Innovaatioilla kohti kestävämpää kasvinsuojelua - oppeja Hollannista

AdvisoryNetPEST-hankkeen tavoitteena on luoda neuvojienverkosto ja parantaa maatalouden neuvontapalveluita kaikkialla EU:ssa, jotta voidaan lisätä tiedon jakamista ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa torjunta-aineiden käytön ja riskien vähentämiseksi (RURP) kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Tavoite on auttaa maatalousalaa saavuttamaan Pellolta pöytään -strategiassa ehdotettuja tavoitteita. AdvisoryNetPest- hankkeessa jatketaan IPMWORKS-hankkeen jälkeen IPM-kasvinsuojelumenetelmien käyttöönottoa edelleen.  Suomesta AdvisoryNetPEST – hankkeessa ovat ZLTO:n kumppaneina mukana ProAgria Keskusten Liitto ja ProAgria Etelä-Suomi.

Kylässä taimiemme kasvattajilla

Tutustuimme Brabantilaisen Piet-Hein Kapteijnsen uraauurtavan taimistoviljelijän viljelmään. Hän kasvattaa pääasiassa vientiin purjon, mansikan ja jaloangervojen (Astilbe) taimia. Lisäksi hänellä on kasvussa pionin juurakoita. Viljelyssään hän on vähentänyt lannoitteiden käyttöä ja edistänyt kompostin ja viherlannoituksen avulla maan kasvukuntoa palauttaen siten maaperän elinvoimaisuutta kuluttavassa avomaantaimituotannossaan Plantenkwekerijkapteijns taimistollaan.  

Van der Avoird Trayplant B.V: -taimistolla kasvatetaan täysin suljetussa vesikierrossa mansikan ja vadelman taimia sekä vadelman longcane taimia. Suljetun vesikierron avulla varmistetaan, ettei kasvinsuojeluaineita tai lannoitteita pääse ympäristöön. Tuotannossa hyödynnetään aurinkoenergiaa ja monikerrosviljelyssä käytetään LED-valaistusta. Monikerrosviljely kasvihuoneessa vähentää merkittävästi kalliin viljelymaan tarvetta ja vähentää samalla kasvinsuojeluaineiden käyttöä.

Kannattavuus koetuksella 

Neuvonta-asiantuntijoiden tiedon vaihto eri maiden käytänteistä ja olosuhteista on avartavaa ja antaa perspektiiviä omaan ajatteluun. Hämmästyimme kuullessamme, että itävaltalaisista pienemmistä viljelijöistä merkittävä määrä on menossa konkurssiin korkeiden tuotantopanosten ja kalliiden säännösten taakan alla. Tällainen tilanne on hälyttävää kuulla EU-maan maatalouden tulevaisuudesta. Tiedon pitäisi herättää suomalaisetkin kuluttajat ja poliitikot meitäkin varjostavaan uhkakuvaan nopeasti.

Kaikuja konkursseista on jo nähty myös todeksi suomalaisilla tiloilla. Onko meillä enää viljelijöitä ja ruuantuottajia, jotka omasta selkänahastaan ovat valmiita täyttämään velvollisuutensa viranomaisia ja yleistä ympäristövaatimusta kohtaan? Ovatko he vapaaehtoisia talkoolaisia hoitamaan ja vaalimaan viljelysmaata, karjaansa ja kasvejaan, jotta meillä olisi edelleen puhdas ja antibioottivapaa ruoka? 

Suomalaiset viljelijät ovat tehneet ympäristötyötä jo kolmekymmentä vuotta. Työn mitatut tulokset eivät ole rohkaisevia, vaikka kasvien ravinnetasot niiden satopotentiaaliin nähden ovat laskeneet merkittävästi kasvin tasapainoisen ravitsemuksen kustannuksella. Lieneekö syy ympäristön saastumiseen edelleen jossain muualla kuin maaseudun haja-asutusalueilla ja maataloudessa? 

Kannustus yrittämiseen myös kokeneelle

Asenne on suuri tekijä ihmisten kanssakäymisessä ja mielikuvien luomisessa. Onko uusi yrittäjä valmis vastaanottamaan loppuun kuluneet koneet ja tilakeskuksen, koska vanhalla yrittäjällä ei ole ollut varaa investoida tulevaisuuteen ja samalla uskoa maa- ja puutarhatalouden mahdollisuuteen elinkeinona seuraavalle sukupolvelle? Liian usein tapaa yrittäjiä, jotka sanovat pari vuotta vielä jatkan ja sitten laitetaan yritys hallitusti alas, jatkajaa ei tähän hommaan ole.

Suomen huoltovarmuus ja ruokahuolto tarvitsee tulevaisuuden uskoa ja tekoja sen eteen koko yhteiskunnalta, jotta meillä on puhdasta ruokaa myös tulevaisuudessa. Halukkaita yrittäjiä varmasti löytyy, mutta tarvitaan uskoa yritysten taloudellisen kannattavuuden mahdollisuuteen ja tulevaisuuteen kohtuudellisella panostuksella.