Merkityksellistä työtä maaseudun hyväksi

3 min lukuaika

Uratarinat

”Minusta tulee lehmätutkija”. Näin kirjoitti Ida (ikää noin 10 vuotta) ystävälleen kirjeessä, jossa kertoi alkavansa tutkia lehmänkarvoja mikroskoopilla kesäloman ajankuluksi. Ysiluokalla sukupuuta kirjaillessa huomasin, että edeltävät sukupolvet ovat olleet molempien vanhempieni puolelta lähes poikkeuksetta maanviljelijöitä. Maidontuotantotilan kasvattina tilan työt tulivat tutuiksi, sillä navetalla oltiin usein työaikaan mukana. Muistin kaikkien lehmien nimet ja pidin ruokintapöydällä eli esiintymislavallani musiikkiesityksiä.
Joku voisi siis ajatella tämän uratarinan olevan ennakkoon kirjoitettu.

Whats App Image 2024 01 30 at 08 39
Ida Korhonen aloitti tammikuussa 2024 ProAgrian ruokintapalveluiden kehityspäällikkönä.

Mikään itsestäänselvyys maatalousalan valinta ei ollut, vaikka jälkeenpäin ajatellen polku tähän pisteeseen onkin ollut melko yllätyksetön. Olin todella innokas matematiikan, kemian ja fysiikan opiskelija, joten minua pyrittiin ohjaamaan tähän suuntaan. Tähän vaikutti myös se, ettei maatalousalasta ja sen mahdollisuuksista juurikaan tiedetty. Päädyin hakemaan Savonia-ammattikorkeakouluun agrologiopintojen pariin haaveena päästä vaikuttamaan tulevaisuudessa maaseudun kehittämiseen.

Valmistuin vuonna 2016 Savonialta, pääkiinnostuksena ”kaikki”. Hieman hämmentyneenä työelämän mahdollisuuksista hain ProAgrialle talous- ja kasvinviljelyn asiantuntijaksi. Kävin työhaastattelussa samaisen vuoden aikana kolmesti, kunnes totesimme Katri Kostamon ja Tuomo Rissasen kanssa, että ruokinnan asiantuntijan tehtävät soveltuisivat minulle parhaiten. Aloitin työt vuoden 2017 alussa ja innostuin heti. Koin, että minulle annettiin paljon mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistani asiakaskunnan ollessa monipuolinen. Olen hyvin analyyttinen ja tarkkaavainen asiantuntijana, mutta huomasin nopeasti, että myös heittäytyminen ja asioiden kokeilu on tärkeää tässä roolissa. Parasta työssäni on se, että saan auttaa asiakkaita pääsemään omiin tavoitteisiinsa. Sellaisina hetkinä koen tekeväni merkityksellistä työtä ja opin uutta itsekin.

Töiden ja opintojen yhdistäminen

Ruokinnan osaamisvastaavana pääsin seuraamaan eri ProAgria keskusten toimintaa. Samalla kiinnostus teoriatiedon syventymiseen lisääntyi. Päätin Savonialta valmistuessa, että jos en työllisty, lähden Viikkiin. Nyt päätöstä piti muuttaa niin, että lähden sinne joka tapauksessa. Aloitin kotieläinten ravitsemustieteen opinnot syksyllä 2021 osittaisen opintovapaan ohella. Töiden ja opintojen yhdistäminen oli raskasta, mutta toisaalta se paransi valmiuksiani ottaa opittuja asioita käytäntöön sekä helpotti verkostoitumista. Olen todella tyytyväinen, että päätin lähteä jatko-opintoihin.

Minulta kysyttiin useaan otteeseen opintovapaan aikana, mitä aion tehdä valmistumisen jälkeen. Oletus oli, että en kai nyt ainakaan samassa työpaikassa jatka. Työpaikan pitovoima voi koostua monesta eri asiasta. Minulle mahdollisuus tehdä omanlaista uraa, joustavuus työnantajalta sekä työyhteisön tuki eli läheiset työkaverit ja onnistunut johtaminen ovat tärkeitä tekijöitä. Suurin pitovoima on mahdollisuus kehittää omaa osaamista ja niin kauan, kun se on mahdollista, olen motivoitunut työntekijä.

Aloitin tammikuussa 2024 ruokintapalveluiden kehityspäällikkönä. Vastaan karjakompassin ja ruokintapalveluiden kehittämisestä sekä osaamisvastaavaverkoston vetämisestä. Odotan innolla, että pääsen perehtymään tuleviin työtehtäviini.

Opintojen tai työuran alussa olevalle sanoisin seuraavat kolme vinkkiä;

1. Pidä pääsi sen suhteen, mitä haluat tehdä. Kenenkään muun iloksi ei kannata opiskella sinulle väärää alaa. Tekemisen into ja halu tehdä töitä näkyy työelämässä antaen uusia mahdollisuuksia.

2. Ole rehellinen itsellesi ja muille. Olen sortunut hakemaan töitä tietämättä, olenko aidosti kiinnostunut. Hyvä rekrytoija huomaa sen, ettet ole täysillä mukana.

3. Viimeisenä, mutta ei vähäisenä: sano ääneen, mitä haluat. Minulla on ollut se onni, että oma esihenkilö on pyrkinyt auttamaan minua näissä tavoitteissa ja olen saanut juuri sellaisen työuran, mitä haaveilin.