Miksi lampaan käyttäytymistä kannattaa ymmärtää?

Lampaat ovat paljon muutakin kuin laumaeläimiä

Lammas mielletään usein yksinkertaisesti eläimeksi, joka seuraa toisia lampaita. Todellisuudessa lampaiden sosiaalinen elämä on huomattavasti monimutkaisempaa kuin yleensä ajatellaan. Laumassa eläminen on niille luontaista ja tärkeää, mutta lauma ei ole pelkkä satunnainen joukko eläimiä. Lampaat tunnistavat toisensa yksilöinä, muodostavat sosiaalisia suhteita ja muistavat tuttuja lajitovereita pitkänkin ajan kuluttua. Tutkimuksissa on havaittu, että lampaat tunnistavat lajitovereitaan kasvojen perusteella ja pystyvät muistamaan tuttuja lampaita vielä vuosia erossaolon jälkeen. Tämä kertoo kehittyneestä muistista ja siitä, että sosiaalisilla suhteilla on lampaille merkitystä. Tällaisten asioiden ymmärtämisellä on väliä erityisesti silloin, kun eläimiä jaetaan erilaisiin ryhmiin ja laumoihin.

Laumassa eläminen tarjoaa lampaille ennen kaikkea turvallisuutta. Pedon uhatessa yksittäinen lammas pyrkii hakeutumaan lauman keskelle, missä riski joutua saaliiksi on pienempi. Samalla suuri liikkuva eläinjoukko vaikeuttaa saalistajan mahdollisuuksia valita ja erottaa yksittäinen uhri. Tämä turvallisuuden hakeminen näkyy myös kotieläiminä pidettävien lampaiden käyttäytymisessä. Yksin jäänyt lammas on usein levoton ja pyrkii kaikin keinoin takaisin muiden seuraan. Siksi lampaiden käsittelyssä kannattaa aina hyödyntää niiden voimakasta halua pysyä lauman mukana sen sijaan, että eläimiä yritetään erottaa tai siirtää yksitellen.

Suuren lauman sisällä kaikki lampaat eivät kuitenkaan käyttäydy samalla tavalla. Lampaat muodostavat pienempiä alaryhmiä, joiden jäsenet laiduntavat, lepäävät ja liikkuvat tavallista tiiviimmin yhdessä. Voidaankin ajatella, että lampailla on omia "kaveriporukoitaan". Nämä sosiaaliset suhteet auttavat vähentämään kilpailua sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta. Käytännössä tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että tietyt eläimet hakeutuvat jatkuvasti samoihin paikkoihin tai seuraavat erityisen tarkasti tiettyjä lajitovereitaan.

Laumoilla on myös oma hierarkiansa. Vastoin yleistä käsitystä lauman johtaja ei aina ole pässi. Monissa tilanteissa johtavana eläimenä toimii vanha ja kokenut uuhi, joka tuntee ympäristön ja löytää parhaat laidun- ja lepopaikat. Kokeneiden eläinten merkitys näkyy erityisesti silloin, kun laumaa siirretään uuteen paikkaan. Kun johtolammas lähtee liikkeelle, muut seuraavat usein perässä huomattavasti helpommin. 

Mielenkiintoista on myös se, kuinka tärkeä rooli hajuaistilla on lampaiden maailmassa. Ihminen kiinnittää usein huomiota siihen, mitä eläin näkee tai kuulee, mutta lampaille hajut ovat keskeinen viestinnän väline. Emo tunnistaa oman karitsansa hajusta, lampaat tunnistavat tuttuja yksilöitä toisistaan ja pässit havaitsevat uuhien lisääntymiskierron hajujen avulla. Hajujen merkitys auttaa ymmärtämään, miksi lauman rakenteen muutokset tai eläinten siirtäminen uusiin ryhmiin voivat aiheuttaa epävarmuutta ja stressiä.

Lampaat ovat myös taitavia sopeutumaan ympäristön olosuhteisiin. Ne hakeutuvat luonnostaan suojaan tuulelta, paahteelta ja sateelta sekä käyttävät maiseman muotoja hyväkseen levätessään. Jos luonnollista suojaa ei ole tarjolla, lampaat kerääntyvät kylmällä säällä tiiviiksi ryhmäksi ja hyödyntävät toistensa tuottamaa lämpöä. Sama käyttäytyminen näkyy erityisen voimakkaasti karitsoilla, jotka hakeutuvat emiensä ja muiden karitsoiden läheisyyteen pysyäkseen lämpiminä ja turvassa. 

