Kasvivalinnat alustavassa viljelysuunnitelmassa

2 min lukuaika

Ruohonjuurella

Viljelysuunnittelussa yksi tärkeimpiä huomioitavia asioita on se, että saadaan tuotettua riittävästi markkinakelpoista satoa, oli kyseessä sitten säilörehu naudoille tai myyntiin menevä vilja. Tämä lähtökohta mielessä on hyvä lähteä miettimään alustavaa viljelysuunnitelmaa, jota voi myöhemmin hioa ja täydentää.

Nurmi Kuva Essi Jokela
Kuva: Essi Jokela, ProAgria

Alustava viljelysuunnitelma voidaan tehdä karkealla tasolla esimerkiksi tarvittavien lannoite- ja siemenmäärien selvittämiseksi. Kasvivalinnat tulevat pitkälti sen pohjalta, mihin käyttöön pelto tai sato on tulossa; onko kyseessä peltojen lepovuodet esimerkiksi viherlannoitusnurmena vai tuotetaanko viljaa? Erilaisten perustettavien nurmien osalta kasvilajeja tai -lajikkeita ei ole välttämätöntä tietää vielä alustavaa viljelysuunnitelmaa tehdessä. Nurmelle tulevan alan tietäminen riittää, jolloin saa siemenmäärän lasketuksi. Viljojen osalta ajateltu lajike olisi hyvä olla tiedossa, koska siementen tuhannen jyvän painoissa voi olla merkittäviäkin eroja ja eri lajikkeet soveltuvat eri käyttötarkoituksiin.

Lannoituksen suunnittelu

Lannoituksen suunnittelussa ohjaavina tekijöinä ovat kasvi, tavoitteet, resurssit ja tukiehdot tai lait. Karjanlannan käytössä pohjana on tilalla käytettävissä oleva lantamäärä, joka pelloille on levitettävissä. Karjanlannan käyttö antaa raamit myös käytettävissä oleville väkilannoitteille, sillä esimerkiksi fosforia voi karjanlannasta tulla niin paljon, että ainoat järkevästi käytettävät lannoitteet ovat typpilannoitteita. Väkilannoitteiden alustavaa määrää laskettaessa voi lannoitteena käyttää viljelijän yleensä käyttämiä lannoitteita.

Myös alustavan viljelysuunnitelman kasvivalintoja tehdessä on hyvä pitää mielessä viljelykiertovaatimus tai monipuolistamisvaatimus. Viljelykiertovaatimuksen mukaan 33 %:lla edellisen vuoden 1-vuotisten kasvien alasta kasvin on vaihduttava toiseksi kasviksi. Lisäksi tulee huomioida monivuotinen viljelykiertovaatimus, eli sama 1-vuotinen kasvi voi olla samalla alalla korkeintaan kolme vuotta peräkkäin. Tätä tarkastellaan ensimmäisen kerran vuonna 2026.  Viljelykiertovaatimuksen rinnalle tulee vuodelle 2025 valittavaksi vaihtoehdoksi monipuolistaminen. Tällöin 10-30 hehtaarin kokoisella tilalla tulee viljelyssä olla vähintään kaksi kasvia, joista pääkasvia saa olla korkeintaan 75 %. Yli 30 hehtaarin tiloilla kasveja tulee olla vähintään kolme, pääkasvia saa olla korkeintaan 75 % ja kahta pääkasvia yhteensä korkeintaan 75 %.

Alustavaa suunnitelmaa joutuu todennäköisesti päivittämään myöhemmässä vaiheessa, kun on tiedossa lopulliset lajikkeet ja lannoitteet. Suunnitelmassa on se hyvä puoli, että se on suunnitelma; se voi vielä elää ja muuttua.