. Kirsikkana kakun päällä osa taudeista voi tarttua myös ihmisiin.
Hyviä käytännön vinkkejä eläintaudeilta suojautumiseen voit käydä poimimassa oheisesta webinaari-tallenteesta.







