Turvaa kylälle ja maatilalle – Varautumisen ja pelastussuunnittelun ABC
Kesä tuo tullessaan vilkasta toimintaa kylille – tapahtumia, vieraita ja liikennettä. Mutta kuinka hyvin olemme varautuneet poikkeustilanteisiin, kuten sairaskohtauksiin, sääilmiöihin tai metsäpaloihin? Tässä tekstissä tarkastellaan kyläyhteisön ja maatilan varautumis- ja pelastussuunnittelua sekä konkreettisia askelia turvallisuuden vahvistamiseksi.

Pohdin tässä, että kuinka monella kylällä on varauduttu siihen, että tapahtumissa voi sattua sairaskohtauksia tai esimerkiksi voimakas sääilmiö voi yllättää. Entäpä jos tapahtuu vakava liikenneonnettomuus, jossa tarvitaan kiertoteitä tai vaarana voi olla vaikkapa ympäristön pilaantuminen tai metsäpalo? Monissa kylissä on toimiva kyläyhteisö kylätoimikuntineen. Näissä toimikunnissa olisi hyvä miettiä yhdessä koko kylän kattavaa varautumista erilaisiin poikkeustilanteisiin ja riskeihin. Esimerkiksi kylätalot voisivat olla varautumisen näkökulmasta keskuspaikkoja. Siellä olisi mm. ensiapuvälineitä, peittoja, vettä, ruokaa, varavirtaa, yhteystietoja ym. muuta tähdellistä. Miten sitten maaseudun kylissä ja yhteisöissä pitäisi varautua erilaisiin häiriö- ja poikkeustilanteisiin? Miten koko kylän väki saadaan mukaan suunnittelemaan varautumista?
Yhdessä varautuen
Aloitetaan vaikkapa siitä, että kylätoimikunta perustaa työryhmän laatiman varautumissuunnitelmaa. Ryhmän jäsenet valitaan sen mukaan, että heillä on kiinnostusta asiaan ja että he ovat valmiita sitoutumaan ja toteuttamaan melko isoakin kokonaisuutta.
Varautumissuunnitelma sisältää monia keskeisiä asioita: Tärkeät yhteystiedot niin kylältä kuin viranomaisistakin. Riskikartoitukset olisi hyvä tehdä, esimerkiksi mahdolliset tulvat ja myrskyt, sähkökatkot ja pandemiat. Listataan kaikki toimenpiteet, jotka kylällä on tehty riskien hallintaan ja häiriötilanteisiin. Varautumissuunnitelmassa on myös selkeät toimintaohjeet kyläläisille siitä, kuinka toimitaan eri tilanteissa. Tieto varautumissuunnitelmasta ja sen annista on oltava kaikilla kyläläisillä. Tästä syystä viestinnästä ja vastuunjaosta on oltava saatavilla selkeät tiedot ja ohjeet jokaisella asukkaalla ja mökkiläisellä, myös niillä henkilöillä, jotka asuvat yksin ja ovat syystä tai toisesta vaivaisia.
Lopuksi laaditaan lista kaikista välineistä, varusteista sekä taidoista, kuten esimerkiksi ensiaputarvikkeet ja ensiaputaidot sekä varavirtalähteen käyttäminen, 112-sovelluksen hyödyntäminen jne. Kaikkia näitä asioita pitää myös harjoitella ja hankkia tietoa niistä. Harjoituksilla testataan varautumissuunnitelman toimivuutta sekä henkilöiden taitoja toimia häiriötilanteissa. Koko kylän yhteinen harjoitus sitoo suunnitelman käytännön toimenpiteeksi. Kylätalon roolia kannattaa myös miettiä, kun varautumissunnitelma tehdään. Onhan se hyvä ja keskeinen kokoontumispaikka, jolloin olisi luonnollista parantaa kylätalon varustusta myös varautumisen näkökulmasta. Esimerkiksi kylän yhteinen varavoimalaite voitaisiin sijoittaa kylätalolle. Näin siellä voisi käydä lataamassa puhelimia ja esim. sähkölampun pattereita ja akkuja.
