Tuotosseurantatilojen maitotuotos on selkeästi muita korkeampi

4 min lukuaika

Uutinen

Vuoden 2021 tuotosseurantatulokset kertovat maidontuottajien osaamisesta ja huolellisesta työstä.

Tusetulokset2022 uutinen

Vuoden 2021 tuotosseurantatulokset kertovat maidontuottajien osaamisesta ja huolellisesta työstä. Keskituotoksen ero tuotosseurantaan kuuluvien ja kuulumattomien tilojen välillä on 2002 maitokiloa. Maitolitroista 84 prosenttia tulee tuotosseurantiloilta.

– Tilat hyödyntävät tuotosseurannan tietoja johtamisen, eläinterveyden ja ruokinnan optimoinnin apuna. Ne vaikuttavat tulevaisuuden tiloilta, sillä tilamäärä tässä joukossa väheni kuusi prosenttia, kun kaikkien lypsykarjojen määrä väheni kahdeksan prosenttia, sanoo johtava asiantuntija Jaana Kiljunen ProAgria Keskusten Liitosta.

Erityisen tärkeää maitotilalla on nyt onnistua säilörehun tuotannossa: sopivien lajikkeiden valinnassa sekä satotason ja säilöntälaadun varmistamisessa.

– Hyvän säilörehun avulla ruokinnan optimointi onnistuu. Koko ProAgrian asiantuntijajoukko on käytettävissä pellon kasvukunnon, viljelyn kehittämisen, talousanalyysin, strategian päivityksen ja muiden tarpeiden kumppanina.

Suomen tuotosseurantakarjojen keskituotos ylitti vuonna 2020 ensimmäistä kertaa 10 000 kilon rajan ja pysyi 10 073 kilossa myös viime vuonna, vaikka alenikin poikkeuksellisesti 95 kiloa. Vähennystä selittävät viime kesän hellejakso, Valion siirtyminen sopimustuotantoon ja yrittäjien panostus maidon pitoisuuksiin kuiva-aineeseen painottuvan hinnoittelun vuoksi.

Energiakorjattu maitomäärä oli 10 704 kiloa (-67), valkuaistuotos 361 kiloa (-3) ja 3,58 prosenttia sekä rasvatuotos 439 kiloa (-1) ja 4,36 prosenttia (+0,03).

Vuonna 2021 tuotosseurantaan kuului 3 755 karjaa ja 200 134 lehmää. Tuotosseurantakarjojen osuus kasvoi 73,4 prosenttiin (+1,5 %-yksikköä) ja lehmien määrä 80,4 prosenttiin (+0,4).

Keskikarjakoko jatkoi kasvuaan 53,3 lehmään (+2,8). Luomukarjojen keskikoko kasvoi vieläkin vauhdikkaammin ja nousi jo 71,8 lehmään (+5,3). Luomukarjoja kuului tuotosseurantaan 111 ja -lehmiä 7 593, mikä on kolme prosenttia kaikista tuotosseurantalehmistä.

Myös utareterveyden, kestävyyden ja hedelmällisyyden tunnusluvut kehittyivät. Soluluku väheni 1 000 kpl/ml (179 000) ja poikimaväli kaksi päivää (402). Poikimakerta nousi 3,3:een (+0,4) ja elinikäistuotos lähes 1 000 kiloa (31 644).

Rehuanalyysi kerran kuukaudessa

Kuiva kesä kuritti säilörehun laatua sulavuudella mitattuna, mutta eroa selittää myös se, että yhä useampi tila korjaa suunnitelmallisesti sulavuudeltaan erilaisia rehueriä eri eläinryhmien tarpeisiin.

– Rehujen laadun vaihtelut näkyvät kiitettävänä säilörehuanalyysien määränä. Yli 10 000 keskituotokseen yltävät tilat analysoivat rehun keskimäärin kerran kuukaudessa, sanoo johtava asiantuntija Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitosta.

Lypsävien ja ummessa olevien lehmien rehustus pysyi edellisvuoden kaltaisena. Säilörehun osuus on reilut 53 prosenttia ja väkirehujen osuus vajaat 47 prosenttia. Laitumen ja heinän osuus ruokinnassa on marginaalinen, alle yhden prosentin. Rehuista ostorehuja oli lähes kolmannes (+3 %-yksikköä)

Ostorehukustannukset vaihtelivat rehunkulutuslaskelmissa 7,8:sta 8,9 senttiin tuotettua meijerimaitolitraa kohti karjakoosta riippuen. Keskiarvo oli 8,3 senttiä (+0,9). Kohonnut rehuvalkuaisen hinta ei näkynyt vielä koko vuoden keskimääräisessä maitotuoton ja rehukustannusten erotuksessa, mutta syksyllä vaihtelu tilojen välillä lisääntyi selvästi. Kustannusten nousua tasoittivat maidon hinnan ja pitoisuuksien nousu.

Maidon ureapitoisuus nousi edellisvuoden laskun jälkeen 28:aan eli aiempien vuosien tasoon. Typen hyväksikäyttö lypsävien lehmien rehuannoksessa oli keskimäärin 29,3 ja fosforin 29,6 prosenttia.

Rehun kuiva-ainekilolla tuotettiin keskimäärin yhtä paljon maitoa kuin edellisenä vuonna eli 1,48 EKM-kiloa, kun huomioon otetaan pelkästään tuotoskaudella syöty rehu. Rehuannoksen valkuaispitoisuus oli keskimäärin 170 g/kg ka.

