Myrskyn silmässä

Pohjoisen puoleinen myrsky iski siis iltapäivällä ja illalla kaikilla voimillaan myös Pohjois-Karjalaan ja useat tuhannet taloudet olivat ilman sähköä pitkälle yöhön. Vielä nyt aamullakin sähköttömiä talouksia on ollut. Esimerkiksi näitä sähköttömiä koteja oli eilen pahimmillaan yli 10 000.

Tämä herättää kysymyksen: olemmeko oikeasti varautuneet pitkään sähkökatkoon?

Todennäköisesti emme kaikki. Ehkä tämä myrsky avasi monen silmät sille, että varautumisen tiedot ja taidot on syytä ottaa tosissaan – ja pitää niitä yllä. Taitoja on pidettävä myös yllä. 
 

Miten sitten varautua?  Kolme perusasiaa: vesi, lämpö ja ruoka

Vesi:  Vettä kannattaa varata n. 6–10 litraa/henkilö/vrk. Vettä saat ostettua kaupasta isoissa 5–10 litran astioissa tai sitten ihan pullovetenä.

Ruoka:  Pakastimet ja jääkaapit ovat täynnä ruokaa, mutta ilman sähköä ne lämpenevät nopeasti. Pakastimissa olevia ruokia ja tarvikkeita voi valmistaa ruuaksi tai kuivata, jos on mahdollisuus siihen. Lisäksi kannattaa varata säilykkeitä, mehuja, kuivaleipää, keksejä, kuivattuja marjoja ja hedelmiä, pitkään säilyviä juustoja ja hapanmaitotuotteita. Sokeria, suolaa ja hunajaa. Lapsiperheissä pienet herkut ja ajanviete ovat tärkeitä. 

Lämpö: Jos sähköpatteri tai kaukolämpö toimi, tai sinulla on ilmalämpöpumppu tai muu vastaava sähköllä toimiva lämmityslaite? Ainoa keino lienee pukeutua lämpimästi ja varata kaikille taloudessa asuvalle tarpeeksi peittoja lämmön ylläpitämiseen.  Ikkunoiden tiivistäminen ja tuuletuksen vähentäminen auttavat.
  
Varavirta ja viestintä: Puhelimen ja ladattavan radion lataamiseen tarvitaan varavirtaa. Hätäradion on hyödyllinen, sillä sitä voi ladata verkkovirralla, aurinkokennolla tai radion kampimekanismista. Nykyisin on saatavilla myös erilaisia akustoja, joilla voi varmistaa sähkön omaan kotiinsa. Niiden asentaminen on kuitenkin ammattilaisten työtä, joten omatoimisesti niitä ei voi virittää. Aggregaatin voi kuitenkin hankkia omatoimisesti.
Jos taloudessa on henkilöitä, joilla on sähkökäyttöisiä apuvälineitä esim. uniapnealaite tai happilaitteet, niin näissä tapauksissa on mietittävä varavirtaratkaisut erikseen sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. 
Kun tukiasemien varavoima loppuu, myös puhelimet hiljenevät. Näitä tilanteita varten voisi miettiä esim. hätäpuhelinta tai esimerkiksi kyläradio on yksinkertainen ja toimintavarma viestintäkanava tilanteisiin, joissa tavanomaiset yhteydet eivät toimi. Kyläradio perustuu metsästäjille tuttuun RHA68-radiotekniikkaan. Hyvin suunniteltuna ja toteutettuna kyläradio voi siis toimia viestintäkanavana myös kyläläisten ja viranomaisten välillä. Kyläyhdistykset voisivat olla avainasemassa tällaisten järjestelmien rakentamisessa.

Liikkuminen ja polttoaine: Maaseudulla on oman auton käyttäminen välttämättömyys, koska toimivaa joukkoliikennettä ei ole. Autoilijan on pidettävä hyvä huoli autostaan ja vähintä mitä voi tehdä on se, että pitää tankin aina täynnä polttoainetta. Poltto-ainetta voi varastoida omaan säiliöönsä, kunhan se sijoitetaan lukittuun ja suoja-altaalliseen tilaan, jottei polttoaine pääse maaperään eikä vesistöön.

Vessa ja jätehuolto: Selvitä jätehuolto- tai vesiyhtiöltä, voiko vessaa käyttää sähkökatkojen aikaan. Jos ei voi, niin sitten on syytä varustautua vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.  Maaseudulla ulkohuussi on edelleen toimiva ja varma vaihtoehto. 

Taajamat v. maaseutu: Taajamissa sähkö- ja vesihuolto ovat tällä hetkellä varmemmassa kunnossa, kuin haja-asutusalueella. Sähköjohdot on taajamissa korvattu maanalaisilla kaapeleilla ja vesihuollolla on enemmän resursseja varavoimajärjestelmiin kuin maaseudun vesiosuuskunnilla. Näin pitkät sähkökatkot eivät välttämättä näy taajaman asukkaiden elämässä, koska katkoja tulee hyvin harvoin.

Maatilojen varautuminen: on kokonaan laajempaa ja vaativampaa kuin yksittäisissä kotitalouksissa. Maatilojen olisi hyvä tehdä varautumissuunnitelma ja pelastussuunnitelma onkin pakollinen tietynkokoisille maatiloille. Pelastussuunnitelma perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja pelastusasetukseen (407/2011).

Muista myös, että varautuminen ei ole pelkoa, vaan arjen turvaa.