Kun lampaan käyttäytymistä tarkastelee lähemmin, on helppo huomata, ettei kyse ole vain eläimestä, joka seuraa laumaa. Lampaat ovat sosiaalisia, oppivia ja hyvin muistavia eläimiä, joiden käyttäytymistä ohjaavat sekä vahvat vaistot että yksilölliset kokemukset. Juuri siksi rauhallinen käsittely, pysyvät ryhmät ja eläinten luontaisten käyttäytymistarpeiden huomioiminen ovat keskeinen osa hyvää lampaanhoitoa. Mitä paremmin ymmärrämme lampaiden omaa maailmaa, sitä helpompaa on työskennellä niiden kanssa eläinten hyvinvointia kunnioittavalla tavalla.

Lampaiden aistit ovat erilaiset kuin meillä ihmisillä, ja näiden eroavaisuuksien ymmärtäminen helpottaa eläinten käsittelyä ja toiminnan ymmärtämistä.

Näkö ja kuulo: Lampailla ja muilla kotieläimillä on erittäin tarkka kuuloaisti. Ne havaitsevat laajemman taajuusalueen ääniä kuin ihminen. Siksi on tärkeää puhua eläimille rauhallisella ja rauhoittavalla äänellä niitä ruokittaessa ja hoidettaessa. Kun eläimet huomaavat, ettet aio vahingoittaa niitä, ne palaavat tavanomaisiin toimiinsa eli syömään, juomaan ja hoitamaan jälkikasvuaan.

Ihmisellä on stereoskooppinen näkö; molemmat silmät kohdistetaan samanaikaisesti samaan kohteeseen, mikä takaa hyvän syvyysnäön ja tarkkuuden suoraan edessä oleville asioille. Ihmisen ääreisnäkö on kuitenkin hyvin rajallinen. Lampaat näkevät maailman eri tavalla kuin me. Niiden silmät sijaitsevat pään sivuilla. Niillä on kapea stereoskooppisen näön alue pään edessä ja laajat ääreisnäön alueet, joissa näkö on monokulaarista (yksisilmäistä). 

Kun lampaan pää on kohotettuna, sen pään takana oleva alue jää katveeseen eli sokeaksi pisteeksi. Jos lampaaseen lähestytään takaa, käsittelijä voi pysyä eläimen näkökentän ulkopuolella, mikä parantaa mahdollisuuksia saada eläin kiinni. Kun lampaan pää on alhaalla laidunnusasennossa, se näkee joka suuntaan; tämä on hyödyllinen puolustusominaisuus, jonka ansiosta lammas havaitsee pedot kaikilta suunnilta laiduntaessaan.
 

Lampaiden siirtäminen ja käsittely käytännössä

Lampaiden siirtäminen perustuu niiden luontaisten käyttäytymispiirteiden hyödyntämiseen. Laumaa voidaan houkutella liikkeelle esimerkiksi rehuämpärin avulla, ohjata takaa käsittelijän tai paimenkoiran avulla tai käyttää molempia menetelmiä yhdessä. Ennen siirtämisen aloittamista lampaiden huomio kannattaa herättää esimerkiksi äänimerkillä, jotta ne nousevat liikkeelle hallitusti. Tavoitteena on käyttää mahdollisimman vähän painetta ja ääntä, jolloin lampaat liikkuvat rauhallisesti, pysyvät yhdessä ja etenevät tasaisesti haluttuun suuntaan.

Lampaat pyrkivät luontaisesti etääntymään käsittelijästä, jos tämä tulee niiden pakoalueelle liian lähelle. Siksi lauman takana on hyvä kulkea riittävän etäällä ja hyödyntää eläinten luontaista halua väistää painetta. Pelästyneet lampaat voivat lähteä hallitsemattomaan pakoon, jolloin niiden ohjaaminen muuttuu vaikeaksi. Rauhallinen käsittely vähentää stressiä ja pitää eläimet paremmin hallinnassa.

