ProAgria Pohjois-Suomi on maatila- ja maaseutuyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa palveleva asiantuntijaorganisaatio. Noin 80 asiantuntijamme tavoitteena on, että asiakkaamme saavat parhaan avun liiketoimintansa kehittämiseen. Moniosaajatiimimme tuottavat luotettavat ratkaisut tuotantoon, talouteen ja johtamiseen sekä varmistavat asiakkaidemme yrityskokonaisuuden kokonaisvaltaisen kehittämisen.
Yhdessä ProAgria Pohjois-Suomen kanssa toimiva Oulun Maa-ja kotitalousnaisetvastaa kotitalous- ja elintarvikeneuvonnasta sekä yritysten ja maisemanhoidon asiantuntijapalveluista. Kalatalouden kehittämis- ja asiantuntijapalveluista sekä vesienomistajien edunvalvonnasta huolehtii Oulun Kalatalouskeskus.
ProAgria Pohjois-Suomen toimialueeseen kuuluu 26 Pohjois-Pohjanmaan ja 21 Lapin kuntaa.
Vuosi 2024 oli ProAgria Oulun 196. toimintavuosi. ProAgria Pohjois-Suomi on toiminut vuodesta 1828, aluksi Oulun läänin Talousseuran nimellä.
Johtajan katsaus
Katsaus toimintaan ja tuloksiin
Vuosi oli haasteellinen toimintaympäristön suhteen: sota Euroopassa, ilmaston muutos, energian hinnan kohoaminen, talouden alavireisyys ja yrittäjien hyvinvointi puhuttivat. Asiakkaamme harkitsivat tarkkaan kustannus/hyöty ajatuksen kautta neuvonnan palveluiden käyttöä ja se heijastui palveluidemme kysyntään.
ProAgria Lapin toiminta lakkasi vuoden 2022 syksyllä ja otimme Oulusta käsin vastuun neuvonnan palveluiden tarjoamisesta Lapin asiakkaille kokonaisuudessaan. Palkkasimme uusia asiantuntijoita ja vastasimme näin haasteeseen. Vuoden merkittävimpiä asioita oli historiallinen sääntöuudistus 28.11.2024: toimialue laajeni Lappiin ja valtuuskunta hallintoelimenä lakkasi. Edustajakokouksen juhlapuhujana oli maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen. Toinen iso muutos liittyi valtionrahoitukseemme: se jakaantui tietämyksenvaihtoon ja tiedotukseen sekä neuvontapalveluihin. Rahaa siirtyi käytettäväksi myös vuodelle 2025.
Maitotilaneuvonnan palveluissa asiakkaamme haastoivat asiantuntijoitamme, osa pienensi palvelujen määrää ja säästi. Kasvinviljelyn osalta neuvontatyö kasvoi jonkin verran. Sukupolvenvaihdoksia tapahtui ELY:n tilastojen mukaan aiempaa vähemmän. Alueemme oli edelleen kärjessä maidon-, naudanlihan- ja luomutuotannossa. Myös perunaviljelyalat pysyivät korkeana ja puhdaskauraan satsattiin tiloilla.
Olemme mukana myös ProAgria Tapahtumat Oy:ssä, joka järjestää mm. Farmari- ja KoneAgria -näyttelyt. Omassa hallinnoinnissa meillä oli lähes 20 hanketta kansainväliset hankkeet mukaan lukien.
Sidosryhmätyön näkökulmasta toteutimme pohjoissuomalaisittain merkittävän nurmitoimikunnan järjestämän seminaarin Kalajoella. Pääteema oli maatalouden hiilensidontaan ja ammatilliseen osaamiseen liittyvät kysymykset. Meijerikentän kanssa tavoitteemme on ollut rakentaa entistä vahvempaa ja kilpailukykyisempää suomalaista maidontuotantoa alueellamme. Keskeisiä asioita ovat olleet nyt ruokinnan tuloksekas optimointi kustannusten kohotessa, eläinten hyvinvointi sekä maitotilojen johtaminen ja maidonhinnoittelun muutosten vaikutukset tilojen talouteen. ProAgria Pohjois-Suomen ja MTK-Pohjois-Suomen välinen yhteistyö jatkui edellisten vuosien tapaan niin hallintojen kuin käytännön tekemistenkin tasolla.
Sähköisen kaupankäynnin välineet kehittyivät jälleen voimakkaasti ja neuvontatoimintamme kohtasi yhä enemmän lisääntyvää kilpailua. Tämä sinällään oli ja on tervetullutta kehittämään toimintaamme edelleen. Samalla jatkoimme sähköisten valmiuksien kehittämistä.
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten toiminta oli monialaista niin perusneuvontamme kuin kalataloudenkin suuntaan. Toiminta toteutti avaintulosalueittain asetettuja tavoitteita ja hanketoiminta oli määräävässä roolissa kehittämisessä. Oulun Kalatalouskeskus tehosti toimintaansa edelleen ja myös Lapin alueella verkostojen yhteistyö eteni.
Talouden osalta vuosi oli alijäämäinen. Kokonaisliikevaihtomme oli 5.200.184 euroa, josta hanketoiminnan osuus oli 781.735 euroa. Saimme myös julkista rahaa maaseutuneuvonnan, Maa- ja kotitalousnaisten ja kalatalouden avaintulosalueille. Näiden kautta toteutimme yleishyödyllisyyden ja tasapuolisuuden tavoitettamme. Asiakasmäärämme nousivat ja toiminta oli onnistunutta vaikuttavuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden osalta. Se vaati ponnisteluja ja vaikutti tulokseemmekin jonkin verran laskevasti.
Tilikauden tappio oli 193.788 euroa. Vuoden 2024 talouden toteutumista niin kulujen kuin tuottojenkin osalta seurattiin perusteellisesti vuoden mittaan henkilöittäin ja sektoreittain. Maa- ja metsätalousministeriö vaati tarkkaa analyysiä ja todentamista valtionrahan käytöstä, sen vaikuttavuudesta ja hyödyistä viljelijöille. Laajemmassa vuosikertomusversiossa olemme kuvanneet toiminnallisen osuuden tarkemmin tältä osin.
Haluan kiittää kaikkia ProAgria Pohjois-Suomen asiakkaita ja jäsenjärjestöjä, sidostahoja, hallintoamme ja työteliästä toimihenkilöjoukkoamme menestyksekkäästä vuodesta 2024.
Vesa Nuolioja johtaja ProAgria Pohjois-Suomi
Hallituksen näkökulma
Hallintoa työllisti vuonna 2024 sääntöjen uudistaminen vastamaan tilannetta, jossa toimialueena on lähes koko Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja lisäksi Lapin maakunta. Halusimme uuden nimen vastaavan toimialuetta ja samalla yksinkertaistettiin hallintoamme. Niinpä joulukuussa vahvistettiin uusi nimi ProAgria Pohjois-Suomi. Alueemme käsittää n. 40% suomen pinta-alasta. Meillä oli ennen kolmiportainen hallintorakenne: edustajakokous, valtuuskunta ja hallitus. Nyt uusilla säännöillä on vuosikokous ja hallitus. Hallitukseen kuuluu 6 jäsentä ja muutos on myös siinä, että johtaja ei kuulu enää hallitukseen. Myös Maa- ja kotitalousnaisten toiminta yhdistyy näiden maakuntien kesken lähitulevaisuudessa.
ProAgria Pohjois-Suomen tarkoituksena on kehittää maatilatalouden, kalatalouden, muiden maaseutuelinkeinojen ja kotitalouden yleisiä edellytyksiä sekä edistää maaseudun ja sen ihmisten aineellista ja henkistä hyvinvointia. Kohottaa maaseudun ihmisten ammattitaitoa ja -tietoa sekä edistää maaseutuyrittäjien taloudellista tietämystä ja edistää maaseudun elinvoimaisuutta yhteistyössä jäsenyhdistyksiensä, yhteiskunnan sekä muiden maaseudun hyväksi työskentelevien yhteisöjen kanssa.
Neuvonnan merkitys korostuu
Vuotta 2024 varjosti edelleen Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Sen tuoma epävarmuus koko Euroopassa ja laajemminkin maailmalla on aiheuttanut huolta myös meillä Suomessa huoltovarmuuden turvaamisesta. Tästä huolimatta maatalouden kannattavuusongelma on ollut edelleen akuutti. Tuottajahinnat ovat laahanneet, vaikka kustannustaso on jäänyt korkealle. Neuvonnan rooli korostuu. Täytyy kyetä viljelemään ja hoitamaan kotieläimiä entistä kustannustehokkaammin. Tätä ei helpota se, että vastuullisuutta ja vastuullista toimintaa vaaditaan varsinkin maatiloilta ja maatilayrittämisessä. Pankit, kauppa, jalostavat yritykset ja viranomaistaho luovat omia vastuullisuuskriteereitään. Päämäärä on hyvä, mutta on kohtuutonta, että maatilayrittäjä kantaa lähes kaiken lisääntyvän työn- ja kustannustaakan. Tässä vastuullisuuskriteereiden laatimisessa ja todentamisessa neuvontajärjestöllä olisi paljon annettavaa ja viljelijöiden omaa työtä helpottavaa, jos vain nämä sidosryhmät näin haluaisivat.
Yhteistyön voimin kohti kestävämpää maaseutua
ProAgria Pohjois-Suomen tulos oli selkeästi tappiollinen. Keskeisimpiä syitä tähän oli valtionavun pienentyminen ja ennen kaikkea sen uudenlainen kohdistaminen, jota ei osattu riittävästi huomioida. Myös uuden, koko neuvontajärjestön toimintajärjestelmä Salesforcen käyttöönotossa oli paljon alkuhankaluuksia ja toimintatapojen opettelemista, joka vei aikaa varsinaiselta neuvontatyöltä.
ProAgria Pohjois-Suomella on vahvasti toimivat Maa- ja kotitalousnaiset ja Kalatalouskeskus. Näiden tahojen roolia on syytä korostaa muun muassa vastuullistamisvaateissa, kuin myös ilmastonmuutoksen ehkäisyssä sekä vesistöjen kunnostamisessa ja ennallistamisessa. Pidämme muutenkin heidän toimintaa erittäin tärkeänä koko maaseudun hyvinvoinnin kannalta.
Meillä on isoja haasteita edessä: ilmastonmuutos etenee, luonnon monimuotoisuus on heikentynyt, maatalouden kannattavuus on turvattava ja sitä myöten huoltovarmuus on kyettävä varmistamaan. Nyt maataloutemme tarvitsee osaavaa neuvontajärjestöä ja ammattitaitosia asiantuntijoita.
Kiitän ProAgrian koko osaavaa henkilöstöä, hallintoa ja johtoa tapahtumarikkaan vuoden onnistuneesta läpiviemisestä. Kiitän myös Oulun Talousseuran maataloussäätiötä tuesta, mitä se on myöntänyt vuosittain neuvonnalle, Maa- ja kotitalousnaisille ja Kalatalouskeskukselle. Tämä tuki on osaltaan mahdollistanut maaseudun asukkaille neuvontaa, koulutusta ja mielekästä tekimistä.
Esa Heikkilä hallituksen puheenjohtaja ProAgria Pohjois-Suomi
Jäsenistömme, hallintomme ja organisaatiomme
Toimintaamme johtavat ja ohjaavat viljelijät, maaseutuyrittäjät ja maaseudun asukkaat.
ProAgria Pohjois-Suomen jäseniä ovat kuntatason maaseutuseurat ja kylätason vastaavat yhdistykset. Jäsenyhteisöt ovat kaikille avoimia rekisteröityjä yhdistyksiä. Lisäksi suorajäseninä on maatiloja ja maaseutuyrityksiä sekä niiden perheenjäseniä ja muita henkilöjäseniä. Jäsenyys on avoin kaikille, jotka hyväksyvät ProAgrian toiminnan tarkoituksen. ProAgria Pohjois-Suomen tarkoituksena ei ole voiton, eikä muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.
