Lammastuotannolla tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä

Lampailla on tärkeä rooli maamme uhanalaisten eliöympäristöjen hoidossa. Lampaat laiduntavat maisema-alueita ja peltolaitumia lisäten niiden monimuotoisuutta. Suomessa on asetettu tavoitteeksi kasvattaa luonnonlaidunalaa 15 000 hehtaarilla.

– Uudella ohjelmakaudella ympäristötukien tiukemmat tulkinnat ovat monella tilalla pienentäneet ympäristösopimusaloja. Tämä on aiheuttanut laidunalueiden pirstaloitumista ja luonnonlaidunalojen pienenemistä, mikä haastaa monen lammastilan kannattavuutta, kertoo lammastuotannon erityisasiantuntija Sari Heltelä ProAgria Etelä-Savosta. Tilanne yhdessä peto-ongelmien kanssa haastaa lammastiloja pohtimaan tuotantotapaa ja sen laajuutta, vaikka markkinatilanne ja hinta kotimaiselle karitsan lihalle on hyvä.

Lampaanlihan kokonaistuotanto väheni vuonna 2023

Lammastuotanto reagoi nopeasti markkinoihin, hintoihin, sekä maatalous- ja tukipolitiikkaan. Myös kasvukauden sääolot ja rehuntuotannon onnistuminen vaikuttavat talveksi sisäruokintaan siirrettävien eläinten määrään.

Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan lampaiden määrä väheni vuodesta 2022 vuoteen 2023 kahdeksan prosenttia ja uuhien määrä laski 7 prosenttia. Viime vuoden toukokuussa Suomessa oli vajaa 122 000 lammasta, joista uuhia oli 63 000. Lampaanlihan kokonaistuotto väheni yhdeksän prosenttia, kokonaiskulutus puolestaan väheni neljä prosenttia. Kulutetusta lampaanlihasta on kotimaista 40 prosenttia.

Villaa kerätään yhä enemmän jatkojalostukseen

Myös kotimaiselle villalle on markkinoita, ja villaa kerätäänkin jatkojalostukseen entistä enemmän.

– Kasvatuksessa ja villan talteenotossa on opittu huomioimaan villan laatuun vaikuttavat tekijät, joten käsityövillan kysyntään pystytään vastaamaan yhä paremmin. Langaksi soveltumattomalle villalle on kehitetty muita käyttötarkoituksia, toteaa Heltelä. Pieni osa teuraiden taljoista muokataan lähinnä sisustuskäyttöön.

Tuotannonsuunnittelulla kotimaista tuorelihaa ympäri vuoden

Kotimaista karitsan ja muun lampaan lihaa on saatavilla pääsiäispöytään tuorelihana syksyllä syntyneistä ja talven ajan kasvaneista karitsoista sekä pakasteena viime kesällä laitumella kasvaneista eläimistä. Kevätkaritsointi ja laidunkasvatus on perinteinen ja yleisempi tapa kasvattaa lampaita. Syyskaritsointi on käytössä joillakin tiloilla.

– Karitsoittaminen kahdesti vuodessa tarjoaa työtä ja tuloa tasaisemmin ja mahdollistaa tuotannontekijöiden tehokkaamman hyödyntämisen. Kannustamme lammastiloja pohtimaan, mikä olisi juuri heidän arvoihinsa, tavoitteisiinsa, resursseihinsa ja markkinatilanteeseen sopiva tuotantomalli, sanoo Heltelä.

Katso video kotimaisesta lammasketjusta

Lammasasiantuntijamme

Tutustu lampaiden tuotosseurannan palveluihimme