Raju kustannusten nousu haastaa maitotiloja

Syksyllä 2021 alkanut hintojen raju nousu on haastanut maitotilojen kannattavuutta. Lannoitteiden ja energian kallistuminen on siirtynyt myös ostorehuihin. Kun tuotantopanokset ovat kalliita, on entistä tärkeämpää varmistaa niiden käyttö siellä, missä niistä saadaan paras tuotto. Polttoainekulujen nousu kannustaa kiinnittämään huomioita logistiikkaan ja energiatehokkaisiin viljelytekniikoihin.

– Tuotantokustannusten hillinnässä ensiarvoisen tärkeää on tietää, miten ja mistä tuotantokustannukset muodostuvat. Sitä kautta on mahdollista löytää kehittämiskohteet hillitä kustannusten nousua. Vertailu toisiin tiloihin kertoo, kuinka oma tila sijoittuu valitussa ryhmässä ja auttaa löytämään myös oman tilan kustannussyöpöt, sanoo johtava asiantuntija Petri Koivisto ProAgria Keskusten Liitosta.

Minun Maatilani tarjoaa työkaluja tuotantokustannusten tarkasteluun. Kustannuspuntarilla voidaan laskea maitolitra- ja lehmäkohtaiset kustannukset kirjanpitoaineiston perusteella. Maidon yksikkökustannuslaskurilla voidaan vertailla tuloja ja kustannuksia sekä saada tietoa omasta työstä ja sitoutuneen pääoman koroista aiheutuvista kustannuksista.

– Näiden tuotosseurantatilojen käytössä olevien työkalujen avulla voidaan tarkastella edellisen vuoden tietoja, mutta myös skenaroida, miten tuotantopanosten hintamuutokset vaikuttavat kustannuksiin.

Tavoitteena kestävä eläinaines

Suomalaisen lypsykarjan eläinaines edistyy tasaisesti niin tuotoksessa, rakenteessa, terveydessä, hedelmällisyydessä kuin käyttöominaisuuksissakin, minkä pohjoismainen jalostustavoite NTM mahdollistaa. Yhdessä nämä konkretisoituvat entistä parempana kestävyytenä.

– Painopiste on siirtynyt maitokiloista pitoisuuksien kautta saatavaan kuiva-ainekilojen tuotantoon. Tämä on järkevää, koska maidon nesteosan eli veden tuottaminen lehmän kautta aiheuttaa lisäkustannuksia sekä heikentää edistymistä terveys-, hedelmällisyys- ja kestävyysominaisuuksissa ja jopa utarerakenteessa, kertoo tutkimusagronomi Jukka Pösö Fabasta.

Suomi, Ruotsi ja Tanska panostavat ympäristöystävälliseen ja kestävään eläinainekseen, mikä vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä maitokiloa kohti. Pohjoismaat ovat satsanneet myös paljon resursseja lehmäkohtaisen rehunsyöntitiedon saamiseen suuressa mittakaavassa.

– Rehunkäyttökyvyn perinnöllisen arvostelun ensimmäinen vaihe on jo otettu käyttöön 3D-videokameratekniikan tuottaman datan pohjalta. Datan keruuta on pystytty nyt laajentamaan, mikä mahdollistaa entistä paremman biologisen arvostelumallin.

Terveystarkkailu tukee jalostusta

Jo 40 vuotta jatkuneessa terveystarkkailussa eläinlääkäri kirjaa ylös lehmälle annetun hoidon ja lääkkeet. Nämä tiedot siirtää sähköiseen rekisteriin nykyään yleensä karjanomistaja tai eläinlääkäri. Terveystarkkailu mahdollistaa terveyden seurannan ja raportoinnin yksilö- ja karjatasolla sekä valtakunnallisesti. Hoitotiedot ovat terveysjalostuksen perusta. Terveystarkkailun tilastot kootaan tuotosseurantatilojen aloitushoidoista. – Terveystarkkailun kattavuus on erittäin hyvä, sillä viime vuonna hoitotietoja saatiin sähköiseen rekisteriin 94,6 prosentilta tuotosseurantatiloista. Eniten hoitomerkintöjä kertyy hedelmällisyyshoidoista ja utaresairauksista, kertoo Faban kehitysagronomi Terhi Vahlsten.

Tuotosseurannan tulokset 2021

Tuotosseurantakarjojen tuloksien lisäksi julkaistaan samalla kertaa

  • 500 parasta tuotosseurantakarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM) mukaan
  • 500 parasta tuotosseurantakarjaa maitotuotos kilojen mukaan
  • 500 parasta tuotosseurantakarjaa poistettujen lehmien elinikäistuotoksen mukaan
  • 20 parasta luomukarjaa energiakorjatun maitotuotoksen (EKM), maitotilojen ja elinikäistuotoksen mukaan.

Kaikki tulokset löytyvät täältä: www.proagria.fi/maito2022

Lisätietoa:
Jaana Kiljunen, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 050 398 2962, jaana.kiljunen@proagria.fi
Tuija Huhtamäki, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 040 137 9371, tuija.huhtamaki@proagria.fi
Petri Koivisto, johtava asiantuntija, ProAgria Keskusten Liitto, puh. 043 826 6491, petri.koivisto@proagria.fi
Jukka Pösö, tutkimusagronomi, Faba, puh. 0400 614 035, jukka.poso@faba.fi
Terhi Vahlsten, kehitysagronomi, Faba, puh. 040 8330588, terhi.vahlsten@faba.fi