(lakkasi 2.12.2024, sääntömuutos 2.12.2024)
Puheenjohtaja, agronomi, maaseutuyrittäjä Juha Pylväs, Ylivieska
Sidosryhmät Tutkimus, varapuheenjohtaja: Erkki Joki-Tokola, Luonnonvarakeskus; varajäsen Maarit Liimatainen, Luonnonvarakeskus Edunvalvonta: Hanne Hurskainen, MTK-Pohjois-Suomi; varajäsen: Jari Ahlholm, MTK-Pohjois-Suomi Koulutus: Hanna Laurell, OAMK; varajäsen: Raija Suomela, OAMK
Lypsykarjatalouden edustajat Hemmo Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Jouko Käkelä, Kuusamo; Oskari Turpeinen, Taivalkoski Heikki Putula, Pudasjärvi; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi Juha Törmä, Tyrnävä; varajäsen Tiia Rusila, Tyrnävä Jukka Karhumaa, Siikajoki; varajäsen Jukka Ojantakanen, Siikalatva Henna Rajamäki, Nivala; varajäsen Marita Kumpula, Nivala Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Martti Suvilehto, Pyhäjärvi Esa Kojo, Liminka; varajäsen Lauri Niemi, Haapajärvii Tuomo Tamminen, Raahe; varajäsen Anna Kurkinen, Raahe Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Lauri Jääskelä, Alavieska
Maa- ja kotitalousnaisten edustajat Eeva-Kaisa Karhu, Utajärvi; varajäsen Teija Heikkinen, Liminka Saini Palosaari, Kuusamo; varajäsen Satu Nikola, Siikajoki
Kalatalouden edustajat Juha Tikka, Pyhäjärvi; varajäsen Eero Oinas-Panuma, Pudasjärvi Heikki Kilpijärvi, Kuusamo; varajäsen Heino Pitkänen, Kuusamo
Perusyksiköiden ja muiden maaseutuelinkeinojen edustajat Ari Juka, Muhos; varajäsen Tapio Jurva, Utajärvi Mikko Salmela, Pudasjärvi; varajäsen Eija Seppälä, Pudasjärvi Sanna Loukkaanhuhta, Siikajoki; varajäsen Maija Kylmänen, Liminka Elina Hellén, Pyhäjärvi; varajäsen Matti Kahelin, Pyhäjärvi Teemu Pakonen, Tyrnävä; varajäsen Ilkka Matinolli, Tyrnävä Tarmo Turunen, Kempele; varajäsen Matti Rantala, Liminka Jari Ohukainen, Kempele; varajäsen Riikka Juntunen, Utajärvi
Puheenjohtaja: Esa Heikkilä, maatalousyrittäjä, Kuusamo Varapuheenjohtaja: Teresa Majuri, maaseutuyrittäjä, Haapavesi
Jäsenet:
Sallamaria Hassinen, tilaneuvoja, Tervola (2.12.2024 alkaen) Tarja Mäenpää, maatalousyrittäjä, Kärsämäki Leea Sangi, maaseutuyrittäjä, Liminka Matti Tyhtilä, Operations Lead, Oulu Vesa Nuolioja, johtaja, Oulu (2.12.2024 asti)
Puheenjohtaja: Juha Tikka, työnsuunnittelija, Pyhäjärvi Varapuheenjohtaja: Ari Juka, maatilayrittäjä, Muhos Sihteeri: Heikki Tahkola, Kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja, Oulu
Arto Naumanen, maatilayrittäjä, Kuusamo Eero Oinas-Panuma, maaseutuyrittäjä, Pudasjärvi Tuomo Polojärvi, maanviljelijä, Taivalkoski Hannu Riuttanen, ammattiaineen opettaja, Haapavesi
Puheenjohtaja: Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Heikki Rintala, Haapa-järvi
Varapuheenjohtaja: Juho Hyry, Ii; varajäsen Leea Sangi, Liminka Satu Niiranen, Siikalatva; varajäsen Suvi Väisänen, Utajärvi Sari Salmu, Merijärvi; varajäsen Asko Alatalo, Alavieska Johannes Turpeinen, Taivalkoski; varajäsen Hemmo Turpeinen, Taivalkoski Sirpa Jurmu, Pudasjärvi; varajäsen Ari Polojärvi, Kuusamo Maria Pirttimaa, Tornio Sanna Takala, Sodankylä Valio-ryhmän meijerit: Marko Puhto, Haapavesi; varajäsen Pekka Petäjäsuvanto
Arla Suomi yhteistyömeijerit: Sanna Marjala, Raahe; varajäsen Esa Kojo, Liminka
Arla Pohjois-Suomi: Tuija Linjakumpu
Kuusamon Osuusmeijeri: Reijo Koivuniemi, Kuusamo
Faba: Antti Juntunen, Oulu
Pohjois-Pohjanmaan Lypsykarjakerho: Jaana Niskanen, Pyhäjärvi; varajäsen Anna Kurkinen, Raahe A-tuottajat: Janne Kiljala; varajäsen Jaakko Leiviskä
ProAgria Pohjois-Suomen henkilökunnan edustaja: Elina Raudaskoski, maidontuotannon asiantuntija
Sihteeri: Virva Hallivuori, palvelupäällikkö; Hanna Heikkilä, palvelupäällikkö 2.5.2024 -
Puheenjohtaja: Jaakko Tervakangas, ruokaperunantuottaja, Siikajoki Varapuheenjohtaja: Olli-Pekka Turunen, siemenperunantuottaja, Opfarm Oy, Tyrnävä Sihteeri: Meri Hannila, kasvintuotannon asiantuntija, ProAgria Pohjois-Suomi ry
Heikki Markus, siemenperunantuottaja, Finpom Oy tj., Tyrnävä Juhana Kauppi, siemenperunantuottaja, Tyrnävä Juho Räbinä, ruokaperunantuottaja, Tyrnävä Simo Rahko, siemenperunantuottaja, Tyrnävä
Muuttuva toimintaympäristö
Palvelumme
Palvelimme koko alueellamme tarjoten laajasti kotieläinpuolen asiantuntijapalveluita. Kotieläinpalveluiden palvelupäällikkö vaihtui keväällä 2024 Virva Hallivuoren siirryttyä ProAgria Etelä-Suomeen vastaaviin tehtäviin. Palvelupäälliköksi valittiin Hanna Heikkilä. Asiantuntijoiden osaamista kehitettiin kuukausittaisilla tuotannon- ja ruokinnan ajankohtaisteamseilla sekä lähipäivissä. Helmikuussa vierailtiin Keski-Pohjanmaan ammattiopiston opetusnavetassa Kannuksessa navettahavaintojen merkeissä. Mukana lähipäivässä oli myös Oulun ammattikorkeakoulu. Kesäkuussa kotieläinasiantuntijat kokoontuivat Kalajoella ja pohtien yhdessä parasta tapaa hyödyntää valtionapua palveluissamme.
Syksyllä järjestimme perinteisen Maitostarttitapahtuman Limingassa yhdessä Pohjolan Maidon ja Faban kanssa. Loppuvuodesta kotieläinasiantuntijoita osallistui useisiin koulutuksiin, muun muassa Maitoalan Huippuseminaariin Seinäjoella sekä 4D-Barnin seminaariin etäyhteydellä. Osallistujat toivat tapahtumista uusimman tutkimustiedon, joka jaettiin koko tiimille yhteisissä palavereissa.
Olimme mukana Maitoyrittäjät ry:n tuotannon johtamisen kurssien toteuttamisessa ja järjestimme asiantuntijaluentoja muun muassa maatalousalan oppilaitoksissa.
Ruokinnan suunnittelun päivystyspalvelu on saanut kiitosta niin asiakkailta kuin asiantuntijoiltakin. Kiertävät päivystysviikot ovat jääneet pysyväksi toimintatavaksi kotieläintiimissä. Päivystys on mahdollistanut hyvän asiakaspalvelun työruuhkien sekä lomien tai poissaolojen aikana. Päivystysviikkojen aikana asiantuntijat ovat kontaktoineet maitotiloja, jotka eivät ole meillä säännöllisesti palveluiden piirissä.
ProAgrian toiminta Lapin alueellaon vakiintunut ja asiakkaat tuntevat palvelumme ja asiantuntijamme jo hyvin. Lapin alueelle palkattiin yksi uusi henkilö maidontuotannon asiantuntijaksi entisen siirryttyä palvelupäällikön rooliin. Kotieläintiimi toimi aktiivisesti yhdessä tehden yhteistyötä kasvi- ja talousasiantuntijoiden sekä Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden kanssa. Asiantuntijamme kirjoittivat blogeja sekä julkaisuja alan ammattilehtiin.
Noin 62 % kaikista tuotosseurantatiloista oli ruokinnan- ja tuotannonohjauspalveluiden piirissä. Näiden palveluiden lisäksi teimme koelypsypalvelua, teknisiä palveluita, neuvopalveluita sekä muita maidontuotantoon liittyviä asiantuntijapalveluita. Toteutimme korjuuaikanäytteiden ottoa valtion tuella kesällä 2024. Loppukesällä pilotoimme säilörehun vaakauspalvelua tarkoituksena aloittaa säännölliset säilörehun vaakaukset kesällä 2025. Neuvo-rahaa hyödynnettiin edellisten vuosien tapaan täsmäpalveluiden tekemiseen.
Tuotosseurantakarjojen keskilehmäluku lähestyy maan keskiarvoa
ProAgria Pohjois-Suomen alueella tuotosseurannassa oli 480 maitotilaa. Tuotosseurantatilojen määrä laski edellisvuodesta 53 karjalla mikä on lähestulkoon saman verran kuin edellisvuonna. Tuotosseurantalehmien lukumäärä oli 28 330 kpl. Vähenemää edellisvuoteen oli 2805 lehmää. Toimintaympäristön haasteet kuten kustannusten nousu ja kannattavuuden heikentyminen ovat edelleen lisänneet maidontuotannosta luopumista. Uusien investointien ja sukupolven vaihdosten suhteen tilanne on hieman piristynyt aiempiin vuosiin nähden.
Tuotosseurantatilojen keskituotos vuonna 2024 oli 10 481 kg, mikä on 190 kg enemmän kuin vuonna 2023. EKM tuotos nousi samassa suhteessa ja vuoden 2024 EKM-tuotos oli 11 165 kg. Maito sisälsi 377 kiloa valkuaista (+8 kg) ja 454 kiloa rasvaa (+9 kg). Maidon valkuaispitoisuus säilyi suunnilleen samana ollen 3,6 % ja rasvapitoisuus nousi hieman 4,34 %. Lehmien rasva- ja valkuaistuotos kiloina nousi 17 kg verran ollen 814 kg yhteensä. Elossa olevien lehmien elinikäistuotos oli 26 163 kg (+ 425 kg) ja vuonna 2024 poistettujen lehmien 35 152 kg (+ 970 kg). Maitotuotos kiloina elinpäivää kohden pysyi samana ollen 15,5 kg. EKM tuotos per elinpäivä oli vuonna 2024 16,3 kg.
ProAgria Pohjois-Suomen tuotosseurantakarjojen keskilehmäluvun kasvu on edelleen lähestynyt koko maan keskiarvoa. Pohjois-Suomen alueella keskilehmäluku oli 59,1 (55,6) ja koko maassa 62,9 (59,6). Tuotosseurannan tilastot sisältävät vain niiden karjojen tiedot, joiden tulokset ovat virallisia eli tiloilla on toimittu Tuotosseurannan ohje-säännön mukaisesti.
Naudanlihantuotanto
Naudanlihantuotannon neuvontaa ja osaamisen kehittämistä tukee edelleen maanlaajuinen naudanlihantuotannon asiantuntijaverkosto. Verkosto jakoi kokemuksiaan ja osaamistaan vuoden mittaan kuukausipalavereissa.
Vuoden vaihteen molemmin puolin tehtiin ruokintasuunnitelmia niille lihakarjatiloille, jotka tulivat sitoutumaan eläinten hyvinvointikorvaukseen. Lihanautatiloille tehtiin eläinten hyvinvointikorvauksen hakua, kansallisten tukien ja EU:n nautapalkkioiden hakua sekä päätukihakua rytmittyen eläintukien haun osalta alkuvuoteen ja päätukien haun osalta touko-kesäkuuhun.
Tilat käyttivät jonkin verran Neuvo-tukea kehittämään tilan eläinten hyvinvointia, viljelyä ja kannattavuutta tai tuotantosuunnan muutosta miettiessään. Alueellamme lihakarjan tuotannon lopettajia oli enemmän kuin aloittajia. Myös lihakarjatilat painivat samojen kustannusten noususta aiheutuvien kannattavuusongelmien kanssa. Lihanautatiloille tehtiin viestintää aiempien vuosien tapaan uutiskirjeiden, blogikirjoitusten ja somenostojen kautta.
Lammastilat
Lammastilojen vuoden 2024 tuotosseurantamaksu kohdennettiin kokonaan valtionavulle. Kaikille tuotosseurantatiloille tarjottiin valtionavulla toteutettavaa tilakäyntiä. Osalle asiakkaista tilakäynnin vaihtoehdoksi tarjottiin Teams-kokousta, jos sopivaa aikaa käynnille oli haastavaa löytää. Tilakäyntejä teki yhteensä kolme henkilöä, osa tehtiin pareittain. Yhteiset tilakäynnit toimivat perehdyttämisenä uudelle henkilölle lammaspalveluissa.
Lammastilojen neuvonta siirrettiin kahdelta henkilöltä kokonaan yhdelle henkilölle. Yksi asiantuntija tulee jatkossa vastaamaan lammastilojen kaikista palveluista mukaan lukien ruokinnan suunnittelu, ultraäänimittaus ja neuvokäynnit. Siirtymä aloitettiin syksyllä ja töiden siirto jatkuu seuraavana vuonna. Alueemme lammastuotosseurannassa olevista tiloista muutama lopetti tuotannon tai erosi tuotosseurannasta. Vuoden vaihteessa lammastuotosseurantatilojen määrä Pohjois-Suomen alueella oli 44.
Puhdasrotuisten karitsoiden ultraäänimittauksia tehtiin kolmelle lammastilalle. Lapin alueella tehtiin sekä tiineys- että lihamittauksia yhteistyösopimuksen avulla. Lampureita kannustettiin hyödyntämään Neuvo-tukea kotieläin- pelto ja talousasioissa.
Pohjois-Suomen Lammas ja Villa ry:n vuosikokous pidettiin Pulkkilassa huhtikuussa.
Maitotilavaliokunta ja M-työryhmä
Maitotilavaliokunta kokoontui vuonna 2024 kolme kertaa lähi- tai hybridikokouksina. Kevään toinen kokous oli isompi sidosryhmäkokous, jossa kuultiin sidosryhmien toimintasuunnitelmia tulevalle kaudelle.
