Työntekijöistä huolehtiminen on työnantajankin etu

Sosiaalinen ehdollisuus koskee kaikkia työnantajana toimivia, EU:n viljelijätukia saavia maatiloja. Kaikessa yksinkertaisuudessaan se kannustaa, kepillä uhkaamalla kylläkin, työllistäviä maatiloja huolehtimaan työntekijöistään. Varsinaisesti uusia vaatimuksia ei sosiaalinen ehdollisuus työnantajille tuonut, mutta työnantajan velvollisuuksien täyttäminen tuli tukien saamisen ehdoksi. Näiden laiminlyönti voi siis johtaa tukien leikkauksiin.

Tarkastukset eivät ole peikko

Työnantajan velvollisuuksien noudattamista valvovat työsuojeluviranomaisena toimivat aluehallintovirastot eli AVIt. AVIt tekevät oman valvontaohjelmansa mukaisesti satunnaisia työsuojelutarkastuksia, joissa varmistetaan, että työn tekeminen on työsuojelusäännösten mukaista. Tarkastusten päämäärä ei ole työantajien kurmuuttaminen, vaan tuki, sillä viranomaiset ensisijaisesti ohjeistavat ja auttavat kehittämään työsuojelua.

Kaikki puutteet työsuojelusäännösten noudattamisessa eivät automaattisesti johda tukien leikkaamiseen, sillä työsuojeluviranomaiset ilmoittavat vain ns. täytäntöönpanokelpoiset päätökset maaseutuhallinnolle, joka määrittelee mahdolliset tukimenetykset. Menetyksiin johtavat esimerkiksi velvoittavat päätökset, jotka vaativat sakon uhalla korjaamaan puutteet työoloissa.

Kesäisin tiloilla riittää töitä, joihin on palkattu perheenjäseniä ja muita sukulaisia. Onko sosiaalinen ehdollisuus voimassa myös silloin? Kyllä, sillä sosiaalinen ehdollisuus velvoittaa aina maatilaa, jos siellä työskentelee työsuhteessa olevia henkilöitä, sukulaisuudesta riippumatta. Työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, jos työn tekemisestä on tehty sopimus; työntekijällä on henkilökohtainen työntekovelvoite; työ tehdään toisen lukuun, tässä tapauksessa maatilalle; työn tekeminen on vastikkeellista, eli siitä maksetaan palkkaa; ja työtä johdetaan ja valvotaan.

Ohjeita työnantajana onnistumiseen

Työsuojeluviranomainen on koonnut verkkosivuilleen laajan tietopaketin työsuojelusta ja työnantajan velvollisuuksista. Ohjeiden avulla työnantaja voi tarkistaa, että kaikki velvollisuudet on varmasti huomioitu. Työsuojeluviranomainen myös neuvoo ja ohjeistaa tarpeen mukaan.

Muutama nyrkkisääntö on kuitenkin hyvä painaa mieleen. Ensinnäkin, työsuhteesta tulee aina laatia kirjallinen sopimus. Sopimus turvaa niin työnantajaa kuin työntekijääkin. Työsopimukseen on tärkeää kirjata kaikki työn tekemisen ehdot, kuten palkkaus.

Laissa ja työehtosopimuksissa määritellään työpaikoilla noudatettavat työehdot. Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus on yleissitova, joten sitä on noudatettava kaikilla maatiloilla, vaikka työnantaja ei kuuluisikaan Maaseudun Työnantajaliittoon. Työehtosopimuksen tulkinnassa neuvontaa voi kuitenkin antaa vain sopimuksen osapuolena oleva Maaseudun Työnantajaliitto, joten siihen kuuluminen on järkevää.

Työvuorojen suunnittelu ja työvuoroluetteloiden toimittaminen työntekijöille sekä työajan seuranta on huolehdittava kuntoon. Nämä vaikuttavat työstä maksettavaan palkkaan sekä työntekijälle kuuluviin vapaisiin. Näiden ymmärtämiseksi työnantajan on syytä perehtyä työaikalakiin ja työehtosopimuksen määräyksiin työajasta, vuosilomista ja palkkauksesta.

Työantajan on varmistettava työntekijän turvallisuus työpaikalla, joten töihin perehdytys ja ohjeistukset on syytä jiirata. Tärkeää on huolehtia myös asianmukaisesta työvaatetuksesta.

Työntekijöille on järjestettävä työterveyshuolto. Työterveyshuolto myös osaltaan ohjeistaa turvallisen ja terveellisen työympäristön kehittämisessä.

Ota apu vastaan

Viliseekö työnantajan velvollisuuksien kimara jo silmissä? Etenkin uutena työnantaja kaikki byrokratia voi pyörryttää. Jos oma ymmärrys ei riitä kaikkien kiemuroiden läpikäymiseen, kannattaa apua hakea matalalla kynnyksellä. Jo aiemmin mainittu työsuojeluviranomainen (AVI) ohjeistaa työsuojeluasioissa, Maaseudun Työnantajaliitto neuvoo jäseniään työehtosopimuksissa ja työterveyshuolto opastaa turvalliseen ja terveyttä tukevaan työympäristöön.

Yleisten ohjeistusten lisäksi myös auttavat käsiparit ovat korvamaattomia. Esimerkiksi työsopimuksissa, palkanmaksussa ja muissa työntekijän palkkaamiseen liittyvissä kysymyksissä tukena kannattaa olla ammattitaitoinen ja asiantunteva tilitoimisto, jollainen löytyy myös ProAgrialta. Tilitoimistolle voi tarvittaessa ulkoistaa koko palkkahallinnosta huolehtimisen, jolloin palkanlaskennalta, työnantajamaksujen suorittamiselta tai ilmoitusten tekemiseltä yli jääneen ajan voi käyttää tilan muihin töihin tai vaikkapa syysruskan ihasteluun.

Työvuorojen suunnitteluun ja seurantaan on olemassa ohjelmistoja, jotka tekevät työajan hallinnasta helpompaa, ja niiden avulla voi varmistaa oikean palkanmaksun. Henkilöstöjohtamiseen panostamalla asioiden hoitaminen helpottuu, ja asiantuntijan hyödyntäminen varmistaa levollisemmat yöunet.

Uhka vai mahdollisuus – asenne ratkaisee

Vaikka työnantajana toimimisen vaatimukset eivät ole sosiaalisen ehdollisuuden myötä muuttuneet, näyttäytyy tämän uuden elementin sitominen tukiin monelle uhkaavana lyömäaseena, eikä pelkästään keppinä vaan nuijana. Asian ei kuitenkaan tarvitse olla näin, vaan jo sosiaalisen ehdollisuuden perusvaatimusten täyttäminen tuo mahdollisuuksia esimerkiksi osaavista tekijöistä kilpailtaessa.

Sosiaalista ehdollisuutta ei tarvitse pelätä, vaikka työnantajan velvollisuudet näyttäytyisivätkin epämääräisinä, sillä uteliaisuus, tiedonhaku ja reipas avun pyytäminen vievät varmasti maaliin, jossa työantaja ja työntekijä heittävät railakkaat ylävitoset jälleen yhden onnistuneen työpäivän päällisiksi.