Uusi viljely- ja kasvukausi lähestyy – oletko jo aloittanut suunnittelun?

4 min lukuaika

Ruohonjuurella

Viljelyn suunnittelu on tämän hetken yksi viljelijän tärkeimmistä työkaluista. Se yhdistää tutkimuksen, kokemuksen ja tulevaisuuden näkymät yhdeksi selkeäksi strategiaksi, joka maksimoi sadon, säästää resursseja ja tukien kestävää kehitystä.

Viljelysuunnittelu
Kuva: Maarit Partanen, ProAgria

Viljelyn suunnittelu hyvissä ajoin ennen seuraavaa kautta antaa sinulle etumatkan, joka näkyy sadon määrässä, laadussa ja taloudellisessa tuloksessa.
Suunnitelmallisuus on tärkeässä roolissa tuotantotavasta riippumatta. Luonnonmukaisessa tuotannossa suunnitelmallisuus vaatii tarkkuutta erityisesti kasvivalinnoissa.  Kun suunnittelet ajoissa, voit tehdä harkittuja päätöksiä mm. kasvivalinnoista, lannoituksesta, maanparannuksesta, työvoimasta sekä investoinneista – ilman kiirettä tai kompromisseja. 

Miksi viljelyn suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa?

Ajoissa aloitettu suunnittelu tuo mukanaan roppakaupalla hyötyjä oman tilan toimintaan.

Hyvin ajoitettu viljelynsuunnittelu ei ole vain hyvä tapa – se on ratkaiseva tekijä kannattavuudenkin näkökulmasta. Kun suunnittelu alkaa ajoissa ennen seuraavaa kautta, viljelijä saa varmuuden tukiehtojen ja sitoumusehtojen mukaisesti tehdystä suunnitelmasta toimenpide ehdotuksineen ja näin hyvän pohjan toteutukselle. Hyvä suunnitelma antaa sinulle varmuutta ja etumatkaa, joka näkyy tilasi sadon määrässä, laadussa ja taloudellisessa tuloksessa.

Näin ajoissa aloitettu suunnittelu auttaa:

  • Ennakointi: Saat mahdollisuuden ennakoida ja voit varautua suunnitellusti sääolosuhteisiin, tuholaisriskeihin ja markkinamuutoksiin.

  • Parempi resurssien hallinta: Lannoitteet, siemenet ja työvoima voidaan mitoittaa tarkemmin ja kustannukset huomioiden.

  • Optimoitu kasvivalinta: Eri lajikkeiden vertailu ja sopivuuden arviointi onnistuu rauhassa.

  • Tukiehtojen huomiointi: Sujuvampaa viranomaisasiointia ja tukihakemusten valmistelua sitoumusehdot huomioiden. Ajoissa tehty suunnitelma helpottaa viranomaisasiointia ja yhteistyötä toimijoiden kanssa.

  • Kestävä kehitys: Maaperän hoito ja viljelykierto voidaan suunnitella pitkäjänteisesti.

  • Kiireettömän ajan tehdä fiksuja ja kestäviä ratkaisuja!
     

Miksi nämä ovat tärkeitä?

  • Tehokkuus: Oikea kasvivalinta ja ajoitus vähentävät hukkaa ja lisäävät tuottoa.

  • Kestävyys: Suunnitelmallinen viljely tukee maaperän hyvinvointia ja vähentää ympäristökuormitusta.

  • Taloudellinen hyöty: Ennakoimalla sääolosuhteet ja markkinat, viljelijä voi tehdä kannattavampia päätöksiä.

  • Riskien hallinta: Hyvä suunnittelu auttaa varautumaan tuholaisiin, tauteihin ja sään vaihteluihin.

 

Tuotantokustannukset ja kuinka ajoissa aloitettu suunnittelu on tärkeää myös kasvinviljelyssä

-Havaintoja on monia, esim. nurmitiloilla se, että laskelma pakottaa arvioimaan/mittaamaan satotasoa tarkemmin jo lähtökohtaisesti, ja sitten se voi parhaimmillaan johtaa talven ruokinnan suunnittelun helpottumiseen, kun olemassa olevat rehuvarat tiedetään tarkasti. Samalla tiedetään oman rehuntuotannon taloudellisuus/laajaperäisyys, eli rehun tuotantokustannus.
Parhaimmillaan tuotantokustannusten tietäminen ja miten ne muodostuvat, toimii hyvänä välineenä tilan johtamisessa, kertoo nurmiasiantuntija Jari Huikuri ProAgria Itä-Suomesta.