M-työryhmä kokoontui kaksi kertaa Oulun ja kaksi kertaa Lapin maakunnan alueella. Työryhmään kuuluu ProAgrian, meijereiden, Elyn, MTK:n, Aluehallintoviraston, lihatalojen ja pankkien edustajia sekä alueelliset valvontaeläinlääkärit.
Tilojen määrä vähenee edelleen Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueella, mutta tilakokojen kasvaessa ulkoistamisen tarvekin kasvaa. Tähän pyritään kasvipalveluissa vastaamaan tarpeeseen räätälöidyllä viljelyn kehittämisohjelmalla, joka perustuu tilan tavoitteisiin. Viljelyn kehittämisohjelman idea on tarjota ratkaisukokonaisuus yhden ratkaisun sijasta. Tämä näkyy esimerkiksi siten, että usean eri alan asiantuntijatiimeissä työstetään yhteistä asiakasprojektia.
Uusia kasviasiantuntijoita on palkattu Pohjois-Pohjanmaan alueelle vuoden 2024 aikana kaksi henkilöä. Rekrytointitarve on syntynyt työntekijöiden eläköityessä tai vaihtaessa työpaikkaa. Lapin alueelle ei ole palkattu uusia kasviasiantuntijoita. Vuonna 2024 olemme jatkaneet tiivistä yhteistyötä pohjoisen alueen kasviasiantuntijoiden kesken erityisesti nurmiosaamisen saralla.
Kasvintuotannon asiantuntijoiden kesken osaamista ja tietoa on jaettu kuukausittain kasvituotannon ajankohtaisteamsillä. Lisäksi vuoden alussa järjestettiin tukihakukoulutus ja syksyllä kasvikoulutuspäivä Liminganlahden luontokeskuksella. Tukihakukoulutuspäivään osallistui myös useita ELY-keskuksen tarkastajia peltovalvontapuolelta, jotta on saatu vuoropuhelua ja tiedonvälitystä asiantuntijoiden ja viranomaisten välille. Uusien kasviasiantuntijoiden perehdyttämisessä ovat olleet tukena hyvin monet kokeneemmat asiantuntija.
Viljelysuunnitelmien määrä vuonna 2024 oli 867 kpl sisältäen luomut ja tavanomaiset. Kasvintuotannon palveluiden päätuotteena olivat edelleen viljelysuunnitelmat ja tukihakemukset, joita tehtiin etäyhteyksillä, toimistolla ja tiloilla.
Kasvukauden asiantuntijapalvelut olivat kysyttyjä, niin nurmi-, vilja- kuin perunapuolellakin. Asiantuntijoita perehdytettiin lisäksi puhdaskaura-auditointien tekoon. Kasvustokäynneillä oli vahvasti mukana vuonna 2020 hankkimamme erilaiset mittalaitteet, kuten esimerkiksi typpi-, mangaani-, sekä fosforimittari. Mittalaitteitta käyttämällä ja kasvustohavaintoja tekemällä pystyimme reaaliaikaisesti seuraamaan kasvukauden olosuhteiden vaikutusta kasvustoihin ja tarvittaessa reagoimaan, jotta asiakas pääsisi asettamiinsa tavoitteisiin.
Puhdaskaura-auditointeja tehtiin Pohjois-Pohjanmaan alueella vuonna 2024 yhteensä 25 kpl. Lisäksi monelle puhdaskauran viljelijälle tehtiin viljelysuunnitelma Minun Maatilani Wisu-ohjelmalla ja kauran hiilijalanjälkilaskenta Biocoden laskurilla. Yhteistyö Kinnusen Myllyn kanssa on jatkunut vuodesta 2018 asti. Palveluita on kehitetty viljelijöiden ja myllyn tarpeiden mukaan. Puhdaskauramylly osallistuu palveluiden kustannuksiin omien periaatteidensa mukaisesti. Puhdaskauratuotantoa varten on toiminnassa puhdaskaura-asiantuntijatiimi, joka koostuu kuudesta asiantuntijasta. Kasvatamme jatkossa tiimin kokoa tarpeen mukaan. Yhteistyö jatkui myös vuodelle 2025.
ProAgria Pohjois-Suomen toiminta-alue on vahvaa perunantuotannon aluetta, pidimme yllä yhteistyötä alueen siemen- ja ruokaperunayritysten ja viljelijöiden kanssa. Perunanviljelyyn liittyvää konsultointia, niin kasvukaudella kuin kasvukauden ulkopuolellakin teimme tavanomaisen määrän.
Neuvo-palveluna tehtiin esimerkiksi maan kasvukuntoa ja maan vesitaloutta kehittäviä käyntejä ja suunnitelmia. Lisäksi tehtiin myös kasvinsuojelusuunnitelmia ja kasvukauden kasvinsuojelun neuvontaa 15 asiakkaalle.
Tukihakemuksia tehtiin 1454 kpl.
Neuvo
Asiantuntijamme ovat kouluttautuneet ja suorittaneet tutkinnon antaakseen vapaaehtoista viljelijöille suunnattua Neuvo-palvelua vuoden 2015 keväästä alkaen. Neuvontaa on annettu eri osioissa. Osioiden nimet muuttuivat vuoden 2023 alusta ollen muutoksen jälkeen seuraavat: arvoketju, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen sekä kestävä energia, kestävä kehitys ja luonnonvarat, kilpailukyvyn parantaminen, luonnon monimuotoisuus, maatilojen muutoskestävyys, nuoret viljelijät ja uudet yrittäjät, ruokaturva ja eläinten hyvinvointi, työllisyys ja kasvu.
Tarkastustoiminta
Ruiskuntestauksia tehtiin vuonna 2024 yhteensä 307 kpl. Testaukset toteutettiin kahden testaajan, yhden kasviasiantuntijan ja yhden kesäharjoittelijan tiimillä.
Perunakerho
Perunakerhon vuosikokous pidettiin 29.2.2024. Oulussa Puistola X Cantinassa. Kokouksessa esiteltiin Interpomin opintomatkaa ja kokouksen virallisen osuuden jälkeen saatiin kuulla myös Yaran puheenvuoro perunan lannoitusratkaisuista kaudelle 2024. Kokouksen ja pizzojen jälkeen osa porukasta suuntasi vielä Pakotalo Ouluun.
Perunakerhon johtokunta piti järjestäytymiskokouksen 18.3.2024. Paikalle pääsivät kaikki johtokunnan jäsenet. Puheenjohtajaksi valittiin Jaakko Tervakangas ja varapuheenjohtajaksi Olli-Pekka Turunen. Johtokuntaan kuuluivat myös Heikki Markus, Juhana Kauppi, Räbinä Juho ja Simo Rahko. Kokouksessa suunniteltiin Interpomin opintomatkaa ja lannoitteiden yhteishankinnan toteutusta. Kokouksessa luotiin myös oma WhatsApp-kanava perunakerhon tiedotukselle.
Interpomin opintomatka marraskuussa 2024. Opintomatkasta kului kaksi päivää näyttelyssä ja muina päivinä ryhmä kävi erilaisissa vierailukohteissa. Opintomatkalle osallistui 29 henkilöä. Osallistujat olivat pääasiassa Pohjois-Pohjanmaan perunakerhosta, mutta myös muista perunakerhoista. Vuoden 2024 aikana lähetettiin useita sähköposti-tiedotteita jäsenille.
Yrityspalvelut
Yrityspalveluissa oli käytössä keskimäärin kolmen henkilötyövuoden työpanos (ProAgria Pohjois-Suomi ja Oulun Maa- ja kotitalousnaiset) ja se kattoi koko toimialueemme.
Yritysneuvonnan painopisteenä on ollut monialaisten maatilojen ja maatilojen sivuelinkeinojen neuvonta. Työtä on tehty ensisijaisesti Neuvo-palveluna ja MMM valtion avustuksella tuettuna. Aiheina on ollut yrityksen perustaminen, budjetointi, liiketoimintasuunnitelmat, investointitukihakemukset tai vastaavat.
Yritysasiantuntijoiden työpanosta on hyödynnetty elinkeinojen kehittämishankkeissamme, kuten Parasta paikallista pöytiin, Climate Food, Luonnontuotteita pohjoisesta ja Elämän laatua eläinten avulla. Yhteistyötä on tehty myös muiden eri yrityspalveluita järjestävien tahojen kautta.
Yritysasiantuntijat ovat osallistuneet ProAgrian ja Maa- ja kotitaloisnaisten yhteisen valtakunnallisen yritysneuvojien verkoston toimintaan. Verkostossa on panostettu mm. henkilöstön osaamiseen ja kokemusten vaihtoon.
Tilipalvelut
Tilipalvelumme auktorisointiin liittyvä yleinen kehitystyö jatkui kolmen keskuksen kesken: Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi. Auktorisoidut tilitoimistot jatkoivat yhteispalavereita vuoden aikana säännöllisesti, yhteiset tilipalvelupäivät pidettiin 19.-20.9 Tampereella, osallistujia 35 kpl ja luentoja pitivät Markku Kovalainen sekä Arja Lehto. Keskusten tilipalveluasiantuntijat esittäytyivät ja teimme ryhmätöitä keskusten välillä.
Keväällä 2024 aloitettiin asiakkaan sähköisen tunnistautumisen ja rahanpesusäädösten seurannan Netvisor KYC- ohjelman rakentaminen ja 4.11 pidettiin koulutus henkilöille, joille annettiin oikeudet käyttää ohjelmaa. Keskuksestamme oikeudet annettiin viidelle asiantuntijalle. Kyselyt lähetettiin massana joulukuussa ja vastausten läpikäyntiä ja uusintakyselyitä tehdään vuonna 2025. Riskikartoitusta päivitettiin ja siihen lisättiin rahanpesukyselyn raja-arvot uusintakyselyjen aikataulujen määrittelemiseksi.
KYC ohjelman rakentamisesta ja käyttöönotosta pidettiin Teams-palavereita sekä perustamisen että seurannan osalta. KYC-palavereissa olivat eniten mukana auktorisoidut toimistot ja Itä-Suomi.
Procountorin Konsultti kylään -hankkeen avulla EVL-tiimi sai maksutonta koulutusta viiden eri osa-alueen osalta: Integraatiot, Procountorin tehokäyttö, Projektimalli, Raportointipalvelu ja Arvoa asiakkaalle. Erityisesti budjetin laadinta sekä raportoinnin tehokkaampi käyttö tehostivat tilipalvelun toimintaa.
Kaikki tilinpalvelun työntekijät tekivät maa- ja metsätalouden kirjanpitoja ja tilinpäätöksiä. Asiakkaita oli 650 kpl. Lisäksi Oy asiakkaat 44 kpl, tmi asiakkaat 71 kpl. Asiakasmäärä lisäsi työpainetta erityisesti EVL-tiimissä, koska tammi-helmikuun työruuhkan jälkeen jäi vain 2 kuukautta aikaa hoitaa elinkeinoharjoittajien veroilmoitukset ja tilinpäätökset. Tästä kokemuksesta opittiin, että osakeyhtiöiden ja toiminimien tilinpäätöksille pitää jäädä enemmän aikaa. Työnjako ELV-tiimillä tehtiin uusiksi syksyllä 2024 ja töitä vähennettiin MVL tilinpäätöksistä 120 kpl vuodelle 2025.
EVL-tiimissä aloitettiin uudet toimintamallit, Marja Kivioja siirtyi osaamisvastaavaksi ja erityisesti veroilmoituksen tekotapaa yhtenäistettiin mm. eläinpääoman laskennan vaatimuksissa. Tiimi kokoontui kesäkuusta alkaen yhteisiin palavereihin, joissa Marjan johdolla käytiin eri osa-alueita läpi kirjanpidon ja tilinpäätöksen tekemisessä. Jokaiselle Oy-asiakkaalle määriteltiin kaksi kirjanpitäjää, jolloin riski esim. sairastumistapauksissa on hallinnassa. Tilinpäätökset vuoden 2024 kirjanpidoista tehtiin keväällä 2025 työparimenetelmällä. Työnjakopalavereissa säännöllisesti varmistettiin jokaisen työkuorma ja tarve jakaa töitä.
Uusia talousasiantuntijoita palkattiin MVL puolelle 6 kpl vuoden aikana ja EVL puolelle 1 kpl ja tilinpäätöksien teossa saatiin MVL asiakkuuksissa avuksi kaksi eläkkeelle jäänyttä talousasiantuntijaa. Nivalassa aloitettiin kokeilu tammikuun alun tehopäivästä, jolloin pieniä MVL tilinpäätöksiä tehtiin ilman aikavarausta usean kirjanpitäjän voimin. Päivä oli onnistunut ja saatiin kokemusta, miten päivää tulee edelleen kehittää.
Toimintamuodon muutoksia sekä yhtiöittämisselvityksiä tehtiin läpi vuoden. Kaikki yhtiöittämiset tehtiin ennakkoratkaisuhakemusten kautta ja aikataulullisesti yhtiöittämiseen tilat varasivat tarpeeksi aikaa. Päätösten odottaminen sekä rekisteröinnin lievä hidastuminen otettiin huomioon aikatauluja suunniteltaessa. Uudet asiakkuudet siirrettiin sähköiseen kirjanpitoon aina, kun se oli yrittäjälle paras tapa hoitaa kirjanpito. Tässä otettiin huomioon taloudelliset seikat ja yrittäjän oma halu siirtyä sähköisyyteen. Osakeyhtiöissä lisääntyi edelleen Spv ja osakesiirtojen työmäärä ja ennakoimmekin sen kasvavan tulevina vuosina.
