Miten hyödyntää indeksikarttoja viljelysuunnittelussa?

1. Täsmäviljelyn menetelmillä tuotantopanoksia tai työtä voi kohdistaa tarkemmin. Indeksikarttojen höydyntäminen viljelysuunnittelussa on yksi keino täsmentää esimerkiksi lannoitusta ja sitä kautta säästää kustannuksissa.

Kasvillisuusindeksi (NDVI) lasketaan Sentinel-satelliittien tuottamasta aineistosta. Satelliitit kuvaavat peltoja noin 3–4 kertaa viikossa. Pilvet vaikuttavat kuvauksen onnistumiseen, jolloin ”oikein” näyttävien kuvien väli voi olla pitempi.

Minun Maatilani Wisussa on osio, jossa voi katsoa tilan kasvulohkojen tilanteita, kun on ensin päivittänyt kasvulohko- ja karttatiedot Vipu-palvelusta.

Kuvien tarkastelussa on hyvä käyttää apuna säädintä, jolloin hyvissäkin kasvustoissa saa erot selkeämmin näkyviin.
Pelkillä perusasetuksilla näkymä ei aina ole riittävä ajankohdasta riippue. Esimerkiksi orasvaiheessa saa paremman näkymän, kun siirtää muokkaustyökalua alle nollapisteen. Vastaavasti loppukesästä pisteen siirto 0,7–0,8:aan tuo kasvuston erot helpommin haittaviksi kuin perussäädöillä.

Kasvustokuvat hyödyksi viljelysuunnittelussa ja lannoituksessa

Tulosten katsominen läpi kasvukauden antaa selkeän kuvan lohkon sisäisistä eroista. Eroja arvioidessa on hyvä miettiä, johtuvatko ne esimerkiksi maalajin muuttumisesta vai ovatko jotkut kohdat ylipäätään kasvukunnoltaan heikommat kuin muu pelto.

Jos ero toistuu vuosittain, se yleensä johtuu vaihtuvasta maalajista tai siitä, ettei lohkon vesitalous ole kunnossa.

Maalajista johtuvissa eroissa yleisin syy on lannoitus, joka on tehty tasaisesti läpi lohkon. Tällöin osalle lohkoa typpilannoitus on liian suuri ja osalle taas liian pieni. Kun lohkojen kokoa on kasvatettu – vapaaehtoisilla vaihdoilla tai uusjaolla – erot ravinteissa ovat usein suuret uuden lohkon sisällä. Tällöin perinteisellä tasalannoituksella ei saa täysimääräistä hyötyä, vaan lohko kannattaisi jakaa viljelysuunnitteluohjelmassa useaksi kasvulohkoksi ja laskea lannoitus kohdennettujen maanäytteiden perusteella.

Yhtenä vaihtoehtona on katsoa NDVi-kuvia usealta vuodelta ja jakaa lohko sen perusteella eri kasvulohkoihin, jos se on lohkokoon osalta järkevää.

Jos lohkolla on selkeästi vaihtuvat maalajit ja erot kasvillisuusindeksikartoissa, edellä kuvatun voisi tehdä siten, että lohkon kylvölannoitus tehdään eloperäisen maan mukaan ja täydennys savi- tai hietakohtiin tarpeen mukaan. Tällöin päästään jo vähillä toimenpiteillä ja ilman suuria koneinvestointeja parempaan tulokseen kuin aikaisemmin.

Puuston varjostuksen vaikutus näkyy hyvin kasvillisuusindeksissä.

Tässäkin tapauksessa reunapuuston raivauksella tai lohko muodon parantamisella saadaan tilannetta parannettua.

Nurmilohkoilla lannoituksen tasaisuus näkyy yleensä selkeästi. Kun reuna-ajo-ominaisuutta ei ole käytetty, erot kasvuston sisällä ovat useasti suuret. Mikäli lohko on avo-ojissa, heikosti tuottavaa aluetta saattaa olla hyvinkin paljon. Nurmikasvustoja arvioidessa on hyvä katsoa kaikkien satojen kuvia, koska kesällä vaihtelevat säät vaikuttavat hyvin paljon nurmen kasvuun.