Hanhivahingot säilörehunurmilla

2 min lukuaika

Hankkeet

Hanhet aiheuttavat merkittävää tuhoa säilörehunurmille Pohjois-Karjalassa. Pahimmilla alueilla Keski-Karjalassa ongelman kanssa on jo painittu n. 15 vuotta ja tilanne on vain pahentunut vuosi vuodelta. Viime vuosina hanhien lentoreitit ovat menneet lännempää ja vahinkojen määrä on pahentunut Joensuun seudulla, Liperissä ja Polvijärvellä johtuen myös kannan kasvusta. Lisäksi vahingot ovat lisääntyneet Savon puolella.

Hanhihakit kuva Kaisa Matilainen
Hanhihäkkien pystytystä yhdessä Maaseutupalveluiden väen kanssa. Kuva Kaisa Matilainen, ProAgria

Hanhituhojen vaikutukset ja torjuntaratkaisut nurmilla

Tuhot kohdistuvat säilörehun ensimmäiseen ja joskus kolmanteen satoon. Lisäksi syyskylvöisten kasvien viljely on muuttunut tietyillä alueilla lähes mahdottomaksi. Syönnin jälkeen nurmet toipuvat eri tavalla riippuen maan kasvukunnosta ja nurmilajeista. Erilaisia karkoituskeinoja on kokeiltu ja toimiva, mutta työläs ratkaisu on hanhipaimentoiminta. Tällöin hanhet siirtyvät naapurilohkoille tai lähialueille, joille on suunniteltu ns. lintupeltoja.

KasviTieto- hankkeessa tehtiin pilottikoe hanhituhoista säilörehunurmilla yhdessä Luken tutkijan Arja Louhisuon, Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden ja Pohjois-Karjalan ELY:n kanssa. Pilottikokeen tarkoitus oli tutkia hanhituhojen määrää ensimmäisestä säilörehusadosta. Lisäksi tutkittiin miten hanhien syönti vaikuttaa rehun laatuun.

Kokeessa oli viisi pilottitilaa, neljä kappaletta Keski-Karjalassa ja yksi Joensuun seudulla. Tiloille laitettiin häkkejä kahdelle lohkolle ennen hanhien tuloa (nuori nurmi ja vanha nurmi). Häkkien sisälle hanhet eivät päässeet syömään. Hanhien lähdön jälkeen otettiin nurmen korkeusmittaukset sekä häkkien sisältä että ulkopuolelta. Kokeessa havainnoitiin myös sitä, miten hanhien ruokailu vaikuttaa nurmen tiheyteen ja rikkakasvipitoisuuteen. Lisäksi lohkot kuvattiin dronella ja yksi iso lohko kuvattiin Kelluu firman ilma-aluksella yhteistyössä CyperGrass 2 -hankkeen kanssa. Ennen sadonkorjuuta otettiin satomääritykset ja rehunäytteet.

 

Kokeen tulokset: jopa 48 % sadonmenetys ensimmäisestä niitosta

Kokeessa todettiin, että keskimäärin hanhien aiheuttama syönti vähentää ensimmäisen säilörehun massaa 48 %. Vaihtelu eri lohkojen välillä oli suurta riippuen hanhipaineesta. Säilörehun laatuun hanhien syönnillä ei ollut merkittävää vaikutusta mutta rikkakasvien määrä kasvoi. Yleensä hanhille eivät rikkaruohot maistu. Koetilat olivat pahoilla hanhituhoalueilla ja tämä tietysti vaikutti tulokseen. Joka tapauksessa hanhien aiheuttamat tuhot ovat merkittävät ja hanhivahinkokorvaukset eivät kata hanhien aiheuttamaa tuhoa karjatiloilla. Luke on tekemässä eurolaskuria hanhituhojen taloudellisen menetyksen laskemiseen. Asia vaatisi vielä lisätutkimuksia ja havainnointia pitäisi laajentaa koko säilörehun satokaudelle.

Kiitos kaikille kokeessa mukana olleille Luken, Pohjois-Karjalan maaseutupalveluiden ja ELY-keskuksen väelle!