Omistajanvaihdos- ja talouspalvelut
Omistajanvaihdosten toteuttamiseksi talousasiantuntijat antoivat neuvontaa yli 50 tapaukseen. Neuvonta koski muun muassa tilan kauppahinnan laskentaa ja veroseuraamuksien laskentaa. Osaan omistajanvaihdoksista liittyi myös aloitustuen hakeminen ja siihen liittyvien dokumenttien laadinta kuten liiketoimintasuunnitelma ja siihen liittyvät laskelmat.
Talousneuvontaa tehtiin myös investoiville tiloille. Investoinnin kannattavuutta arvioitiin tehden kannattavuuslaskelmia. Usein laskelmista tehtiin eri versioita, joilla pystyttiin arvioimaan erilaisten muuttujien vaikutusta investoinnin järkevyyteen. Investointien yhteydessä tehtiin asiakkaille usein myös investointitukihakemus.
Muu talousneuvonta piti sisällään myös erilaisten asiakirjojen tekoa, muun muassa edunvalvonta-asiakirjat, testamentit ja perukirjat. Lisäksi asiakkaiden tarpeita varten tehtiin talousasiantuntijoidemme toimesta kassabudjetointia.
Tuotannonsuunnan vaihdosta pohtivia asiakkaita oli myös vuonna 2024. Useimmiten kyseessä oli eläintenpidosta luopumisen mietintää, jossa asiantuntijamme olivat apuna selvittäen siihen liittyviä asioita sekä kannattavuutta. Osassa näistä tapauksista pohdittiin myös uuden sivuelinkeinon aloittamista ja laskettiin sen kannattavuutta.
Ympäristölupahakemuksia tehtiin muutama kappale vuonna 2024.
ProAgria Kiinteistönvälitys Oy LKV -yhtiölle teki töitä kaksi talousasiantuntijaa vuonna 2024.
Kannattavuuskirjanpitotoiminta
Kannattavuuskirjanpitotoiminnan avulla maatalouden kannattavuuden kehitystä voidaan seurata, sekä selvittää kannattavuuteen vaikuttavia tekijöitä, kuten esimerkiksi tilojen koon ja tukialueen vaikutuksia kannattavuuteen. Tietojen keräys tiloilta tapahtui talousasiantuntijoiden toimesta.
ProAgria Pohjois-Suomi keräsi vuoden 2023 kannattavuuskirjanpitoaineistot noin 60 tilalta. Kannattavuuskirjanpidosta jäi pois tilikauden 2023 osalta 4 tilaa. Yksi uusi tila liittyi mukaan toimintaan.
Vuoden 2023 tulokset ovat ProAgria Pohjois-Suomen kannattavuuskirjanpitotilojen painotettuja keskiarvoja, jotka kuvaavat mahdollisimman hyvin alueen maatalouden tuloskehitystä.
Maatilojen keskipeltoala oli Suomessa vuonna 2023 74,8 ha (69,9 ha) ja maatalouden yrittäjätulo 11 800 € (37 700 €). Tilojen kannattavuutta kuvataan kannattavuuskertoimella. Jos kannattavuuskerroin on 1,00, maatila on saanut katettua kaikki kulunsa mukaan lukien oman pääoman korkovaatimuksen sekä tehtyjen työtuntien perusteella lasketun laskennallisen palkkavaatimuksen. Vuonna 2023 koko maan kannattavuuskerroin oli keskimäärin 0,22 (0,91). Lypsykarjatilojen 0,59 (0,93), muiden nautakarjatilojen 0,48 (1,00), viljatilojen -0,33 (1,14) ja muiden kasvinviljelytilojen -0,19 (0,42).
Keskimääräinen kannattavuuskerroin 0,22 tarkoittaa, että tiloilla on saavutettu 3,52 euron tuntipalkka omalle maataloustyölle sekä 0,88 % korkotuotto maatalouteen sijoitetulle omalle pääomalle. Oman pääoman korkovaatimus on laskettu tilakohtaisesti ja oman työn palkkavaatimus on ollut 16,00 € tunnilta. Luvuista huomaa hyvin kuinka suuri vaikutus keskimäärin korkeilla tuottajahinnoilla on ollut vuonna 2022 maatalouden kannattavuuteen.
Maaseudun maiseman-, ympäristön- ja vesienhoitoon liittyvää neuvontaa, asiantuntijatyötä sekä hanketoimintaa toteutettiin vuonna 2024 koko Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella ja myös Lapin maakunnassa ProAgria Pohjois-Suomen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten sekä Kalatalouskeskuksen asiantuntijoiden yhteistyönä. Vesienhoito ja -hallinta, luonnon monimuotoisuus, perinnebiotooppien vaaliminen ja hoito, vieraskasvien hallinta sekä ilmastoviisaat ratkaisut -teemoja edistettiin sekä asiantuntijapalveluilla, hanketoiminnalla että tiedotuksella ja Maa- ja kotitalousnaisten valtakunnallisilla kampanjoilla.
Vuoden aikana maisemaneuvonta teki 24 kpl maisema- ja luonnonhoidon suunnitelmaa (2026 ha) ja 2 kpl kosteikonhoitosuunnitelmaa (10 ha) tilojen ympäristösopimuksiin tilakohtaisina Neuvo-käynteinä. Maaseutuneuvonnan puolella tehtiin neuvopalveluina 66 kpl maan rakenteen parantamisen -käyntiä, 15 kpl kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön -suunnitelmaa ja 122 kpl luomuun liittyvää palvelua. Pohjoisimman Lapin Leaderille tuotettiin maisemanhoidon vertailevaa aineistoa tilaustyönä. Perinnebiotooppien kartoitusta tehtiin Suomussalmella yhteistyössä MKN Itä-Suomen kanssa. Valion tilaustyönä tehtiin lumokartoitus yhdelle tilalle.
Vesistöjen kunnostussuunnitteluun liittyviä suunnitelmia, kartoituksia, inventointeja ja koeverkkoakalastuksia tehtiin kuudella kohteella: Iijoen suiston Natura-alueen kartoitus, SS Ab koeverkkokalastus, Siniluodonlahden vesikasvien niittosuunnitelma, Kuivasjärven koeverkkokalastus, Oulujoen suiston lietetatar kartoitus ja Mulkuanjärven valuma-alueen kartoitus. Lisäksi Temmesjoella jatkettiin Isoniityn lohkokunnan avustamista vesilupaan liittyvissä selvityksissä. Hankkeille tehtäviä vesistöaiheisia ostopalveluja tuotettiin neljälle hankkeelle (Arvovesi, HiiliVie, Matki ja Vesku-jatkohanke). Haitalliset vieraslajit Barentsin alueella -hankkeen tilaustyönä toteutettiin kansainvälinen seminaari Rovaniemellä, haitallisten vieraslajien case-video Nivalassa sekä osallistuttiin opintomatkalle Ruotsiin. Talkootoimintaa järjestettiin tilaustyönä vieraskasvien torjunnassa ja purojen kunnostuksessa.
Neuvonnassa nousivat esiin muun muassa valumavesien hallintaan liittyvät teemat, Helmi -elinympäristöohjelman rahoitusmahdollisuudet perinnebiotooppi-, kosteikko- ja pienvesikohteille. Erilaisten kohteiden hoitoon liittyvän neuvonnan lisäksi avattiin erilaisten rahoituskanavien tuomia mahdollisuuksia paikallistoimijoille, kunnille ja yksittäisille maa- ja metsätalouden parissa toimiville henkilöille. Maatilojen vesienhallinnasta tuotettiin myös koulutusta ja luentoja tilaustöinä.
Hanketoiminnalla on myös neuvottu ja ohjattu eri toimijoita vesien- ja ympäristönhoitoon liittyvissä hankkeissa, niiden suunnittelussa ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittamisessa sekä kehitetty eteenpäin vesien- ja ympäristönhoitoa edistävän verkoston aktiivista koordinointia sekä toiminnan vakiinnuttamista. Hanketyönä on edistetty myös maaseudun ja kylien arvokkaiden maisema- ja perinnebiotooppikohteiden tunnistamista ja hoitoa, rantalaidunnusta sekä vihermassojen käyttöä biokaasun tuotannossa sekä vieraskasvien torjuntaa.
Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin kunnille, yrityksille, viranomaistahoille ja yhteisöille pidettiin yhteensä 15 kpl infoa, aiheina mm. luonnonmonimuotoisuuden huomioiminen, mitä työ maiseman- ja luonnonhoidon parissa on, luonnonmonimuotoisuus osana ympäristösopimussuunnittelua, luonnonmonimuotoisuuden ja ympäristönhoidon merkitys maatiloilla ja luonnon monimuotoisuus osana vesienhoitoa.
Hanketoiminta
ProAgria Pohjois-Suomi, Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja Oulun Kalatalouskeskus osallistuvat useiden kehittämisryhmien toimintaan sekä suunnittelevat ja toteuttavat paikallisia, alueellisia ja kansainvälisiä hankkeita eri sidosryhmien kanssa. Osaa hankkeista hallinnoidaan itse ja osassa toimitaan osatoteuttajana eri asiantuntijarooleissa.
Vuonna 2024 toteutuksessa oli yhteensä 17 eri hanketta, joiden kokonaisvolyymi oli yhteensä noin 807 000 €. Hankkeet jakautuivat lukumäärällisesti ja rahoituksellisesti ProAgrian valtakunnallisiin kehitys- ja hanketoiminnan strategisiin painopisteisiin alla olevien kuvioiden 1 ja 2 mukaisesti.
Kehitettäviä ja edistettäviä osa-alueita olivat muun muassa:
ympäristöystävällisten ja resurssiviisaiden viljelytoimenpiteiden osaamisen lisääminen
maatilojen digitaaliset ratkaisut, erityisesti nurmen viljelyssä
maidontuottajien ja kuluttajien välisen tiedonkuilun pienentäminen
vesistökunnostajien verkostoituminen, vesienhallinta valuma-alueilla ja vesienhoidon neuvonta
luomukasvintuotannon tehokkuus ja kannattavuus sekä luomuosaaminen
kestävä, ilmastoviisas ja vastuullinen ruokaketju
arvokkaiden maisemakohteiden hoito
eläinavusteisia hyvinvointipalveluja tarjoavien yritysten toiminnan kehittäminen
paikallisten ruokatuotteiden ja elintarvikeyritysten kehittäminen, kansainvälistyminen ja viennin edistäminen
lähikalan käytön lisääminen ja luonnontuotealan kehittyminen
vieraskasvien torjuntakeinojen testaaminen
ravitsemusterveyden ja osallisuuden vahvistaminen, terveellisten elintapojen edistäminen
Kuvio 1. ProAgria Pohjois-Suomen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2024. Kuvio 2. ProAgria Pohjois-Suomen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen strategisiin painopisteisiin vuonna 2024.
Hankkeiden keskeisin rahoittaja on edelleen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) (Kuviot 3–4). Muita käytössämme olevia rahoituskanavia olivat Euroopan sosiaalirahasto (ESR), Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKVR) sekä kansalliset ministeriöiden hankeavustukset. Kansainvälisiä hankkeita oli käynnissä yksi ja sen rahoitus tuli Interreg Aurora -ohjelmasta. EU-ohjelmakauden taitekohdassa hankkeita päättyi vuonna 2024 5 kpl, uuden kauden hankkeita käynnistyi 8 kpl ja lisäksi hankehakemuksia jätettiin loppuvuonnakin kansalliselle puolella muutamia ja kansainvälisiin rahoituksiin kaksi. Pääosa hankkeistamme on alueellisia ja toimintaa kohdennetaan koko Pohjois-Pohjanmaan sekä enenevässä määrin myös Lapin alueelle.
Kuvio 3. ProAgria Pohjois-Suomen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden lukumäärällinen jakautuminen päärahoitus kanavittain vuonna 2024. Kuvio 4. ProAgria Pohjois-Suomen, Oulun Maa- ja kotitalousnaisten ja Oulun Kalatalouskeskuksen hankkeiden rahoituksen jakautuminen päärahoituskanavittain vuonna 2024.
Hanketoimintamme on tärkeä osa maaseudun ja asiakkaidemme parhaaksi tekemäämme työtä. Hankerahoituksen avulla voimme tarjota eri kohderyhmille koulutusta, kehitystoimenpiteitä ja vertaistukea joko hyvin edullisesti tai maksutta. Olemme arvostettu asiantuntijakumppani hankkeissa ja hanketoimintamme on laadukasta. Hankkeissa saadaan aikaan toimintaympäristön muutoksia, vuonna 2024 muun muassa useita Pohjois-Pohjanmaan kylien keskeisiä maisemia on saatu kunnostettua ja hoidon piiriin ja nuoria on saatu innostettua vieraskasvien torjuntatalkoisiin mobiilipelin avulla.
Hankkeissa kehitetään uusia ratkaisuja, innovaatioita ja toimintamalleja sekä lisätään yhteistyötä. Vuoden 2024 onnistumisia ovat mm. tulvasuojapenkereiden hoidon toimintamalli, yhden Suomen ensimmäisistä ilmastokosteikoista perustaminen ja lähiruokajoulukorin pilotoiminen.
