Sirppujoelle suosituksia vedenlaadun ja tulvasuojelun parantamiseen

Sirppujoen alueelle on laadittu suositukset happamuuden torjuntaan ja joen alajuoksun tulvasuojelun parantamiseen. Lisäksi alustavat tulokset vuonna 2018 Kalannin Ridanalaan perustetun biohiili-hakesuodattamon toiminnasta ravinteiden ja raskasmetallien pidättäjänä on koottu raportiksi. Suositukset sisältävät käytännönläheistä ohjeistusta peltojen vesitalouden hallintaan ja vesiensuojelun toimenpiteisiin. Julkaisujen tietoja voi hyödyntää myös muilla vastaavista haitoista kärsivillä valuma-alueille ympäri Suomen.

• Toimenpidesuosituksia happamien sulfaattimaiden haittojen vähentämiseksi Sirppujoen valuma-alueella -opas
• Suosituksia Sirppujoen alajuoksun tulvasuojeluun ja tulvahaittoihin sopeutumiseen - opas
• Biohiili- ja hakesuodattamo salaojavesien käsittelyssä - Pilotoinnin tulosraportti 2019 -julkaisu

Happamuushaittojen vähentäminen

Sirppujoen valuma-alue on merkittävä happamien sulfaattimaiden esiintymisalue Varsinais-Suomessa. Happamat päästöt pilaavat jokivettä, tappavat kaloja, tukkivat salaojia, heikentävät kasvien kasvua ja nostavat rakentamiskustannuksia. Kuivien ja lämpimien kesien arvioidaan pahentavan näitä ongelmia, ja siksi happamuuden torjuntaan on syytä varautua.

Happamien sulfaattimaiden opas on tarkoitettu viljelijöille, metsänomistajille, urakoitsijoille, suunnittelijoille ja virkamiehille, jotka toimivat Sirppujoen alueella maa- ja metsätalouden tai rakentamisen parissa. Keinoja happamuushaittojen vähentämiseen ovat pohjaveden tasoa ylläpitävät tai nostavat menetelmät, kuten säätösalaojitus, vedenpidätyskyvyn lisääminen ja virtaamien tasaaminen valta-ojissa, kalkitus sekä ongelmallisimpien kohteilla tuotantotapojen muuttaminen pienemmän kuivatussyvyyden mahdollistavaan tuotantoon.

Tulvasuojelun parantaminen

Sirppujoen alajuoksu on tulvaherkkää aluetta, jossa ajoittaiset tulvat aiheuttavat haittoja maataloudelle ja jokivarren rakennuksille. Tulvat myös heikentävät jokiveden laatua huuhtomalla maa-ainesta ja ravinteita pelloilta veteen. Tulvaoppaaseen on koottu suosituksia Kalannin Männäistenkosken alapuoliselle Sirppujoen osuudelle mahdollisista tulvansuojelun ja tulvahaittoihin sopeutumisen menetelmistä. Opas on tarkoitettu erityisesti Sirppujoen alajuoksun maanomistajien ja muiden toimijoiden käyttöön.

Tärkeimpiä Sirppujoen tulvahallinnan menetelmiä ovat erilaiset valuma-alueen vedenpidätyskykyä lisäävät menetelmät, kuten pohjapadot, kosteikot, kaksitasouomat, säätösala-ojitus, peltomaan hyvän rakenteen ylläpito, hulevesipainanteet sekä soiden ennallistamiset. Tulvahaittojen sopeutumisratkaisut keskittyvät tulvaherkille pelloille.

Alustavia tuloksia biohiili-hakesuodatuksesta

Sirppujoen alajuoksulle, Kalannin Ridanalaan perustettiin loppukesällä 2018 biohiilihakesuodattamo, jonka päätavoitteena oli selvittää biohiilen toimivuutta peltosalaojavesien ravinteiden ja raskasmetallien pidätyksessä. Suodattamon toimintaa seurattiin reilun vuoden ajan mm. vesinäytteiden avulla. Suunnittelusta ja rakentamisesta sekä alustavista vedenlaadun seurannan tuloksista on saatu arvokasta uutta tietoa, ja se on koottu tulosraporttiin.

Lyhyen seurantajakson perusteella ei vielä voida vetää pitkälle meneviä johtopäätöksiä menetelmän toimivuudesta ravinteiden ja kiintoaineen pidättäjänä. Suodatus toimi pidättäen salaojavedestä kiintoainesta sekä fosforia pitoisuuksien ollessa koholla. Typen pidätys parani seurantajakson loppua kohti. Lyhyen pilotin aikana ei biohiilellä vaikuttanut olevan selkeää hakkeesta poikkeavaa vaikutusta ravinteiden pidätyskykyyn, ja raskasmetallien pidätyksessä erot jäivät hyvin pieniksi. Aiheessa tarvittaisiin pidempiaikaista seurantaa ja erityyppisten suodatusrakenteiden testaamista erilaisilla peltovaluma-alueilla.

Julkaisuilla toteutetaan vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmia

Julkaisut on laadittu osana Sirppujoen vedenlaadun ja tulvasuojelun parantaminen -hanketta. Tavoitteena on ollut Sirppujoelle ja sen valuma-alueelle kohdistuvan suunnittelun ja käytännön esimerkkien avulla jakaa tietoa sekä edistää vesiensuojelua ja sään vaihteluiden aiheuttamiin haittoihin sopeutumista. Hanketta ovat vuosina 2018-2019 toteuttaneet Turun ammattikorkeakoulu, ProAgria Länsi-Suomi, Länsi-Suomen maa- ja kotitalousnaiset, Tmi Heikki Mustonen, Sirppujoen järjestely-yhtiö ja Uussaaren tila/ACF Uussaari Oy.

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 199 500 eurolla. Se on toteuttanut osaltaan Suomen vesienhoidon ja merenhoidon toimenpideohjelmia, joissa esitetään toimet vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Rahoitusta on lisäksi saatu Uudenkaupungin Vesi Oy:ltä ja Salaojituksen tukisäätiöltä

Lisätietoja
Antti Kaseva, Turun ammattikorkeakoulu, 040 355 0909 / antti.kaseva@turkuamk.fi
Terhi Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi, 043 825 1221 / terhi.ajosenpaa@proagria.fi