Maanäytteiden ottopalvelu

Maanäytteet on otettava viiden vuoden välein (ympäristökorvaukseen sitoutuneet tilat) tai kymmenen vuoden välein (kaikki tilat). Maanäytteiden analyysin perusteella voidaan tehdä esimerkiksi lohkojen ravinne- ja kalkitussuunnitelmat. Turha lannoitus ei ole järkevää vesiensuojelun kannalta, mutta ei myöskään taloudellisesti ajateltuna, sillä lannoitteiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Maanäytteet otetaan kohdennetusti lohkon tietojen perusteella. Tarkemmalla näytteenotolla mahdollistetaan tasapainoinen ja ympäristöä vähemmän kuormittava lannoitus.

Tavallisesti otetaan yksi näyte jokaisen lohkon alkavaa viittä hehtaaria kohti. Näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä, jotka edustavat tasaisesti koko lohkoa. Maanäytteet tulisi ottaa niin, että peltolohkon kasvutekijöiden vaihtelut saadaan selville. Lohkon sisäinen vaihtelu voi olla yllättävän suurta.

Perustutkimuksessa peltomaasta selvitetään aistinvaraisesti maalaji sekä multavuus. Lisäksi analysoidaan johtoluku, pH, P, Ca, K, Mg ja kationinvaihtokyky. Hehkutushäviömittauksella saadaan tarkennettua multavuustieto. Lisäksi hivenravinteista voidaan analysoida S, B, Cu, Mn, Zn ja Na. Varastoravinnetutkimuksella saadaan selville ravinnereservit Ca, K, P ja Mg. ProAgrian NIR-analyysillä voidaan selvitellä useita kasvukunnon tekijöitä.

Ulkoistamalla maanäytteiden oton säästät aikaa ja vaivaa. Ota yhteyttä asiantuntijaan!