Vuonna 2024 hankkeidemme toteutukseen osallistui 44 asiantuntijaa yhteensä noin 123 henkilötyökuukauden eli noin 10,6 henkilötyövuoden työpanoksella. ProAgria Pohjois-Suomen ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten henkilöstön hankeosaamista kehitetään 6–8 kertaa vuodessa järjestettävissä hanketoimijoiden sparraustilaisuuksissa. Hanketyön tukena toimii jatkuvasti päivittyvä Hanketoiminnan opas, jonka avulla jae-taan osaamista organisaation sisällä. Kansainväliset hankeverkostomme ovat vahvis-tuneet erityisesti länsinaapuriin elokuussa allekirjoitetun ProAgria Pohjois-Suomen ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin välisen yhteistyösopimuksen myötä.
Hankkeista sekä niiden tilaisuuksista, toiminnasta ja tuloksista viestittiin monikanavaisesti. Somepostausten ja -videoiden lisäksi tehtiin myös ammattimaisia podcasteja. Lehtijuttuja ja artikkeleita julkaistiin mm. Kalevassa, alueen paikallislehdissä, ammattilehdissä ja ProAgrian asiakaslehdessä. Radiohaastattelujakin annettiin ja lähikalan käytön edistämistä varten tehty video elokuvateatteri Starissa tavoitti tuhansia katsojia. Uutiskirjeitä lähetettiin vuoden aikana runsaasti ja ne saavuttivat hyvin kohderyhmänsä.
Valtion rahoituksen käyttö vuonna 2024
Neuvontapalveluiden hyödyntäminen
Neuvontapalveluita on tuotettu vuoden 2024 aikana yhteensä 541 asiakkaalle 816 eri palvelutapahtumassa. Yleisavustusta on käytetty 322 232,16 €. Valtion avustusta myönnettiin haettua hieman vähemmän, joten myös tavoitteet on suhteutettu myönnettyä määrää vastaaviksi.
Toimilla lisättiin ruoantuotannon kannattavuutta ja samalla varmistettiin maaseudun elinvoimaisuutta. Valtionavun kohdentamisella käyttäen kokonaisvaltaista neuvontaa olemme osaltamme varmistaneet Suomen huoltovarmuutta kehittämällä alueemme aktiivisia tiloja. Samalla neuvontamme on edistänyt hiilensidonnan kasvua peltoihin.
Asiakaskokemuksen laadulliseksi mittaamiseksi osallistuimme valtakunnallisesti toteutettuun asiakastyytyväisyyskyselyyn. Asiakkaille suunnatussa palautekyselyssä 86 % vastaajista oli saanut neuvontaa kasvokkain, mutta yli puolet vastaajista oli saanut neuvontaa myös etäyhteydellä (58%), puhelimitse (56 %) tai sähköpostitse tai muulla viestintävälineellä (51 %). Muita tapoja saada neuvontaa oli mm. osallistuminen viljelijäpienryhmätoimintaan. Etäyhteyksin saatu neuvonta oli valtakunnallisia tuloksia yleisempää, mikä on ymmärrettävää johtuen pitkistä välimatkoistamme. Avoimissa palautteissa todettiin mm. yhteistyön ProAgrian kanssa olevan vuosittaista ja pitkään jatkunutta sekä neuvonnan olevan pätevää, erinomaista ja ystävällistä. Hyväksi koettiin se, että asiantuntijat etsivät asiakkaalle parhaat neuvonnan rahoitusmahdollisuudet, kuten valtionavun hyödyntämisen. Vaikeassa taloustilanteessa palveluja pidettiin osin kalliina. Muutamissa vastauksessa kaivattiin talouslaskentaa ja -analyysiä yrityksen toiminnasta kokonaisuutena, myös esimerkiksi metsäomaisuus huomioon ottaen.
Tietämyksenvaihto ja tiedotus
Tietämykseen ja tiedonvaihtoon myönnetty valtion yleisavustus 183 000 € on käytetty kokonaisuudessaan vuoden 2024 aikana. Toimintamme parissa on lähes 5000 asiakastilaa. Kaikki rekisterissämme olevat asiakkaat eivät kuitenkaan käytä palvelujamme säännöllisesti, mutta olemme kohdistaneet heillekin aktiivista viestintää. Tämä korostuu erityisesti Lapin alueella, jossa olemme nyt toimimassa vasta toista vuotta. Maatalous- ja maaseutuyrittäjien lisäksi kohderyhminämme ovat sidosryhmät; alan ja alueen alku-tuotannon piirissä olevat toimijat, rahoittajat, tutkijat ja päättäjät yhteiskunnan eri tasoilla.
Raportointivuonna tuotimme yrittäjille ajankohtaisista teemoista asiantuntija-artikkeleita, blogeja, asiakashaastatteluita, koulutusmateriaaleja sekä lehdistötiedotteita, kuten kasvutilannekatsaukset.
Tiedonjaon keskipisteenä oli nettisivumme proagria.fi/proagria-pohjois-suomi, joka tavoitti kuukausittain reilut 2000 kävijää. Jaoimme tietoa asiakkaille ja sidosryhmille uutiskirjeissä alueellisesti kerran kuussa noin 4000 vastaanottajalle. Tämän lisäksi osallistuimme ProAgrian valtakunnallisten uutiskirjeiden tuotantoon. Tuotimme aineistoa myös kaksi kertaa vuonna 2024 julkaistuun ProAgrian valtakunnalliseen asiakaslehteen, joka tavoitti Maaseudun tulevaisuuden liitteenä julkaistuna lehden tilaajat alueellamme. Toimitimme myös oman Maaviesti-lehden, jonka jakelu toimialueellamme on 4763 kpl.
Viestinnän aihepiirien keskiössä olivat mm. kotieläintuotannon kehittäminen ja eläinten hyvinvoinnin parantaminen, sään ääri-ilmiöihin ja markkinoiden muutoksiin varautuminen, luonnonmukaisen tuotannon kehittäminen, investoinnit, yhtiöittäminen, tilojen monipuolistaminen ja mm. suoramyynti. Olemme olennaisessa roolissa viestimässä lainsäädännön vaatimuksista ja viranomaispäätöksistä sekä auttamassa maatalousyrittäjiä niiden tulkinnassa ja soveltamisessa mm. lyhytkestoisen asiakasneuvonnan avulla.
Somekanavissa alueellisina kanavina toimivat ProAgria Pohjois-Suomen omat Facebook ja Instagram-sivut, joissa julkaistiin vuoden 2024 aikana yhteensä noin 200 julkaisua tavoittaen kokonaisuudessaan 2 500 seuraajaa.
Valtion avustuksella vuonna 2024 järjestettiin ja osallistuttiin 38 erilaiseen tapahtumaan ja tilaisuuteen sekä seitsemään uusia innovaatioita esitelleisiin navetoiden ja biokaasulaitosten avajaisiin. Tapahtumien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli erittäin suuri yhteensä 49377, koska mukana tapahtumissa oli alueellisesti merkittäviä messutapahtumia. Myös mm. navetoiden avajaiset tavoittivat hyvin kävijöitä.
Lyhytkestoista puhelin- ja teams-neuvontatapahtumia toteutui 5871 kpl, joista luomuun liittyviä 550 kpl. Tämä palvelee erinomaisesti tiedotusta asioista – monesti erilaisista säädöksistä – joita on noudatettava ja joista on oltava tilalla selvillä. Pitkät välimatkamme korostivat tämän palvelun tarpeellisuutta. Erityinen tarve tähän on luomun osalta moninaisten hallinnollisten vaatimusten vuoksi, joka on luonut painetta lyhytkestoiselle puhelinneuvonnalle.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksessa toimi vuonna 2024 14 eri asiantuntijaa sekä 1 harjoittelija, yhteensä 11,4 henkilötyövuoden ajan. Asiantuntijaosaaminen pohjautuu ruoka- ja elintarvikeosaamiseen, luonto-, ympäristö- ja maisemaosaamiseen sekä yritystoiminnan osaamiseen.
Toiminta pohjautui Maa- ja kotitalousnaisten järjestön vuoteen 2025 ulottuvaan strategiaan.
Maa- ja kotitalousnaisten tahtotilana on
• Suomen tunnettuuden vahvistuminen laadukkaasta sekä herkullisesta ruoasta ja suomalaisen ruoan tekijöiden arvostuksen lisääntyminen koko ruokajärjestelmässä • ilmastonmuutoksen hidastuminen ja kestävän kehityksen edistäminen • luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estyminen ja kehityksen kääntyminen luonnon monimuotoisuutta korjaavaan suuntaan • maaseudun ja maakuntien elinvoimaisuuden vahvistuminen ja sen näkyminen ainutlaatuisina elinympäristöinä, erilaisina yrityksinä, osallisuutena, yhteisöllisyytenä ja osaamisena.
Strategiakaudellemme 2021–2025 on nimetty seuraavat neljä teemaa:
• suomalaisen ruoan sankaritarinat • ilmastomyönteinen ja kestävä yhteiskunta • monimuotoinen luonto • Suomi kutsuu kylään
Maa- ja kotitalousnaisten järjestö sai harkinnanvaraista valtionapua neuvonnalliseen työhönsä Opetushallituksen varoista. Maa- ja kotitalousnaisten toiminnassa on huomioitu myös opetushallituksen strategia 2024-2027 sekä yleiset perusteet myönnettäville avustuksille. Opetushallituksen strategian yhteiskunnallisina tavoitteina on, että sivistys-, koulutus- ja osaamistaso nousevat, yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja osallisuus sekä kansainvälistyminen ja Suomen globaali yhteistyö lisääntyvät ja hyvinvointi, kestävyysosaaminen ja tulevaisuususko vahvistuvat. Maa- ja kotitalousnaisten toiminta tukee osaltaan näiden tavoitteiden saavuttamista.
Avustuksen turvin Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus järjesti koulutuksia, kursseja, luentoja ja tapahtumia sekä toteutti kampanjoita ja lukuisia maakunnallisia kehittämishankkeita yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Opetushallituksen tuki on myös erittäin tärkeä asiantuntijaosaamisen ylläpitämisen ja sidosryhmätyön mahdollistaja. Osaamisen lisäämiseen, verkostoitumiseen ja hankevalmisteluun kohdennettu innovaatiorahoitus mahdollistaa saadulle tuelle moninkertaisen vaikuttavuuden laajojen julkisrahoitteisten hankkeiden toteutuksella.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat toteuttaneet opetushallituksen tuella kuluttajille ja kotitalouksille suunnattuja ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä neuvontapalveluja sekä ryhmäneuvontana että asiakaskohtaisena neuvontana. Ruokaneuvonnan perustan muodostaa uudistuneet ravitsemussuositukset, monipuolinen, terveellinen ja maistuva alueellinen ruoka ja ruokakulttuuri sekä paikallisten ruuantuottajien esiin nostaminen.
Ruokakasvatus ja terveellinen ruoka
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella toteutettuja ruokakursseja järjestettiin 19, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: kotimaista kasvisruokaa, yrtit ja hävikkiruuat, äijäruokaa, brunssi, erikoisruokavalioleivonta, suolaiset juhlaherkut, keväiset kranssit, suomalaiset sapakset, grilliruokaa, villiyrtit, nuotiokokkailua, syödään yhdessä, kotimakkarat, sieniruuat, kreikkalaista ruokaa kotimaisittain, joulun makuja maailmalta ja makeaa jouluksi. Koulutuksiin osallistui 241 henkilöä.
Muulla rahoituksella toteutettiin kaksi ruokakurssia Lapissa, jotka käsittelivät yleisimpiä ruokasieniä ja sieniruokia sekä kalasäilykkeiden valmistusta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella järjestettiin 10 neuvontatilaisuutta, joihin osallistui 289 henkilöä. Tilaisuuksien aiheina olivat uudet ravitsemussuositukset, hyvinvointia lisäävä ruokavalio ja ruokailutottumukset, elintarviketurvallisuus ja villiyrtit. Julkaisimme myös valtakunnallisen esittelymateriaalin uusista ravitsemussuosituksista sekä valtakunnallisen ikääntyneiden ravitsemus -lehtiartikkelin.
Suuremmista ruokatapahtumista osa on vakiinnuttanut paikkansa vuosittaisina kohtaamispaikkoina. Joka vuosi mukaan tulee myös uusia tapahtumia, kuten tänä vuonna Oulu2026 kulttuuripääkaupunkivuoteen tähtäävä pitkän pöydän ruokatapahtuma Kesäillan kattaus. Kokonaisuutena näissä tapahtumissa tavoitetaan tuhansia osallistujia. Osallistuimme merkittävällä panostuksella myös Seinäjoen Farmari-näyttelyn MKN-pisteen toteutukseen.
Maistuva maaseutuyritys -tunnustus on Pohjois-Pohjanmaalla jaettu joka vuosi jo kahdeksan kertaa. Erityinen onnistuminen vuonna 2024 oli Perämeren pikkusiian nimisuojahakemuksen onnistunut valmistelu ja yhteistyötahon löytäminen nimisuojan hakijaksi.
Ruokaketju näkyväksi -hanke lähti hankkeen loppupuolella toivottuun lentoon, koulutukset ja opintomatkat tavoittivat osallistujia ja hanke päätettiin loppuvuodesta onnistuneesti, tavoitteet ylittäen. Lähikalan menekinedistämiseen haettiin ja myönnettiin erillistä hankerahoitusta vuodelle 2025.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tuella julkaistiin 18 erilaista julkaisua sosiaalisen median alustoillamme käsitellen muun muassa ruokakursseja, uusia ravitsemussuosituksia, reseptejä ja kotitarveviljelyä. Maistuva maaseutuyritys -kilpailusta tiedotettiin ja edellisten vuoden voittajia nostettiin näkyviin videohaastatteluina. Vuoden 2024 voittajasta tiedotettiin. Lähiruokapäivästä tiedotettiin ja tiloja aktivoitiin järjestämään lähiruokapäivän tapahtumia.
