Maailma myllerryksessä – turvaa arkeen ja mielenrauhaan

Euroopassa harjoitellaan ydinaseiden käyttämistä, päivystetään EU:n itärajaa, koulutetaan sotilaita ja otetaan asevelvollisuus käyttöön maissa, joissa asevelvollisuudesta on luovuttu aiemmin. Pakotteita on myös asetettu ja toivottavasti uusimmat pakotteet vaikuttavat Venäjän toimia jarruttavasti tai peräti johtaisivat aselepoon ja sodan loppumiseen. Uusimpana uutisena tänä aamuna oli myös, etteivät EU-maat voi ottaa käyttöön Venäjältä pidätettyjä varoja, joita olisi voinut käyttää Ukrainan tukemiseen. Kaikki nämä uutisoinnit aiheuttavat varmastikin meissä kaikissa pelkoa ja ahdistusta. Huolta siitä, miten pärjäämme ja mihin joudumme, jos pahin tapahtuu.

Vanha totuus, joka edelleen pitää paikkansa on, että tieto lisää tuskaa.
 

Arjen rutiinit ja yhteys toisiin tuovat turvaa

Tässä maailman tilanteessa omasta mielenterveydestään kannattaa huolehtia jokainen päivä. Uutistulvaa voi rajoittaa esimerkiksi jättämällä lukematta jatkuvaa uutisvirtaa. Uutisten tilalle voi aloittaa luontokävelyt tai mennä rannalle onkimaan, metsään sienestämään tai vain katselemaan luonnon ihmeitä. Luonnossa liikkuminen helpottaa myös epävarmuutta ja pelkoa. Voimme olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, ja hyvä keino rauhoittumiseen on myös tuttujen rutiinien noudattaminen.
 

Varautuminen on meidän kaikkien vastuulla

Me elämme täällä Suomessa vakaassa maassa ja kokemaamme huolta ja pelkoa helpottaa tieto, että Suomessa on varauduttu monenlaisiin häiriöihin ja vaaratilanteisiin. Meillä kaikilla on mahdollisuus lukea suomi.fi -sivuilta varautumisoppaasta ja osallistua erilaisiin varautumisen liittyviin koulutuksiin ja infoihin. Meillä on huoltovarmuuskeskus, jonka tehtävänä on mm. huolehtia ruuan, polttoaineiden ym. välttämättömyyksien riittävyydestä ja saamisesta. Huoltovarmuuskeskus ja sen toimintamalli on ainutlaatuinen ja se tekee laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Sen toiminta käsittää yhteydet kaupan portaisiin, energian toimittajiin ja moniin muihin keskeisiin toimijoihin. Meillä on VAP-viljelijät, joiden tehtävänä on turvata alkutuotantoa häiriötilanteissa. Meillä huolehditaan tietoverkkojen turvallisuudesta. 

On kuitenkin muistettava, että meillä jokaisella on vastuu siitä, että omasta kodista löytyy riittävästi kuivamuonaa, puhdasta vettä ja muuta syömistä ja juomista vähintään kolmeksi vuorokaudeksi kaikille taloudessa asuville. Lämpöä, tarpeellisia lääkkeitä, ensiapuvälineitä ja rahaakin olisi hyvä olla kotona jemmassa. Samoin patterikäyttöinen radio on todella tarpeellinen tiedon saamiseksi. Valonlähteeksi tarvitaan patterilamppuja ja varapattereita on myös oltava. Tämän kotivaran tarkoitus on lisätä sitä aikaa, jolloin viranomaiset järjestävät esim. tarvittavia evakuointeja, kuljetuksia ja ohjeistuksia. 

Jokainen yksilö voi vaikuttaa myös huoltovarmuuteen esimerkiksi viljelemällä omiksi tarpeiksi kasviksia, keräämällä marjoja ja sieniä sekä säilömällä satoa eri tavoin. Mietittävää on myös siinä, voisimmeko olla energian suhteen omavaraisia aurinko- tai tuulienergian talteenotolla ja jatkossa myös energian varastoinnilla. Huoltovarmuus tavallisen ihmisen elämässä on pitkälle tavallisia arjen tekoja, joista osa tehdään pitkäntähtäimen teoilla.

Maaseudun turva ja tulevaisuus

Maaseudulla asuvana tietynlainen kylän yhteisöllisyys on tällaisissa tilanteissa helpottava asia. Kyläläiset tuntevat toisensa ja todennäköisyys naapuriavun saamiseen on parempi kuin taajamissa. Kylillä on myös eri alojen osaajia, mikä on etu koko yhteisön kannalta. Kylätalojakin voi hyödyntää yhteisissä tekemisissä ja tapaamisissa.

Vaikka asumme turvallisessa maassa, on meilläkin omat harmimme ja huolemme. Erityisesti maaseutua koskettava asia on se, että maatiloille ei tahdo löytyä jatkajia, jolloin kokonais huoltovarmuuden taso ennen pitkää laskee. Tähän kytkeytyy myös kylän väestön pieneminen, tiestön huonontuminen ja yleisesti ottaen koko kylän ja maaseudun elinvoiman katoaminen. Pienenä maana ja pienenä kansantaloutena tarvitsemme omavaraisen elintarviketuotannon. Tästä on pidettävä huolto ja siihen tarvitaan valtion, maakuntien, kuntien ja rahoittajien kannusteita ja toimenpiteitä. Näillä toimenpiteillä ja kannusteilla tarkoitan sitä, että kaikki nämä tahot viestittävät nuorille maataloutemme tärkeydestä ja mahdollisuuksista. Rahoittajat rahoittavat tiloja esim. omistajanvaihdoksissa, kouluissa tuodaan systemaattisesti esille maaseudun ja maatalouden tärkeys. Tiestön ja muun infran kunnosta on voitava myös huolehtia. Kaikilla näillä asioilla on merkitystä maaseudun elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen mahdollisena asuinpaikkana.