Varautumisen peruspilarit – osaaminen, tarvikkeet ja yhteistyö
Ensiaputaidot saadaan koulutuksesta, yhteiset viestintäkanavat sovitaan ja otetaan käyttöön, sovitaan mitä tarvikkeita varastoidaan yhteiseen käyttöön (esimerkiksi pullovesi, ruokasäilykkeitä, kuivamuonaa, tetramehuja ym. säilyvää syötävää) ja mahdollisesti peruslääkkeet (särkylääkkeitä), huopia ja muuta lämmintä vaatetta. Lisäksi tietenkin ensiaputarvikkeita. Ensisammutuksen harjoittelu ja 112-sovelluksen käyttämisen osaaminen ovat kansalaistaitoja, jotka kaikkien pitäisi osata. 112- sovelluksesta voi hälyttää apua ja sieltä saa myös ohjeita erilaisiin tilanteisiin. Lisäksi sovellus paikantaa puhelimen, jolloin apu osaa aina tulla oikeaan paikkaan. Toinen tärkeä laite on defibrillaattori, jonka käyttäminen on hyvä osata. Kylätalolla olisi hyvä olla myös kyseinen laite. Hädän tullen laitteen noutaminen kauempaa on avuntarvitsijalle riskialtista. Olisi hyvä miettiä ja sopia millaista yhteistyötä voidaan tehdä muiden lähikylien ja kunnan viranomaisten kanssa.
Kaiken kaikkiaan varautumissuunnitelma on tärkeä työkalu, joka parantaa kylän turvallisuutta ja valmiutta selviytyä erilaisista häiriötilanteista ja se on myös yksi keino vahvistaa kyläyhteisöä ja lisätä kyläläisten turvallisuutta. Varautumissuunnitelma olisi hyvä olla myös kaikilla maatiloilla. Sen voi laatia itse tai käyttää hyödyksi Neuvo-palvelua.
Pelastussuunnitelma – lakisääteinen velvoite ja osa tilan kokonaisturvallisuutta
Toinen tärkeä suunnitelma on pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmanvelvoite perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja pelastusasetukseen (407/2011). Pelastussuunnitelma on oltava hyvinkin monissa kohteissa: Kaupat, koulut, muut yleisötapahtumat, asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme asuntoa, ympäristölupaa edellyttäviin kotieläinrakennuksiin, teattereihin, sairaaloihin,
kauppoihin ja moniin muihin kohteisiin, jotka selviävät tarkemmin laista ja pelastusasetuksesta.
Pelastussuunnitelman sisältö käsittää esimerkiksi maatilalla kaiken tilan toiminnan, jolla on merkitystä pelastustoimennäkökulmasta ja tietenkin myös tilanpidon näkökulmasta. Tilan tiedot, olosuhteet ja yhteistiedot kirjataan. Kotieläintilalla keskeistä on suunnitella esim. kotieläinten pelastaminen ja ne reitit, joista eläimiä voi kuljettaa pois vaikkapa tulipalon sattuessa. Ovatko eläimet kytkettyjä vai pihatossa vapaana? Onko eläinten siirtoon varattu välineitä ja missä niitä säilytetään? Minne eläimet siirretään, onko kokoamisaitauksia ym.? Eläinten pelastamiseen liittyy myös saatavilla oleva apuvoima, eläinlääkärin yhteystiedot, eläinkuljetus ja raatojen käsittely. Samoin rehujen ja veden suojaus esimerkiksi laskeumatilanteessa.
Koneet ja kalusto, polttoainesäiliöt ja torjunta-aineet sekä niiden pitopaikat kirjataan myös pelastussuunnitelmaan. Polttoaineiden varastoinnista ja säilyttämisestä on erikseen omat ohjeet, joiden mukaan on syytä toimia. Samoin kaasut ja muut räjähtävät aineet sekä hapot ja lannoitteet pitää olla kirjattuna ja asiallisesti varastoituna.
Tässä oli vasta pieni raapaisu siitä, mitä pelastussuunnitelma sisältää. Jos tiedät, että kuulut siihen joukkoon, jolla kuuluu olla pelastussuunnitelma, niin olisi hyvä laatia se joko yksin tai asiantuntijan kanssa yhdessä. Meijerit ja teurastamot auttavat asiakkaitaan pelastussuunnitelman laatimisessa. Pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille ja pidetään tilalla helposti saatavilla.