Pellolta pöytään - Suomalaisen ruuan tunnettuuden vahvistaminen
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus on antanut jo kahdeksan kertaa pohjoispohjalaiselle yritykselle Maistuva maaseutuyritys -tunnustuksen. Valinnalla halutaan nostaa vuosittain esiin maaseudun makuja, raaka-aineita, ruokayrityksiä ja ruoka-aarteita. Vuonna 2024 palkinto meni KAJO-jäätelölle.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset osallistuivat MKN Kekriviikoille Kulttuurikesteillä Kekri-teemalla -tapahtumalla, johon osallistui 30 henkilöä. Tapahtuma järjestettiin osana Arctic Food Lab-ruokaverkoston toimintaa. Kekri-vinkkejä jaettiin kattavasti yhdistyksille myös sosiaalisessa mediassa.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset järjestivät Luonnonlaidunpäivänä yhteensä kolme tapahtumaa, joihin saapui 180 vierailijaa. Liminganlahden luontokeskuksella tutustuimme laidunalueisiin Oulun Maa- ja kotitalousnaisten asiantuntijoiden johdolla. Niemelän tila oli kertomassa luonnonlaidunnuksesta Liminganlahdella. Opastettu kierros järjestettiin myös englanninkielisenä. Kylätalo Suvantolassa, Tervolassa jaettiin tietoa luonnonlaitumista ja tutustuttiin Vanhalan lammastilan lampaisiin ja paimenkoiriin. Oulun Liha- ja kalakaupalla pääsi maistelemaan paikallista luonnonlaitumilla kasvanutta naudanlihaa. Paikalla jaettiin myös reseptivinkkejä ja tietoa luonnonlaidunlihan ympäristö- ja ilmastohyödyistä.
Pohjalainen leipäjuusto ja Kainuun juustoleipä -nimisuojahakemuksiin toimitettiin lisäselvityksiä. Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto PKL jätti Ruokaviraston käsittelyyn valmistelemamme Perämeren pikkusiian nimisuojahakemuksen.
Lähikalaa lautaselle
Hankkeessa toteutettiin markkinaselvitys kalaraaka-aineen kysynnästä, tarjonnasta ja vaatimuksista. Yrittäjille ja ammattikeittiöille järjestettiin Lähiruokapäivän aktivointitilaisuus, nimisuojan edistämiseen liittyen yrittäjätapaamisia ja organisoitiin kalastajien osallistuminen Likis-lähiruokatapahtumaan. Kuluttajille ja koululaisille suunnatuissa kalateemapäivissä tuotiin laajasti esille lähikalan käyttöä. Kalaruokakasvatusmateriaaleja koottiin ja tuotettiin koulujen käyttöön, jonka lisäksi toteutettiin Kalamuistoni -valokuvakilpailu.
Uutiskirjeessä, blogeissa ja artikkeleissa tiedotettiin mm. kala-alan yhteistyöstä ja lähikalan tuotannosta, kalasta osana uusia ravitsemussuosituksia, pikkusiian nimisuojahakemuksesta ja kalasta osana ruokakasvatusta. Lisäksi yhteistyössä Kalatalouskeskuksen ja ukrainalaisten tukiyhdistyksen kanssa järjestettiin Kalastuksen päivän tapahtuman ukrainalaisille perheille.
Vahva arki
Hyvinvointia arkeen -ryhmämalli sovitettiin kuntouttavaan työtoimintaan, jolloin se on laajemmin hyödynnettävissä hankealueella. Kertomusvuonna toteutettiin 9 kpl Hyvinvointia arkeen -ryhmiä, joissa kussakin oli 12-15 tapaamiskertaa per. ryhmä. Työllisyysinfot muokattiin paremmin kohderyhmälle sopiviksi ja toteutettiin omina tapaamisinaan osana ryhmiä. Ryhmämallin toteutuksen opastamiseksi järjestettiin 5 webinaaria ammattilaisille. Hyvinvointia arkeen -lähivalmennusryhmä aloitettiin Vuolle -ystävyyskeskuksella ja se kohdennettiin maahanmuuttajamiehiin. Kuntouttavaan työtoimintaan valmisteltu materiaali sovitettiin ryhmälle sopivaksi, jossa ongelmana oli yhteisen kielen puute. Ryhmä jatkuu vuodelle 2025. Hygieniapassikoulutuksien, kausityö- ja (kevyt)yrittäjyysinfojen toteutus siirtyi vuodelle 2025.
Ruokaketju näkyväksi
Hankkeen järjestämien avointen koulutusten (6 kpl) aiheina olivat mm. vinkit someen, somesisältöjen tuotanto ja vastuullisuuden näkyväksi tekeminen. Pienryhmäkoulutuksia järjestettiin kolmelle ryhmälle yhteensä 10 tapaamiskertana, joiden aiheina olivat mm. yrityksen imago ja vastuullisuuden esilletuonti, somekanavat ja erityisesti videotuotanto sekä elämyksellisten tapahtumien järjestäminen. Opintomatkoja järjestettiin kaksi: Vastuullinen maidontuotanto ja siitä viestiminen sekä Ruokaketju näkyväksi -opintomatka Farmariin. Hanke päättyi kertomusvuonna ja kokonaisuudessaan hankkeessa tuotettiin yli 15 tuntia videokoulutusmateriaalia ja 34 tekstimuotoista opiskelumateriaalia. Materiaalit on tallennettu hankkeen verkkosivuille ja tarinakarttaan. Tarinakartta toimii paitsi materiaaliarkistona myös oppimisalustana alkutuottajille.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetushallituksen tuella kannustaneet eri-ikäisiä kuluttajia sekä yrittäjiä tekemään muutoksia omissa toimissaan ja valinnoissaan kohti ilmastomyötäisempää ja kestävämpää yhteiskuntaa. Kädet multaan -infojen erityisenä kohderyhmänä ovat lapset. Infoja järjestettiin neljä kappaletta ja niihin osallistui yli 72 henkilöä. Infojen teemoina olivat mm. Kivaa kasvimaalta -kurssi, Kädet multaan -tapahtuma, kotitarveviljelyluento ja luonnonmonimuotoisuuspäivä. Elintarvikeyritysten uutiskirjeillä jalkautetaan uusinta tutkimustietoa ja tiedotetaan ajankohtaisista asioista.
Järjestimme myös kotitarveviljelykurssin ja ruokakurssin kotitarveviljellyistä kasviksista Vuolle-opiston toteuttamana OP-rahoituksella.
Merkittävä onnistuminen oli, että pitkällisten selvitysten ja neuvotteluiden jälkeen kertomusvuoden lopulla Ruokavirasto otti Ympäristöviisas viljelijä -hankkeessamme (2020–2023) tuotetun Ympäristökioski-sovelluksen valtakunnalliseen jatkokehitykseen maatilojen pakollisen ilmasto- ja ympäristösuunnitelman tekemisen työkaluksi. Olemme asiantuntijana mukana sovelluksen jatkokehityksessä ja työ jatkuu vuonna 2025.
Varautumisteemat ovat vallitsevassa maailmantilanteessa aiempaa kysytympiä. Ruokahävikin vähentämiseksi valmisteltiin hanketta yhdessä kansainvälisen konsortion kanssa. Circ@home -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen Interreg Baltic Region -ohjelmasta ja käynnistyy vuonna 2025. Ruokaa kotivarasta -luento järjestettiin etäyhteydellä lapissa. Varautumisen päivä -julkaisut näkyivät laajasti sosiaalisen median kanavissamme. Järjestimme myös kiertävän pienoisnäyttelyn varautumisteemalla, kolme 72-h luentoa Oulussa, Pyhännällä ja Kärsämäellä sekä hävikkiluennon ja miniruokakurssin Haapavedellä.
Climate Food -hankkeen tuloksena solmittu yhteistyösopimus ProAgria Pohjois-Suomen ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin kesken tiivistää jatkossa merkittävästi yhteistyötämme Pohjois-Ruotsiin ja mahdollistaa tiedonvaihtoa, yhteisiä hankkeita ja jopa rajan ylittävää asiantuntijatyötä. Metsäkeskuksen hallinnoima Luonnontuotteita Pohjoisesta -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen.
Kertomusvuonna ainoa elintarvikeasiantuntija, jolla oli oikeudet hygieniapassitestien vastaanottoon siirtyi toisen työnantajan palvelukseen. Järjestettyihin hygieniapassikoulutuksiin testaus hankittiin ostopalveluna.
Vesienhoidon neuvonta, kartoitus, suunnittelu
Kuva: Mika Wallineva
Oulun Maa- ja kotitalousnaisten erityinen vahvuus on jo vuosia jatkunut vesienhoidon edistämiseksi tehtävä työ. Vuoden ehdottomasti suurin onnistuminen olikin vesienhallinnan palveluiden myynnin merkittävä kasvu: kartoituksia, suunnitelmia, konsultointia ja koulutusta toteutettiin lukuisalle joukolle asiakkaita. Asiantuntijapalveluita tuotettiin myös muiden toteuttamille hankkeille.
Mittava yhteistyöhanke Veden äärellä sai myönteisen rahoituspäätöksen ja käynnistyi loppuvuodesta. Vastaavasti käyntiin lähti Oamkin hallinnoima Kosteikko-osaaminen kasvuun -hanke, jossa olemme osatoteuttajina.
Vesistöjen kunnostussuunnitteluun liittyviä suunnitelmia, kartoituksia, inventointeja ja koeverkkoakalastuksia tehtiin kuudella kohteella: Iijoen suiston Natura-alueen kartoitus, SS Ab koeverkkokalastus, Siniluodonlahden vesikasvien niittosuunnitelma, Kuivasjärven koeverkkokalastus, Oulujoen suiston lietetatar kartoitus ja Mulkuanjärven valuma-alueen kartoitus.
Pienryhmäkoulutus maatilojen vesienhallinnasta järjestettiin Smagri-hankkeelle, sekä vesienhallintaan liittyvä luento Oamkille. Temmesjoella jatkettiin Isoniityn lohkokunnan avustamista vesilupaan liittyvissä selvityksissä. Koillismaan kalatalousalueelle tuotettiin paikkatietoaineistoja. Vesistönkunnostustalkoita vedettiin Oulun kaupungille Hupisaarilla ja Kaijonlahdella. Verkostotoiminnan luento ja työpaja järjestettiin ELU-hankkeelle.
Hankkeille tehtäviä vesistöaiheisia ostopalveluja tuotettiin neljälle hankkeelle (Arvovesi, HiiliVie, Matki ja Vesku-jatkohanke)
Luonnontuotteita pohjoisesta
Hanke osallistui aktiivisesti Oulussa järjestettyjen valtakunnallisten luonnontuotepäivien toteutukseen. Hanke järjesti Villiyrttikarkelot lautasella -tapahtuman sekä useita luonnontuoteyrittäjien tapaamisia, joissa aiheina olivat mm. vuosien 2025 ja 2026 Villiyrttikarkeloiden suunnittelu, Oulu2026 ohjelmahaku ja yritystoiminnan sparraus. Hanke järjesti sieninäyttelyn Likis-lähiruokamarkkinoille.
Vedet haltuun valuma-alueilla, Kosteikko-osaaminen kasvuun, Veden äärellä
Aholan Maidon tilalla Utajärvellä toteutettiin paksuturpeisen turvepeltolohkon vettäminen kosteikoksi. Lisäksi suunniteltiin kaksi muuta kohdetta, mutta niitä ei ole mahdollista toteuttaa hankkeen varoin. Etenkin ilmastokosteikko on herättänyt paljon kiinnostusta ja mm. hankkeessa tuotettu piirrosvideo on saanut kehuja tiiviydestä ja havainnollistamisesta. Hanke on saanut myönteistä näkyvyyttä julkisuudessa, mm. sanomalehti Kaleva uutisoi esimerkkikosteikon rakentamisesti aukeaman jutulla.
Hankkeen viestintää ja hankkeessa tuotettavaa toimintamallia varten toteutettiin lyhyet viljelijöiden videohaastattelut molemmilla mahdollisilla turvepellon ennallistamiskohteilla, perustettiin hankkeen nettisivut. Hankkeessa tuotettiin 4 kpl podcast -jaksoja, 3 kpl blogikirjoituksia, 2 tiedotetta, 2 lehtijuttua, 1 piirrosvideo ja 5 kpl uutiskirjeitä. Lisäksi hanketta esiteltiin ja tuotiin esiin vesienhallinnan merkitystä vesienhoidossa Pohjois-Pohjanmaan kunnostuspäivillä Oulussa
Biomassat kiertoon Koillismaalla
Viljelijöille järjestetyissä infotilaisuuksissa avattiin CAP 27-ohjelman tuomia mahdollisuuksia pellon käyttöön. Kertomusvuoden aikana työstettiin paikkatietoaineistopakettia eteenpäin, kun saatiin vuoden 2023 peltolohkoaineisto Ruokaviraston kautta käyttöön.
