Akustot puhuttavat

Harvinaista tietoa saatavilla: Tavoitimme viljelijän, joka kertoi reilun kahden vuoden kokemuksiaan ja havaintojaan omasta 100 kWh:n sähköakustostaan. Koska aihe on tällä hetkellä kuumimmillaan, koostimme viljelijän kanssa hänen havaintojensa pohjalta muistilistan: Mistä asioista kannattaa olla kiinnostunut, kun omaa akustoa harkitsee? Ole hyvä, tässä alla tiivis tietopaketti käyttöösi!

Kokemuksia 100 kWh sähköakustosta

Sopimusmalleja reservimarkkinatulojen jakautumisesta on monia erilaisia. Esimerkiksi puolet ja puolet, tai 90/10 %. Mikäli akuston hankkii itselleen, on kaupankäyntipalkkio tyypillisesti 10 % - 30 % reservimarkkinatuloista. Esimerkiksi Fingridin kotisivuilla perusteet on selitetty todella hyvin.

Huomionarvoista on, että taajuusohjattu käyttöreservi eli FCR-N säätö rasittaa verkkoa, jolloin siirtomaksut nousevat.

Jos akuston tarjoajalla ei ole käytössä koko sähkön taajuusreservimarkkinapalettia, se rajoittaa akun hyödyntämistä reservimarkkinoilla.

FCR-N ansainta on ollut tähän mennessä yleisin ja tuottavin, mutta sen ansainta on pienentynyt ja tilalle on tullut muita markkinoita. Järjestelmässä on sisäänrakennettu toiminto, joka suojelee pääsulakkeita sillä hetkellä käytössä olevan varauskapasiteetin rajoissa, kun sähkön kulutus on väliaikaisesti isompaa kuin normaalisti.

Reservimarkkinatilityslaskelmien olisi oltava läpinäkyviä. Tyypillisesti asiakkaalle ei toimiteta kaikkia tietoja, vain yksinkertainen laskelma, jossa ei ole eritelty mistä tulo muodostuu. Asiakas ei pysty näin ollen tarkistamaan mistä raha on muodostunut ja onko kaupankäynti ollut kyseisellä ajanhetkellä järkevintä mahdollista.

Yleisesti akustoista

Teollisen mittaluokan 2 MW:n laitteisto on kW hinnaltaan yli puolet edullisempi, kuin esimerkiksi 50 kW:n tehoinen kahden tunnin akustojärjestelmä. Akkuinvestointi on iso ja pelkästään reservimarkkinoille osallistuen, mitään tukea tai takausta rahoituksen järjestämiseen ei ole saatavilla.

Mikäli akulla turvataan esimerkiksi tuotantolaitoksen sähköenergian saantia ja väliajalla osallistutaan reservimarkkinoille. Tällöin esimerkiksi Finnvera voi myöntää investoinnille takausta.

Tällä tukikaudella Maatalouden investointitukea ei voi saada akustoihin. Kyselyitä rahoittajille tulee paljon.

FCR-N kuluttaa akkua paljon enemmän verrattuna tilanteeseen, että akusto on varalla, tai odottaa aktivoitumiskomentoa.

Akusto kestää tietyn määrän purku- ja lataussyklejä eli akuston käyttöikä tulee nopeammin täyteen FCR-N:ssä.

Kahden tunnin akku on tällä hetkellä yleisin. Kahden tunnin akulla tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että 1 MW:n tehoisella verkkoinvertterillä käytetään kapasiteetiltaan 2 MWh:n akkua. Tällöin akkua voidaan joko ladata tai purkaa täysillä kahden tunnin ajan.

Muistilista akustoa harkitsevalle

1. Tutustu eri vaihtoehtoihin rauhassa ja kysele käyttökokemuksia.
2. Varmista sopimusten sisällöt huolellisesti, sillä sopimusaika on usein jopa 10 vuotta.
3. Varmista, että akustolla pääsee mahdollisimman moneen reservimarkkinaan. Hyvä olisi, jos hallinta ja reservimarkkinakaupankäynti ei olisi pelkästään laitetoimittajalla. Jos näin on, et voi vaikuttaa juurikaan siihen, miten akkua missäkin tilanteessa ajetaan. On huomattava, että aina joku onnistuu tekemään paremmin reservimarkkinakauppaa kuin joku toinen. Siksi kaupankäyntipalveluntarjoajan vaihto, olisi hyvä olla mahdollinen.
4. Oman tuotannon tasausta vai mukaan reservimarkkinoille? Akusto sopii hyvin vaihtelevan energiantuotannon rinnalle esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Tällöin on pohdittava, tasataanko akustolla vain omaa tuotantoa omaan käyttöön, vai onko tarkoitus osallistua reservimarkkinoille.
5. Akusto/leasing sitoo rahaa pitkäksi aikaa. Varmista, onko aloitusmaksua ja miten leasing-maksu muodostuu. Laske myös sopimuskauden kokonaishintaa. Rahoitussopimuksessa on yleisesti määritelty sakkomaksu, jos haluaa irtautua sopimuksesta kesken kauden. Esim. muutaman sopimusvuoden jälkeen sakkomaksu saattaa olla vielä kymmeniä tuhansia euroja.
6. Isompi mittakaava tarkoittaa edullisempaa kW-hintaa. Riskit ovat isoja ja rahoituksen saaminen haastavaa.
7. Markkinoiden saturoituminen on mahdollista. Ruotsissa reservimarkkina on saturoitunut nopeasti. On suuri mahdollisuus, että Suomessa käy samalla tavalla. Kuinka nopeasti tämä tapahtuu, niin sitä ei voi kukaan tietää. Kantaverkkoyhtiö hankkii reservimarkkinakapasiteettia jatkossa lisää isoja määriä. Tämä vaikuttaa toisessa vaakakupissa siihen, miten nopeasti saturoituminen etenee. 2 MW:n tehoinen akkuvarasto tuntuu yksittäisenä investointina suurelta, mutta ei ole valtakunnanverkon mittakaavassa juuri mitään.
8. Kuka antaa varmaa tietoa sähköakustojen kannattavuudesta? Puolueetonta tietoa on niukasti tarjolla. Ehkä paras keino saada tietoa on sukeltaa itse aihepiiriin ja tehdä omia havaintoja.
9. Sähköyhtiöt keskittyvät seuraamaan yhä tarkemmin minkämaalaisia ohjausjärjestelmiä heidän verkkoonsa liitetään. Kiinalaiset ohjausjärjestelmät ovat riski. Akustojen kennot ovat käytännössä kaikki Kiinasta, mutta ohjausjärjestelmien valmistusmaahan ja liityntätavan toteutukseen aggregaattorin (eli sen tahon, joka sähkökauppaa tekee) suuntaan kannattaa keskittää huomiota.