Asteittaista kasvua biokiertotaloudessa

Biotalouspäivät 2022 tiivisti jälleen tuoreita innovaatioita biokierto- ja kaasualalla sekä kertasi viimevuosien toteutunutta ja toteutumassa olevaa kehitystä biokaasun tuotannossa Oulussa 20-21.9.2022. Venäjän sodan vaikutusta vihreään siirtymään arvioitiin lähinnä edistäväksi, mutta Suomen ponnistelut eivät näytä muuttaneen EU:n parlamentin periaatteellisia linjauksia liikenteen käyttövoimapolitiikassa.

Biokaasun tuotannon tavoiteltu tuotantomäärä, 4 TWh/v on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n (SBB) hallituksen puheenjohtajan, Mika Arffmanin mukaan realistisesti toteutumassa. Julkaistujen suunnitelmien ja valmistumassa olevan tuotannon mukaan noin 2 TWh:n kapasiteetti on toteutumassa jo vuonna 2025. Biometaanin osuus on kasvussa ja soihtupoltto laskussa. Biometaanin tuotanto on ohittamassa biokaasun tuotannon SBB:n arvion mukaan jo tällä vuosikymmenellä.

Valtaosa vielä toteutumattomasta potentiaalista perustuu kuitenkin peltobiomassoihin, mihin liittyy useita taloudellisia ja kestävyyskriteereihin liittyviä haasteita. Lisäksi EU:n linjaukset eivät nykyisestä energiakriisistä huolimatta näytä muuttuneet suhtautumisessa polttomoottoritekniikkaan henkilöautoissa. Europarlamentaarikko Mauri Pekkarisen terveiset EU:n ilmastopaketin linjauksista herättivät myös ääneen lausumattoman kysymyksen siitä, miten olosuhderiippuvaisen tuulivoiman ja aurinkoenergian tuotantoa voidaan tasata, jos suhtautuminen sekä pelto- että metsäbiomassoihin uusiutuvana energialähteenä on merkittävästi kiristymässä.

Edistäminen

Biokaasun tuotantoa ja ravinnekierrätystä edistetään kansallisesti monella tavalla, mutta useat tukeen liittyvät päätökset ovat sidoksissa EU:n hyväksymismenettelyihin. Biokaasulaitoksissa ja muuallakin lantaa ravinnetuotteiksi jalostavissa laitoksissa odotetaan ravinnekiertotuen käyttöönottoa. Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelman (RKKO) viimeinen hakujakso vuonna 2022 on päättymässä lokakuun lopussa ja ohjelmassa on merkittävä budjettivaraus sekä tuotekehityksen että tuotannollisten investointien tukemiseen (lisätietoa Ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmasta).

Jakeluvelvoite luo markkinaa biometaanille myös tikettikaupan muodossa. Julkisen sektorin ajoneuvohankintaa ohjataan päästöttömiin käyttövoimiin. Biokaasutraktoreiden liikennekäyttöön rekisteröintiä edistetään lainsäädännöllä. Myös vedyn tuotannon tukeminen tähtää aluksi sen jalostamista biometaaniksi. Suuria demonstraatiohankkeita tuetaan, samoin investointeja biokaasulaitoksiin. Kehittämiseen ja tuotantoon liittyviä tukia esittelivät mm. Olli Salo Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja Anja Norja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Sujuvuutta kierrätysravinnemarkkinaan

Lannoitelaki keventää lähtökohtaisesti kierrätyslannoitteiden tuotannon käynnistämistä ja helpottaa kansainvälistäkin liikkuvuutta. Tyyppinimistä ollaan luopumassa siirtymäajan puitteissa ja ne ovat korvautumassa tuoteluokilla (PFC), joihin sovelletaan hyväksyttyjä ainesosaluokkia (CMC). Uusia aineosaluokkia ja ainesosia määritellään jatkuvana prosessina. Laitoshyväksyntä ja omavalvontasuunnitelma ovat korvautumassa laatujärjestelmällä. CE-merkittyjä tuotteita saa markkinoida yli maarajojen eikä sitä voi estää kansallisilla säädöksillä.

Olemassa olevien ravinnelähteiden nykyistä parempi hyödyntäminen on myös huoltovarmuuskysymys. Puhdistamolietteen typpipitoisen nestejakeen ravinteita voisi saada kiertoon jalostustekniikoilla ja biojätteen syntypaikkalajittelussa on vielä huomattavasti parannettavaa. Kierrätysravinteiden aineettomia markkinanäkymiä edistävät mm. valmisteilla oleva päästölaskentatyökalu Ilmastolannoite-hankkeessa ja kierrätyslannoitteen hiilikrediitit. Aiheista alustivat mm. Eero Jalava (Sitra), Satu Åhlström (Positive Impact OY), Sari Piippo (SYKE), Juho Kaljunen (Aalto) ja useat business caset.

Arkijärkeä mädätelogistiikkaan

Tero Liukas tiivisti käytännön haasteet mädätelogistiikassa lastaamisesta kuljetukseen, varastointiin ja levitykseen ja avasi erilaisia ratkaisuja ja niissä huomioitavia seikkoja kussakin vaiheessa. Tässäkin ketjussa yksi hidastava lenkki vaikuttaa koko ketjuun. Tero muistutti, että mädätteen ravinnesisältöä ei pidä estottomasti verrata mineraalilannoitteisiin. Mädätteen kuljetus- ja levityskustannus on huomoitava nykyistä paremmin. Sateet ja niiden ajankohta voivat tuottaa yllätyksiä ja mineraalilannoitteiden hintavaihtelu vaikuttaa kysyntään puolin ja toisin.

Teksti ja kuvat: Maarit Kari, Maatalouden ravinteet ja energia käyttöön (MARIKA) -hanke, ProAgria Keskuten Liitto