Vuoden 2024 aikana aktivoitiin Koillismaan alueen maatiloja pohtimaan tilakohtaisia biokaasutuotannon mahdollisuuksia. Koillismaan alueen tiloille lähetettiin kysely liittyen kiinnostuksesta biokaasulaitosinvestointiin, peltobiomassojen viljelystä sekä rejektin hyötykäytöstä tilalla. Kyselyn kautta toivottiin saatavan kontakteja tiloihin, joita asia kiinnostaa. Toteutettiin vesikasvien niittoa ja keräystä Kuusamon Vuotungissa ja Kuontijärvellä.
Climate Food
Hankkeessa järjestettiin "Miltä näyttää tulevaisuuden ilmastoviisas elintarviketuotanto Pohjois-Suomessa ja -Ruotsissa? - Kuinka elintarvikeyrittäjät voivat hyötyä uusista ideoista ja parantaa toimintansa tuottavuutta?" webinaari, osallistuttiin luonnonlaidunpäivään ja kansainvälisen rahoituksen työpajan järjestämiseen yrityksille. Järjestettiin opintomatka Ruotsiin Öjeby Agroparkkiin. Allekirjoitettiin yhteistyösopimus ProAgria Pohjois-Suomen ja Hushållningssällskapet Norrbotten-Västerbottenin kesken. Viestinnässä nostettiin esiin myös 6 yritysesimerkkiä kestävästä pohjoisesta ruuan tuotannosta, esimerkkejä oli sekä Suomesta että Ruotsista.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetushallituksen tuella tuoneet esille luonnon monimuotoisuuden merkitystä kaupungeissa ja maaseudulla sekä järjestäneet lumoinfoja ja toteuttaneet Luontotekoja-kampanjaa. Infoja järjestettiin 14 ja niihin osallistui 672 henkilöä. Jaoimme tietoa Puunhalausviikon-kampanjasta ja Suomen luonnon päivästä. Valtakunnallisiin kampanjoihin osallistuttiin itse ja niistä tiedotettiin laajalle yleisölle.
Vuoden erityisiä onnistumisia olivat vieraskasvien torjuntaan liittyvät merkittävät tilaustyöt: Haitalliset vieraslajit Barentsin alueella -hankkeen tilaustyönä toteutettu kansainvälinen seminaari Rovaniemellä ja OP Pohjolan työntekijöille tykytoimintana järjestetyt vieraskasvitalkoot. Seminaarijärjestelyistä saatiin erityistä kiitosta hankkeen päätoteuttajalta Lukelta sekä työn tilaajalta MKN Keskukselta. Seminaaria pidettiin yhtenä hankkeen pääonnistumisena. Vieraskasvitalkoisiin osallistui 147 henkilöä seitsemällä eri paikkakunnalla. Työn tuloksena kitkettiin noin 1870 m2 vieraskasviesiintymää. Talkoot saivat erittäin paljon näkyvyyttä sekä somessa, että mediassa ja myönteistä palautetta niin osallistujilta kuin kunnilta ja kaupungeilta.
Vieraskasvien torjuntaan lähti käytiin myös kehittämistoimintaa, kun Vieraskasvien uhkat hallintaan Kalajokilaaksossa (VIUHKA) -hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen ja lähti keväällä rivakasti käyntiin. Kylien maisemahelmet -hanke päättyi vuoden lopussa. Kylien tietämys maisemanhoidosta ja perinnebiotoopeista kasvoi ja kaikilla viidellä hankkeen pilottikylällä saatiin maisemanhoitoa eteenpäin. Loppuvuodesta käynnistyi Luonnon monimuotoisuus maatilalla -hankkeen valmistelu.
Luonnon monimuotoisuuden neuvonta, kartoitus, suunnittelu
Pohjoisimman Lapin Leaderille tuotettiin maisemanhoidon vertailevaa aineistoa tilaustyönä. Perinnebiotooppien kartoitusta tehtiin Suomussalmella yhteistyössä MKN Itä-Suomen kanssa. Valion tilaustyönä tehtiin lumokartoitus yhdelle tilalle.
Tehtiin 24 kpl maisema-lumo suunnitelmiin ja tilojen ympäristösopimuksiin liittyvää neuvo/muuta neuvontapalvelua. Neuvontaa tehtiin yhteensä 2026 ha alalle. Kosteikonhoitosuunnitelmia tehtiin yhteensä 2 kpl, 10 ha alalle.
Kylien maisemahelmet
Kylien tietämys maisemanhoidosta ja perinnebiotoopeista kasvoi ja kaikilla viidellä hankkeen pilottikylällä saatiin maisemanhoitoa eteenpäin. Kolme kylää otti vastatakseen uusista sopimuskohteista ja yksi kylä aloitti Helmi-hankkeen. Yhdellä kylällä löydettiin rantapenkkojen hoitoon vaihtoehtoinen hoitomalli, jolle haettiin rahoitusta. Kylille on saatu positiivisia esimerkkejä maisemanhoidosta, mikä innostaa heitä tähän työhön toivottavasti jatkossakin. Kylien keskeisiä maisemia on saatu kunnostettua ja hoidon piiriin. Monet kylien aktiivit olivat tyytyväisiä hankkeen tarjoamaan apuun kylämaiseman hoidon edistämisessä. Tavastkengän kylän maisemanhoitotyöstä tuotettiin esimerkkivideo. Kylien maisemakohteista laadittiin esittelytaulut 4 kylälle. Uutiskirjeitä lähetettiin 3 kpl. Pohjoisen maisemahelmet-hankkeessa tuotetun Tarinakartan päivitys lisäämällä neljän uuden kylän tiedot. Laadittiin käytännön opas maisemanhoidosta yhdistystoimijoille ”Maisemanhoidon ABC – Vinkkejä yhdistystoimijoille”.
Vieraskasvien uhkat hallintaan Kalajokilaaksossa
Kohdealueella toteutettiin vieraskasvien esiintymien kartoitus (6 kartoituspäivää), pääkohdelajeja olivat jättiputki, jättipalsami ja komealupiini. Crowdsorsa-mobiilipeliä käytettiin 1. kertaa Kalajokilaaksossa vieraskasvien kartoituksessa. Kokeilulla tavoitettiin paljon nuoria: mobiilipelillä kartoitukseen osallistui yli 100 henkilöä ja parissa viikossa saavutettiin tavoitteena ollut 800 havaintoa. Kuntien kanssa suunniteltiin ja neuvoteltiin vieraskasvien torjuntakokeilujen toteutuksesta. Nivalassa aloitettiin jättiputken torjuntakokeilu perustamalla kaksi koeasetelmaa Malisjokivarteen. Kolmea eri menetelmää testataan maastossa ja kohteita seurataan 2026 asti. Vieraskasvitietoutta välitettiin niin yleisötapahtumissa (3 kpl), kuin maanomistajainfoissa (2 kpl). Nivalassa järjestettiin lupiinitalkoot. Hanke osallistui Barents Invasive Alien Species -hankkeen videotuotantoon, jossa esiteltiin Nivalan Maliskylän jättiputkiesiintymien torjuntayhteistyötä. Hankkeen alkaessa julkaistiin 7.6.2024 mediatiedote, jossa kerrottiin hankkeen alkamisesta ja Crowdsorsa-mobiilipelistä. Tiedotteen pohjalta asiasta uutisoivat Kalajokilaakson Kalajaska-lehti ja Nivala-lehti.
Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ovat opetus- ja kulttuuriministeriön tuella edistäneet maaseutuyrittäjyyden näkyvyyttä ja osaamista tuottamalla materiaalia viestintäkanaviin ja nostamalla esimerkeissä alueen yrittäjien tarinoita näkyviin (mm. videot Maistuva maaseutuyrittäjistä, Lähiruokapäivän tilapäivien markkinointi ja nosto, nimisuoja-artikkeli). Avustusta hyödynnettiin yritysryhmistä tiedottamiseen sekä yritysryhmän kokoamiseen. Elämän laatua eläinten avulla (ELLA) -hanketta valmisteltiin yhdessä yritysryhmän kanssa. Hanke sai myönteisen rahoituksen ja yritysryhmä käynnistyi syksyllä 2024.
Järjestötoiminnassa erityinen onnistuminen oli opinto- ja virkistysmatka Etelä-Saksaan. Matkalle osallistui yhteensä 27 henkilöä. Matkalla kohdattiin ja suunniteltiin yhteistyötä saksalaisen Lanfrauen-järjestön paikallistoimijoiden kanssa.
Impin päivää vietimme 11.6. 10 paikallisen tapahtuman merkeissä. Jaoimme vieraskasvien torjuntavinkkejä yhdistyksille sosiaalisessa mediassa sekä uutiskirjeissä.
MKN-virkistyspäivän toteutus tehtiin Kävellään porukassa -teemalla, ja siitä tiedotettiin laajasti. Muita kanavissamme laajasti näkyneitä teemoja olivat Syödään yhdessä -tapahtuma Suomalaisen ruoan päivänä, Suomalaisen leivän tarina sekä kansainvälinen maisemapäivä.
Vuoden 2024 aikana valmisteltiin myös kahta kansainvälistä hanketta, Vision4Food ja Circ@home, jotka molemmat saivat rahoituksen ja käynnistyvät vuonna 2025. Hankkeiden kautta kasvatamme merkittävästi kansainvälisiä verkostojamme.
Parasta paikallista pöytiin -hanke lähti käyntiin vuoden alussa. Hankkeessa on toteutettu Arctic Food Lab -maakunnallisen ruokaverkoston toiminnan kehittäminen. Hanke onnistui luomaan myös kansainvälisiä yhteyksiä ja kansainvälinen toiminta on ollut vaikuttavaa ja onnistunutta.
Vuoden 2024 Maa- ja kotitalousnainen on Mirja Ylitalo Yli-Olhavan Maa- ja kotitalousnaisista ja Vuoden Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistys on Kärsämäen Maa- ja kotitalousseura ry. Tunnustuksena arvokkaasta työstään yhdistys sai myös valtakunnallisen palkinnon Maa- ja kotitalousnaisten Keskukselta, joka kiitti sen merkitystä Kärsämäen yhteisöllisyyden ylläpitäjänä.
Kuvassa: Oulun piirikeskuksen Vuoden 2024 Maa- ja kotitalousnaiseksi valittiin viime vuonna Mirja Ylitalo. Vuoden Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistys oli Kärsämäen maa- ja kotitalousseura ry.
Toiminnanjohtaja osallistui Haukiputaan Maa- ja kotitalousnaisten 90-vuotisjuhlaan ja Piipsjärven Maa- ja kotitalousnaisten 90-vuotisjuhlavuosikokoukseen onnittelupuheella ja muistamisilla, yhdistyksiä muistettiin myös rahalahjoituksella.
Järjestötoiminnan ja paikallisyhdistysten näkyvyyden vahvistamista on tuettu vastaamalla yhdistyksien yhteydenottoihin ja opastettu tarpeen mukaan mm. jäsenrekisterin käytössä, yhdistystoiminnan uudelleen järjestelyssä sekä yhdistyksen lakkauttamisessa. Vuonna 2024 toiminnasta tiedotettiin myös Lapin paikallisyhdistyksille, mm. osallistumalla Lapin Maa- ja kotitalousnaisten hallituksen kokoukseen.
Järjestötuotteita on välitetty kursseilla, edustajakokouksessa sekä ”Annen putiikissa” Oulun toimistollamme. Koti- ja maaseutulehteä on tehty tunnetuksi eri tilaisuuksissa jakamalla näytenumeroita ja tilauskuponkeja.
Yritysten neuvontapalvelut
Muulla rahoituksella toteutettiin 16 neuvontapalvelua sekä yhteensä 27 neuvontatapahtumaa asiakkaan luona, toimistolla, etäyhteyksillä ja puhelimitse. Aiheina yrityksen perustaminen, budjetointi, liiketoimintasuunnitelmat ja investointitukihakemukset.
Parasta paikallista pöytiin
Hankkeen ensimmäisenä toteutusvuotena toteutettiin toimijoiden haastatteluina ja avoimena kyselynä Pohjoinen ruoka -selvitys. Ylimaakunnallinen kehittäjätapaaminen järjestettiin Kemissä yhteistyössä Eväitä elämään – luonnollisesti Lapista (ELU) -hankkeen kanssa ja Kulttuurikestit Kekrin teemalla – AFL-ruokaverkoston tapaaminen Oulussa yhteistyössä Arctic Food Lab ja Oulu2026 kanssa. Infopisteiden teemoina olivat mm. lähiruoka, ruokaperinteet ja luonnontuotteet. Yrittäjille suunnattuja webinaareja järjestettiin elintarvikeyrityksen toiminnan aloittamisesta, elintarvikehuoneiston perustamisesta ja elintarvikehygieniasta yritystoiminnassa. Hankkeessa pilotoitiin lähiruokajoulukorien toteutusta, markkinointia ja myyntiä yhteistyössä Osaon opiskelijoiden kanssa. Viestintätoimenpiteitä olivat reseptivideot, blogit ja somepostaukset. Hanke on tehnyt yhteistyötä 50 eri organisaation kanssa ja tavoittanut 42 kpl yrittäjiä. Hanke onnistui hyvin yhteistyön kehittämisessä ja ylimaakunnallinen elintarvikealan kehittäjäyhteistyö lisääntyi jo ensimmäisenä toimintavuotena.
