Kuinka mitata konkreettisesti ternimaitojuoton onnistumista?

2 min lukuaika

Hankkeet

Vasikan on saatava riittävästi ternimaitoa heti syntymän jälkeen.Näin emän ternimaitoon tuottamat vasta-aineet saadaan tehokkaasti käyttöön.

Brixmittari

Ternimaitojuoton onnistumisen tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Vasikan on saatava riittävästi (10-12% elopainosta eli noin 4 l) ja riittävän hyvää (Brix yli 22) ternimaitoa mahdollisimman pian (mieluiten tunnin sisällä) syntymän jälkeen, jotta emän ternimaitoon tuottamat vasta-aineet saataisiin mahdollisimman tehokkaasti vasikan käyttöön.

Ternimaidosta saatu passiivinen immuniteetti suojaa vasikkaa siihen asti, että vasikan oma vasta-aineiden tuotanto lähtee kunnolla käyntiin. On siis ensiarvoisen tärkeää tukea vasikan passiivista vastustuskykyä, jotta se pystyy selättämään ympäristössä lymyävät taudinaiheuttajat. Riittämättömän vasta-aineiden imeytymisen taustalla voi olla monia tekijöitä: myöhään annettu ternimaito, ternimaidon alhainen vasta-ainepitoisuus, pieni juottomäärä, kylmästressi ja hapenpuute poikimisen aikana..

Viimeisimpien suositusten mukaan yli 40 % tilan vasikoista tulisi saavuttaa erinomainen passiivisen vastustuskyvyn taso, jossa veren IgG-pitoisuus on yli 25 g/l. Aiemmin on suositeltu, että riittävän vastustuskyvyn takaamiseksi IgG-pitoisuuden olisi oltava yli 10 g/l, mutta tämä raja on todettu riittämättömäksi.

Kuinka siis tilalla voitaisiin varmistua siitä, että omat ternimaitojuottokäytännöt ovat riittävät tukemaan vasikoiden passiivisen vastustuskyvyn muodostumista? Vasikoiden vastustuskyvyn tasoa voidaan mitata verinäytteestä eristetyn seerumin avulla myös ternimaidon kanssa käytettävällä refraktometrillä eli tutummin Brix-mittarilla. Tätä ei vielä Suomessa ole kovinkaan paljon tehty.

ProAgria Etelä-Pohajanmaan Vahvat vasikat -hankkeessa on otettu tästä koppi, hankkeessa on ryhdytty testaamaan vasikoiden vastustuskyvyn mittaamista verestä tilatasolla digitaalisella brix-mittarilla.
- Olemme
käyttäneet mittaria ensisijaisesti ternimaitojen vasta-ainetasojen määritykseen. Mittari on helppokäyttöinen ja erityisesti helppolukuinen. Alku näyttää lupaavalta ja olemme jo ensimmäisiä mittauksia tehneet onnistuneesti, kertoo hankkeen asiantuntija Emmi-Leena Viitanen.

Suomenkielisen kattavan koosteen aiheesta on kirjoittanut Ann-Helena Hokkanen (KMVET 1/2020 ja KMVET 4/2019). Alkuperäinen lähde englanniksi: Godden, S. M., J. E. Lombard and A. R. Woolums. 2019. Colostrum management for dairy calves. Veterinary Clinics of North America: Food Animal Practice. 35:535-556.