Eläinten hyvinvointi ja vastuullinen tuotanto – mitä se tarkoittaa Pohjois-Karjalan lammastaloudessa?

Pohjois-Karjalassa lammastaloudella on vahvat perinteet ja lammastalous koetaan yleensä muuta lihantuotantoa eläinystävällisemmäksi ja kestävämmäksi. Tätä se parhaimmillaan onkin. Mutta vastuullisuus, kestävä tuotanto sekä eläinten hyvinvointi ei tarkoita pelkkää lakisääteisten minimien täyttämistä. Hyvinvointi on kokonaisuus, jossa huomioidaan eläinten fysiologiset tarpeet, lajityypillinen käyttäytyminen ja stressittömät olosuhteet, sekä hyvä hoito ja kohtelu. Lampurien ja koko tuotantoketjun on todella panostettava tähän ja koettava asia edelleen tärkeänä. Hyvinvoivat lampaat ovat terveitä, pitkäikäisiä ja tuottavia, ja niistä saadaan laadukkaita tuotteita – tämä on sekä eettinen että taloudellinen edellytys kannattavalle tuotannolle. 

Voiko pohjoiskarjalaista lampaanlihaa markkinoida eettisenä?

Kuluttajien tietoisuus ruoan ja muidenkin tuotteiden alkuperästä kasvaa. Vuonna 2026 voimaan tuleva asetus edellyttää, että yli 15 % lihaa sisältävissä tuotteissa alkuperämaa ilmoitetaan pakkauksen etupuolella selkeästi. Tällaiset vaatimukset ovat oikein tervetulleita ja tärkeitä. Tämä tukee kotimaisen lihan valintaa ja antaa mahdollisuuden korostaa paikallista, vastuullista tuotantoa. Pohjoiskarjalainen lampaan- ja karitsanliha voitaisi hyvinkin profiloida tuotteeksi, jonka taustalla on avoimuus ja korkea hyvinvointitaso – mutta tämä vaatii tuottajilta asiaan paneutumista, dokumentointia, läpinäkyvyyttä ja usein myös lisäpanostuksia olosuhteisiin ja hoitoon, tai ainakin sitoutumista nykyiseen hyvinvointitasoon. Potkua Pohjois-Karjalan lammastalouteen- hankkeen toiminnan aikana on usein noussut esiin tilojen välinen yhteistyö, tilojemme laadukkaat eläimet, niiden hyvä hoito sekä erityisen puhdas ja hieno ympäristö, jossa eläimet kasvavat ja laiduntavat. Potentiaalia on reilusti käyttämättä tuotteiden brändäyksessä ja erottumisessa lihahyllyjen bulkkilihasta. Johan ihmisille myydään muutakin ravintoa hyvinvointituotteina, ja kyllähän se on totta, että olet mitä syöt. Jos siis syöt terveellistä ja puhdasta kotimaista tuotetta, niin mikäs sen parempaa!

Mitä tulevaisuus tuo?

Hyvinvointivaatimukset tiukentuvat varmasti jatkossakin edelleen EU-tasolla. Painopiste siirtyy pelkästä kärsimyksen vähentämisestä kohti positiivisten kokemusten mahdollistamista: riittävästi tilaa, virikkeitä ja mahdollisuus luonnolliseen käyttäytymiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi laajempaa laidunnusta ja tilojen kehittämistä. Lammastaloudessa tässä onneksi ollaan monilla tiloilla jo edelläkävijöitä, haetaan nyt jo eläintenhyvinvointitukia, laidunnetaan ja lampoloissa on hyvät oltavat. Puolet lammastiloista on myös luonnonmukaisessa tuotannossa, eli luomussa, joten samalla kun sitäkin kautta tulee eläinten hyvinvoinnille lisävaatimuksia, tulee ympäristöasiat huomioitua myös keskivertoa paremmin. Samalla avoimuus ja yhteistyö – esimerkiksi yhteiset laatustandardit ja tilojen välinen verkostoituminen – voivat vahvistaa luottamusta ja helpottaa markkinointia eettisenä tuotantona. Meidän kaikkien lammastilallisten ja maatalouden parissa toimivien pitäisikin nähdä jatkuvasti tiukentuvat eläinten hyvinvointi- ja ympäristövaatimukset enemmän mahdollisuuksina kuin uhkana. Mitä sinä ajattelet? Olisiko aika nostaa pohjoiskarjalainen lammas voimakkaammin esiin eettisenä ja vastuullisena vaihtoehtona?