Elämänlaatua eläinten avulla (ELLA)
Kolmen eläinavusteisia hyvinvointipalveluita tarjoavan yrityksen yritysryhmä, jossa yrittäjät kehittävät omaa toimintaansa yhteistyössä, käynnistyi syyskuussa 2024. Hankkeessa järjestettiin yrittäjien kaksipäiväinen aloitustapaaminen, jossa verkostoiduttiin, saatiin vertaistukea sekä laadittiin suunnitelma ja aikataulu hankkeen toteutukselle.
Oulun Kalatalouskeskus
Toimintakausi 2024 oli toiminnaltaan erittäin vilkas ja aktiivinen. MMM asettamat tulostavoitteet saavutettiin suunnitellusti. Vuosia jatkuneen aktiivisen ja tunnollisen työnteon seurauksena ostopalveluiden määrä ylitti odotukset. ProAgria Pohjois-Suomen maisema- ja ympäristöasiantuntijoiden sekä Kalatalouskeskuksen hallinnon toimihenkilöiden lisätyövoiman avulla maastokaudesta selvittiin kunnialla. Varsinaisia maastokohteita ja tapahtumia kertyi toimintavuonna yhteensä reilusti yli 30.
Kalatalousalueet
Kalatalousalueille tarjottiin neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla, sekä autettiin kokousten valmistelussa ja kokouspäätösten tiedottamisessa sekä neuvottiin etäkokousten järjestämisessä. Kalatalousalueita neuvottiin rahoituskanavien kartoittamisessa, avustusten hakemisessa, sekä informoitiin ajankohtaisista paikallisista ja valtakunnallisista vesienhoitoon- ja kalatalouteen liittyvissä asioista. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmat otettiin käyttöön harkitusti mutta määrätietoisesti. Neuvontajärjestön edustaja on ottanut osaa kokouksiin lähinnä etäyhteyksien kautta.
Osakaskunnat
Oulun kalatalouskeskus järjesti monipuolista neuvontaa vesialueen omistajille ja muille sidosryhmille ympäristön- ja vesienhoidossa läsnäolotapahtumissa, sähköpostien ja teams-sovellusten avulla. Vesienhoito herätti kiinnostusta ja sen parissa oli aktiivista toimintaa koko toimintavuoden ajan. Rahoitus- ja hankehakuneuvonnalle oli myös paljon kysyntää.
Osa neuvotuista kohteista eteni ELY -keskuksen avustushakuun. Osalle kohteista ei ollut varsinaista rahoituskanaviin ohjaamista, vaan tarve oli vesienhoidon toimenpiteiden neuvonnalle. Tiivis ja saumaton yhteistyö Ely- keskuksien kanssa jatkui.
Kalatalouskeskus hallinnoi Koillismaalla kolmea eri yhteislupa-aluetta (Kitkajärven yhteislupa-alue, Järvi-Kuusamon yhteislupa-alue, sekä Hautajärven yhteislupa-alue) lisäksi kalatalouskeskus neuvoi ja auttoi muita yhteislupa-alueita mm. kalastuksenvalvonnassa ja kalanpoikasten istutusten toteuttamisessa.Kalatalouskeskus osallistui tänäkin vuonna ”Biomassat kiertoon Koillismaalla”- hankkeeseen, jota hallinnoi Koillismaan kehitysyhtiö, Naturpolis. Hanketta toteutettiin tänä kesänä kahdessa eri kohteessa kahtena eri ajankohtana ja maastotöihin vesiruton niittoon ja poiskeräämiseen osallistuttiin yhteensä kahtena päivänä.Valtakunnallinen Ahvenposti alueellisesti täydennettynä välitettiin 9 kertaa niille osakaskunnan toimijoille, joilta on saatu sähköpostiosoite. Ahvenpostin jakelulevikki oli vuoden 2023 lopussa 125. Ryhmä- ja jäsenkirjeitä lähetettiin kahdeksan (8) kertaa vuoden aikana kaikille jäsenyhteisöille (125kpl).
Kaupallinen kalastus
Kaupallisille kalastajille tarjottiin pääasiassa neuvontaa puhelimitse ja sähköpostilla. Pyrittiin edistämään yhtenäisten ammattikalastuksen ja kalastusmatkailun lupa-alueiden muodostamista osakaskunnissa ja kalastusalueilla. Kaupallisen kalastuksen neuvonnassa on tehty paljon yhteistyötä Kainuu–Koillismaa Kalaleader ja Perämeren rannikon kalaleader -aktivaattoreiden kanssa. Heillä on ajankohtainen ja päivitetty erityisosaaminen kaupallisten kalastajien toiminnan kehittämisessä. Kalatalouskeskus oli tänäkin vuonna aktiivisesti mukana Lähikalaa lautaselle- hankkeessa, jossa suunnitellaan vähempiarvoisen kalan menekin edistämistä. Koulutustarpeita ja -mahdollisuuksia on kartoitettu aktivaattorin ja muiden toimijoiden kanssa, mutta koulutukselle ei koettu olevan tarvetta v. 2024. Tarvittaessa tehtiin henkilökohtaista neuvontaa kaupallisille kalastajille mm. teams palavereiden avulla.
Kalastusmaksujen lisääminen
Kalastuksenvalvonta-asetuksen ja kalastuslain vaatimista toimenpiteistä kalastuksessa ja sen järjestämisessä on tiedotettu edelleen eri kontakteissa mm. osakaskuntien ja kalatalousalueen kokouksissa sekä Verkostoneuvonta(VENE) –hankkeen tapahtumien yhteydessä. Kalastuslupa-asioihin koskevaa neuvontaa annettiin pääasiassa puhelimitse, sähköpostilla ja lehdistön välityksellä. Ihmisiä ja kalastajia valistettiin, miksi maksaminen kannattaa ja mihin kalastusmaksukertymiä käytetään. Aiheeseen liittyviä esitteitä jaettiin tapahtumien yhteydessä ja sähköposteilla. Neuvontajärjestö auttoi kalatalousalueita ja osakaskuntia kalastuksenvalvonnan järjestämisessä. Yhteistyötä tehtiin myös Rajavartiolaitoksen ja poliisin kanssa.
Kalastusharrastuksen vetovoiman ja harrastusmahdollisuuksien lisääminen
Vuoden 2024 osallistuttiin mm. seuraaviin tapahtumiin: Nuorison kalastustapahtumat (3kpl), kylätapahtumia (2kpl), kalankäytön menekin edistämistapahtumia (3kpl). Tapahtumissa pääteemoina olivat kotimaisen kalan menekin edistäminen, nuorison innostaminen kalastusharrastuksen pariin, vesienhoitoon aktivointi ja rahoitusmahdollisuuksista tiedottaminen. Toiminnanjohtaja oli nimettynä mukana eri yhteistyöryhmissä mm. Arvovesi, Oulujoen vesistövisio, MATKI- Kiiminkijoen vesistövisio, Vesienhoitoryhmä. Kalastuksen säätelystä ja yhteislupatoiminnan kehittämisestä tiedotettiin aktiivisesti. Toiminnalla pyrittiin ohjaamaan kalastuslupakäytäntöjen yhtenäistämistä ja helpottamaan lupien saatavuutta.
Jäsenyhteisöjen edunvalvonta
Toimintakauden aikana jäsenyhteisöjen ja varsinkin vesialueiden omistajien etuja valvottiin tiukasti. Hankkeiden suunnittelussa korostettiin eri yhteistyökumppaneille vesialueen omistajan huomioimista ja mukaan ottamista jo hankkeen alkuvaiheessa. Kokemusten perusteella moni hyvä hanke on kokenut aivan turhia vastoinkäymisiä sen vuoksi, ettei vesialueenomistajia ole otettu huomioon jo alkuvaiheessa.
Kalavesien käyttö, kala- ja rapukantojen hoito
Toiminnanjohtaja oli mukana Keskusliiton virtavesikunnostustyöryhmässä, joka välitti tietoa eri virtavesikunnostustapahtumista, sekä vaihtoi kokemuksia teamsin kautta ja sähköposteilla. Kalatalouskeskus hallinnoi seitsemän eri kalatalousmaksun käyttöä vuonna 2024. Kalatalouskeskus oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kalatalousmaksuihin liittyviä istutuksia. Istutusmäärät ja paikat olivat määräytyneet haitankärsijöiden ja ELY-keskuksen viranomaisen hyväksymän suunnitelman mukaisesti. Istukaslajeina eri alueilla oli siika, harjus ja järvitaimen. Kirjolohia ei enää istutettu, koska Ely oli kieltänyt sen istuttamisen hyvin monilla alueilla. Elyn asiantuntijat pitävät kirjolohta vieraslajina, joka voi haitata paikallisten taimenkantojen elinvoimaisuutta. Kalojen istutuksissa ohjeistettiin käyttämään vain paikallisia kalalajeja ja kantoja, mitkä on kirjattu alueen KHS:aan. Ravustus jatkoi hiljaiseloaan ja ravustuksesta on edelleen hyvin vaikeaa saada tietoa, koska kalastajat pitävät tiedot ominaan. Paikoitellen ravustajilta sai tietoa, että rapukannat ovat pitkän taantumuksen jälkeen elpymässä. Ravustajien suurin huolenaihe edelleen oli mahdolliset ulkopuoliset ravustajat, jotka voisivat tuoda muualta tullessaan jälleen rapuruton elpyneisiin vesistöihin tuhoisin seurauksin. Vesialueen omistajia ohjeistettiin myös kartoittamaan täpläravun levinneisyyttä. Kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmien käytössä ja varsinaisten suunnitelmien toteuttamisessa avustettiin koko toimialueella.
Oma varainhankinta
Toimintavuosi oli ostopalveluiden osalta vilkas. Erilaisia ostopalveluita urakoitiin Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa ja Kainuussa ja tapahtumia kierrettiin ympäri koko toimialuetta noin 33 tapahtuman verran.
Vesinäytteenottojen yhteydessä on myös testattu ProAgrian oman YSI-kenttämittarin toimintaa laaduntarkkailun varmistamiseksi ja palveluvalikoiman laajentamiseksi.
Varsinaista kalastuksenvalvontaa maastossa ei ehditty tekemään henkilöstömuutosten aiheuttamien haasteiden vuoksi. Kalastuksen valvontaa organisoitiin ja avustettiin osakaskunnille hyvin runsaasti.
Hankerahaa valvontaan, selvityksiin ja kalastusharrastukseen
ProAgria Pohjois-Suomi ry:n Oulun Kalatalouskeskus sai v. 2024 kalatalouden erityis- ja edistämismäärärahoja seuraaviin hankkeisiin:
Kalatalousaluepäivien järjestäminen 7 300 €
Kalastusharrastuksen edistäminen 6 000 €
ProAgria Pohjois-Suomi, Haukiputaan jakokunta ja Ylikiimingin kalastuskunta järjestivät vuosittaisen kalastustapahtuman Ylikiimingin Vaaralammella yhdessä Pohjois-Pohjanmaan Ukrainalaisten yhdistyksen kanssa. Sinne saapui Oulussa asuvia ukrainalaisnuoria nauttimaan mukavasta kalastuspäivästä sekä oppimaan vapaa-ajan kalastukseen liittyvistä asioista. Ylikiimingin Vaaralammella innokkaat ukrainalaisnuoret maistelivat paistettua ahventa, seurasivat kalan filerointia ja kokeilivat kalaonneaan. Paikalla oli paljon lapsia, jotka viihtyivät todella hyvin ja palaute oli positiivista. Oli uusia kokemuksia, aurinkoa, mukavia hetkiä ystävien kanssa. Monelle se oli ollut ennenkokematon elämys.
Talouden tunnusluvut
Tuloslaskelma
1 000 €
2024
2023
Tuotot
Valtion määräraha
700
749
Hanketoiminta
783
991
Palvelumaksut
3582
3751
Muut toiminnan tuotot
135
90
Tuotot yhteensä
5200
5581
Kulut
Henkilöstökulut
-3723
-3723
Poistot
-63
-68
Palvelutoiminnan kulut
-376
-336
Muut kulut
-1285
-1366
Kulut yhteensä
-5456
-5493
Tuotto- / kulujäämä
-256
88
Varainhankinta
48
46
Sijoitustoiminta
14
12
Tuloverot
Tilikauden yli- / alijäämä
-194
146
Tase
1 000 €
2024
2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
141
150
Aineelliset hyödykkeet
77
57
Sijoitukset
56
53
Pysyvät vastaavat yhteensä
274
260
Vaihtuvat vastaavat
Saamiset
981
935
Rahat ja pankkisaamiset
1512
1695
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
2493
2630
Vastaavaa yhteensä
2767
2890
Vastattavaa
Oma pääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
2037
1891
Tilikauden yli- tai alijäämä
-194
146
Oma pääoma yhteensä
1843
2037
Lyhytaikainen vieras pääoma
Saadut ennakot
113
30
Ostovelat
216
218
Muut lyhytaikaiset velat
98
91
Siirtovelat
497
514
Vieras pääoma yhteensä
924
853
Vastattavaa yhteensä
2767
2890
Yhteystiedot
Toimialatuntemusta, osaamista ja kumppanuutta
Käytettävissäsi on maatalouden ja maaseutuyrittäjyyden vahva tuntemuksemme ja osaamisemme.
Tukenasi on paikallinen ja valtakunnallinen asiantuntijaverkostomme.
Teemme sinua hyödyttävää tiimityötä.
Yhdistämme johtamiseen ja talouteen tuotanto-osaamisemme.