 

Rehuntuotannon laskelmat – avain parempaan tilajohtamiseen
 

Monilla nurmitiloilla on havaittu, että kun satotaso täytyy arvioida tai mitata tarkemmin jo laskennan alkuvaiheessa, se tuo mukanaan paljon hyötyjä. Kun rehuvarat tunnetaan tarkasti, talven ruokinnan suunnittelu helpottuu merkittävästi – ei enää arvailua, vaan faktoihin perustuvaa päätöksentekoa.
 

Konkreettinen esimerkki 1:

Kun tilalla mitattiin satotaso lohkokohtaisesti, huomattiin, että yksi lohko tuotti vain 60 prosenttia siitä, mitä muut. Tämä johti lannoitusstrategian tarkistamiseen ja sadon parantamiseen seuraavana vuonna.

Samalla saadaan selkeä kuva oman rehuntuotannon taloudellisuudesta ja tehokkuudesta. Kun tiedetään rehun tuotantokustannus, voidaan alkaa pohtia, mistä mahdolliset korkeat kustannukset johtuvat:

  • Pitkät kuljetusmatkat: Jos rehua kuljetetaan 10 km päästä, polttoaine- ja työaikakustannukset kasvavat nopeasti.

  • Lannoituksen taso: Ylilannoitus ei aina tuo lisäsatoa, mutta nostaa kustannuksia.

  • Heikko ravinnetalous: Jos maaperän ravinteet eivät ole tasapainossa, kasvu kärsii ja lannoitteet menevät hukkaan.

  • Kalliit koneet: Esimerkiksi uuden niittokoneen hankinta voi olla perusteltua vain, jos sen käyttöaste on riittävä.

  • Vähäinen yhteistyö: Naapuritilojen kanssa tehtävä yhteiskoneurakointi voi säästää tuhansia euroja vuodessa.
     

Konkreettinen esimerkki 2:

Eräällä karjatilalla huomattiin, että pelkkä pellonreunojen niitto vei kesässä viisi työpäivää. Kun työaika ja konekustannukset laskettiin yhteen, niitto maksoi yli 1 000 euroa – kustannus, jota ei aiemmin ollut huomioitu lainkaan. Jos tilalla ei ole huomioitu tätä työtä kustannuslaskennassa, se voi jäädä näkymättömäksi kuluksi, vaikka se vaikuttaa suoraan rehuntuotannon kannattavuuteen.

Kun tuotantokustannukset tunnetaan ja ymmärretään, niistä tulee voimakas työkalu tilan johtamiseen. Ne auttavat tekemään fiksumpia päätöksiä, parantamaan kannattavuutta ja kehittämään toimintaa pitkäjänteisesti.
 

Konkreettinen esimerkki 3:

Mistä syntyy säästö, esim. 15 prosenttia tuotantokuluista?

Tilalla, jossa kustannuslaskenta otettiin käyttöön, pystyttiin siirtymään kannattavampaan rehuntuotantoon ja säästettiin yli 15 prosenttia tuotantokuluista ensimmäisen vuoden aikana.

Tämä perustuu siihen, että kun tilalla otetaan käyttöön lohko- ja työvaihekohtainen kustannuslaskenta, voidaan tunnistaa:

  • Ylilannoitetut lohkot, joilla ei saada lisäsatoa → lannoitekustannuksia voidaan vähentää.

  • Heikosti tuottavat lohkot, joita ei kannata viljellä ilman toimenpiteitä → voidaan siirtää esim. viherkesantoon.

  • Koneiden käyttöaste → voidaan yhdistää urakointia naapuritilan kanssa.

  • Työajan käyttö → voidaan optimoida työvaiheita ja vähentää turhaa ajamista.

     

Esimerkki laskennasta:

  • Tilalla rehuntuotannon kustannukset olivat 0,12 euroa/rehukilo.

  • Laskennan jälkeen ne saatiin laskettua 0,10 euroa/rehukilo.

  • Tilalla tuotetaan 500 000 kg rehua vuodessa.

Säästö: (0,12 euroa- 0,10 euroa) × 500 000 kg = 10 000 euroa vuodessa

Hyödynnä Neuvon mahdollisuus tuotantokustannusten selvittämiseen ilman yksityisrahan osuutta vielä tänä vuonna 2025.