Laumaa kannattaa siirtää aidan, kulkuväylän tai rakennuksen seinän kaltaisia rakenteita hyödyntäen. Lampaat liikkuvat yleensä helpoimmin tasaisella maalla tai loivaan ylämäkeen. Alamäkeen kulkeminen on niille usein hankalampaa, erityisesti tiineille uuhille. Eläimiä karsinaan ohjattaessa porttien tulee olla valmiiksi auki (ja porttien on oltava kunnollisia ja sopivan isoja, että lauma sopii karsinaan vaivatta), ja paineen määrää kannattaa vähentää eläinten lähestyessä kulkuaukkoa, jotta ne löytävät tiensä eteenpäin ilman kiirettä.

Toimivissa käsittelytiloissa lampaat näkevät ympärilleen ja myös muita lampaita, mikä lisää niiden turvallisuuden tunnetta. Toisaalta umpiseinät tai umpinaiset aidat oikein sijoitettuina auttavat lampaiden ohjaamisessa haluttuun suuntaan. Käsittely onnistuu parhaiten, kun eläimet ovat kohtuullisen tiiviisti yhdessä, mutta eivät niin ahtaasti, että ne alkavat kiivetä toistensa päälle tai heikoimmat jäävät muiden alle. Levolliset eläimet ovat helpompia käsitellä ja niiden hyvinvointi säilyy parempana, joten anna lauman välillä levätä ja tilanteen tasaantua, jos käsittelyä on päivän aikana paljon.

Käsittelijän kannattaa liikkua eläinten joukossa rauhallisesti ja ennakoitavasti sekä käyttää portteja kulkuun aitojen yli kiipeämisen sijaan. Jos lampaat juuttuvat ahtaaseen kohtaan, niitä voidaan auttaa liikkumaan taaksepäin äänen tai näkyvän ohjausvälineen (esimerkiksi muovipussi kepin päässä) avulla sen sijaan, että niitä painostettaisiin lisää eteenpäin. Kuumalla säällä eläinten siirtämistä kannattaa välttää keskellä päivää, sillä lämpö rasittaa lampaita ja heikentää niiden kykyä liikkua ja kokoontua laumaksi.
Yksinkertainen sääntö on, että mitä rauhallisemmin lampaat liikkuvat, sitä paremmin käsittely yleensä onnistuu. Kun eläimille annetaan aikaa reagoida ja niiden luontaista käyttäytymistä hyödynnetään, työskentely on turvallisempaa, sujuvampaa ja eläinten hyvinvointia tukevaa.
 

Lampaiden käsittelyn tärkeimmät periaatteet
 

Toimi rauhallisesti ja johdonmukaisesti

•    Lampaat pitävät rutiineista. Uudet tilanteet ja rakenteet vaativat aikaa ja totuttelua.

•    Lampaiden käyttäytyminen on usein ennustettavaa, kun niiden luontaiset vaistot tunnetaan.

•    Kovat äänet, huutaminen ja äkilliset liikkeet aiheuttavat helposti stressiä. 

•    Lampaat liikkuvat parhaiten, kun niitä käsitellään rauhallisesti eikä niitä pelotella. 

Hyödynnä laumakäyttäytymistä

•    Lammas on voimakkaasti laumaeläin ja hakeutuu muiden lampaiden seuraan. 

•    Lampaat liikkuvat mielellään kohti muita lampaita tai osittain täynnä olevaa karsinaa.  

•    Uhkatilanteessa lampaat kerääntyvät yhteen ja hakeutuvat usein nurkkiin turvaan. 

•    Eläinten siirrossa kannattaa hyödyntää lauman luonnollista halua seurata toisiaan. 

Ymmärrä pakoalue

•    Jokaisella lampaalla ja laumalla on pakoalue, jonka sisälle tunkeutuminen saa eläimen väistämään tai pakenemaan. Pakoalue voi olla eri suuruinen (kesy vs arka eläin)

•    Lampaat liikkuvat yleensä poispäin käsittelijän aiheuttamasta paineesta. 

•    Sopivasti käytetty paine ohjaa eläimiä haluttuun suuntaan ilman tarpeetonta stressiä. 

Huomioi olosuhteet

•    Lampaat eivät mielellään siirry pimeään tilaan tai kohti voimakkaita varjoja.

