Nurmen kuntotestiä käsittelevä pellonpiennarpäivä sai aikaan mukavaa kuhinaa Taivalkoskella

Kokoonnuimme Hemmo ja Sanna Turpeisen pellon reunalle Tyrövaaraan tarkastelemaan nurmen kasvukuntoa ja viljelytilannetta Koillismaalla. Tapahtumaan saapui maatalousyrittäjiä Kuusamon ja Taivalkosken alueelta. Päivä aloitettiin rennosti makkaran syönnillä ja pullakahveilla, samalla kuulumisia vaihdellen. Suurin osa väestä olikin jo tuttuja toisilleen, ja mukava puheensorina soljui kahvittelujen lomassa. Isäntä Hemmo Turpeinen aloitti päivän esittelemällä tilan toimintaa ja viljelytoimenpiteitä.

ProAgria Pohjois-Suomen asiantuntijoista paikalla olivat Henna Lehtosaari-Vähäkuopus sekä Anna-Maija Rautiainen. Anna-Maija lähti puheenvuorossaan liikkeelle eurot edellä, minkä jälkeen hän esitteli tilan kasvustokarttoja Minun Maatilani Wisu -ohjelmistosta.

Päivän aikana eniten mielenkiintoa kerännyt demo oli Tauno Paakkarin vetämä viljelijäpuheenvuoro droonin käytöstä peltokuvauksessa ja sen tarjoamista tulevaisuuden mahdollisuuksista. Droonit ovat lisääntyvissä määrin oiva apu viljelyteknisissä toimenpiteissä. Tarkkailemalla kasvustoja ylhäältäpäin eri vaiheissa kasvukautta useamman vuoden aikajänteellä, saadaan arvokasta tietoa muun muassa pellon rakenteesta, vesitaloudesta sekä kasvipeitteisyydestä. Droonikuvauksen hyödyntäminen osana viljelyn kehittämistä on loistava tapa päästä syvemmälle toimenpiteiden suunnitteluun.

Henna otti puheenvuorossaan esille säilörehun satotasojen mittaamisen ja rehuntarpeen määrittämisen kuiva-ainekiloissa. Lisäksi käytiin läpi pohjoiseen sopivia lajikkeita, nurmen satotasojen laskua nurmikasvustojen ikääntyessä sekä ravinteiden ja kalkituksen tarvetta eri satotasoille. Myös ruokonadan hyvistä ja osittain haastavista ominaisuuksista käytiin hyvää keskustelua. Rikkakasvien D-arvot ja niiden vaikutukset muun muassa kivennäistasapainoon käytiin läpi. Kaliumlannoitus on tärkeä osa nurmikasvuston ravinteita, joten sivusimme syyslannoitustenkin tärkeyttä.

Puheenvuorojen jälkeen keräännyimme pellolle katsomaan lohkon kasvukuntoa. Lohkon kasvusto on perustettu keväällä suojaviljaan, kauraa 40 kg/ha ja timotei-ruokonataseosta 30 kg/ha. Kasvusto oli korjattu vihantaviljana noin viikkoa ennen tapahtumaa. Lohkolla ei ole ojituksia, sillä se on erittäin kosteutta läpäisevää hietamoreenia ja lohko on pinnanmuodoltaan pintavesiä poispäin valuttava. Maan rakenteen arvioinnissa havaittiin mururakenteen olevan hyvä ja ruokamultakerros ylettyi noin 10 cm:n syvyyteen. Lohko on ollut viljelykäytössä noin 20 vuotta. Pientä tiivistymää havaittiin 18 cm:n syvyydessä.

Kasvustohavaintojen jälkeen keskustelimme pienryhmissä lohkon hyvistä puolista ja kehittämiskohteista. Nurmen hyvä tiheys sai monelta ryhmältä maininnan. Kaiken kaikkiaan päivä oli erittäin onnistunut ja alueen viljelyominaisuudet, ja haasteet tulivat hyvin keskusteluissa esille. Verkostoituminen ja vertaistuki ovat kullanarvoisia myös maataloudessa.