Haavoittuva ruokamme

Tällä hetkellä puhutaan paljon ruokaturvasta. Ruokaturva on sitä, että maailman kaikilla ihmisillä on fyysiset, sosiaaliset ja taloudelliset mahdollisuudet saada riittävästi turvallista ja ravitsevaa ruokaa, joka vastaa heidän ruokavaliotarpeitaan ja mahdollistaa aktiivisen, terveen elämän. Ruokaturva on perusoikeus, joka koostuu ruoan saatavuudesta, hankittavuudesta, käytettävyydestä ja vakaudesta. Meillä Suomessa ruokaturva on vakaalla pohjalla, mutta on useita maita, joissa ruokaturva on alhainen. Maailman levottomuudet ja pandemiat ovat omalla tavallaan avanneet silmämme ruokaturvan tärkeydelle.

Ruokaturvan heikkenemisen taustalla monia syitä

Saatavuus tarkoittaa, että ruokaa on tarjolla riittävästi, hankittavuus taas sitä, että ihmisillä on varaa ostaa, mutta myös tuottaa ruokaa. Oma lukunsa on sitten ruuan käytettävyys; ruuan turvallisuus, ravitsevuus ja terveellisyys. Myös puhdasta vettä pitää olla saatavilla. Vakaus on sitä, että ruokaa on saatavilla jatkuvasti kaikissa oloissa, myös kriisitilanteissa. Suomessa ruokaturva kytkeytyy huoltovarmuuteen. Meillä on Huoltovarmuuskeskus, joka seuraa ja ohjaa huoltovarmuutta. 

Miksi kaikkialla ei ole hyvä ruokaturva?  Syyt puutteelliseen ruokaturvaan ovat hyvin moninaiset. Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät syyt, kuten sään ääri-ilmiöt ja ekosysteemien ja luonnon heikentyminen ovat tulleet tutuiksi meilläkin. Tämän lisäksi poliittiset, taloudelliset ja väestölliset syyt ovat arkipäivää monissa maissa.  On sotia, köyhyyttä ja huonoa maatalouden tuottavuutta. Väestönkasvu ja koulutuksen puute tuovat omat haasteensa ruokaturvalle, konflikti alueilla ruokaturva on erityisen huono.

Kohti kestävämpää ja vahvempaa ruokaturvaa

Ruuan tuottaminen ja ruoka eivät ole itsestäänselvyyksiä. Voimme omilla tekemisillämme vaikuttaa parempaan ruokaturvaan niin paikallisesti kuin globaalistikin. Voimme säästää energiaa ja siirtyä käyttämään uudistuvaa energiaa, maaperän kunnosta huolehtiminen ja esimerkiksi uudistava viljely ja luomutuotanto ovat tukemassa hyvää ruokaturvaa. On muistettava myös vesi ja sen saatavuuden turvaaminen. Vesi kaiken kaikkiaan on aivan keskeinen asia ruokaturvassa.

Ruuantuotantoon vaikuttaa myös toteutettava EU:n maataloustukipolitiikka. Jos maataloustukia ei saa tai ne ovat liian alhaiset, on todennäköistä, että ennen pitkää maataloustuotanto alenee voimakkaasti. Lisäksi nuorien saaminen maatalouden ammatteihin tulee laskemaan rajusti. Näin ruuan saatavuus ja hinta voivat karata käsistä ja vaikutus ruokaturvaan on voimakkaasti negatiivinen.

Ei kuitenkaan kannata heittää ”kirvestä kaivoon”.  Korjausliikkeitä on mahdollisuus tehdä ja muuttaa ajattelu- ja toimintatapaa ruokajärjestelmässä. Konfliktit pitää pystyä selvittämään, ilmastonmuutosta voidaan hillitä, monimuotoisuutta voidaan lisätä niin   tuotannossa kuin luonnossakin. Nuoria viljelijöitä on kannustettava maatalousammatteihin. Suomessa on hyvät mahdollisuudet aloittaa aidon kiertotalouden toteuttaminen esimerkiksi hyödyntäen agroekologian menetelmiä, jossa ruuantuotanto on energia- ja ravinneomavaraista. Esimerkiksi Palopuron agroekologisessa symbioosissa toteutettiin ravinne- ja energiaomavaraista toimintamallia v. 2015–2017. Edelleenkin Kiertotalous- Suomi edistää tätä ajattelua ja järjestää erilaisia tapahtumia ja infoja niin kuluttajille ja tuottajille kuin jalostukseen ja teollisuuteenkin.