•    Tasainen alusta ja loiva ylämäki houkuttelevat lampaita liikkumaan paremmin kuin jyrkkä alamäki.

•    Lampaat vastustavat siirtymistä erilaiselta alustalta toiselle.

•    Varjot, lätäköt, ritilät ja tummat kohdat voivat saada eläimet pysähtymään.

•    Uudet tai poikkeavat esineet voivat herättää epäluuloa ja estää liikkumista.

Suunnittele käsittelytilat oikein

•    Pitkät ja kapeat kulkukäytävät toimivat yleensä paremmin kuin leveät tai kulmikkaat ratkaisut.

•    Eläinten siirto ja lajittelu kannattaa tehdä tehokkaasti mutta rauhallisesti.

•    Kovakourainen käsittely ja villasta vetäminen voivat aiheuttaa kipua ja ruhjeita.

 
Mikä on pakoalue?
 

Pakoalue on kuvitteellinen alue eläimen ympärillä.

•    Kun ihminen tai koira tulee pakoalueen reunalle, lammas alkaa liikkua.

•    Kun paine poistetaan, eläin rauhoittuu.

•    Kesyillä lampailla pakoalue on yleensä pieni.

•    Aroilla lampailla pakoalue voi olla useita metrejä.
 

Hyvä eläinten käsittely perustuu pakoalueen hyödyntämiseen, ei eläinten jahtaamiseen.
 

Paimenkoira eläinten käsittelyssä

Koulutettu, oikein toimiva paimenkoira hyödyntää samoja käyttäytymisperiaatteita kuin ihminen.

Paimenkoira:

•    kokoaa hajallaan olevan lauman

•    ylläpitää lauman yhtenäisyyttä

•    siirtää eläimiä haluttuun suuntaan

•    käyttää painetta hallitusti

•    vähentää eläinten stressiä oikein käytettynä

Hyvän käsittelijän muistilista
 

•   Liiku rauhallisesti
•   Hyödynnä lauman käyttäytymistä

•   Vältä turhaa huutamista ja turhaa melua

•   Anna eläimille aikaa tehdä oikea ratkaisu

•   Huomioi pakoalue

•   Suunnittele kulkureitti etukäteen

•   Käytä halutessasi koulutettua paimenkoiraa apuna

Muista

Lammas ei ole hankala. Se toimii kuten saaliseläin toimii.
Kun opimme lukemaan lampaiden käyttäytymistä, eläinten käsittelystä tulee sujuvampaa, turvallisempaa ja eläinystävällisempää.
 

Lampaan käyttäytymisen 5 tärkeintä periaatetta
 

1. Lammas on laumaeläin

Lammas kokee turvallisuutta muiden lampaiden seurassa. Yksin jääminen aiheuttaa stressiä, minkä vuoksi lampaat pyrkivät seuraamaan toisiaan. Tämä ominaisuus helpottaa lauman siirtämistä ja kokoamista.

2. Lammas pakenee painetta

Lammas liikkuu poispäin kokemastaan paineesta. Paineen aiheuttaja voi olla ihminen, paimenkoira tai muu häiriötekijä. Sopivasti käytetty paine ohjaa eläintä haluttuun suuntaan. Liian voimakas paine aiheuttaa hallitsematonta pakenemista.

3. Rauhallisuus toimii paremmin kuin kiire

Kova huutaminen, äkkinäiset liikkeet ja kiire lisäävät eläinten stressiä. Rauhallinen eteneminen, ennakoitavat liikkeet ja kärsivällisyys helpottavat käsittelyä. Käytä aikaa ennakkovalmisteluihin ja suunnitteluun, niin itse käsittelytilanne on nopeasti ohi.

4. Lampaat seuraavat toisiaan

Lampaat liikkuvat mielellään kohti muita lampaita. Siksi johtajaeläinten ja lauman luonnollisen liikkeen hyödyntäminen on tehokkaampaa kuin yksittäisten eläinten pakottaminen.

5. Uudet asiat voivat pelottaa

Varjot, voimakkaat valokontrastit, heijastukset, vieraat esineet tai poikkeavat äänet voivat pysäyttää lampaan liikkeen. Eläin ei välttämättä näe niitä samalla tavalla kuin ihminen. Valmistele siirtoalue etukäteen ja huomioi mahdolliset häiritsevät tekijät reitillä.