Älä anna datan pölyyntyä, ensi vuoden viljelyn suunnittelu nyt käyntiin! Lue lisää palvelusta

Alkukesän kosteus tuki kasvua, liikasateet jo haitaksi

4 min lukuaika

Uutinen

Kasvuolosuhteet viljelykasveille ovat olleet hyvät, paikoin jopa erinomaiset, riittävän alkukesän kosteuden ja kovien helteiden puuttumisen ansiosta. Myös muu luonto on hyötynyt sateista ja viileähköstä säästä, mikä näkyy runsaana vihreytenä ja rehevyytenä. Sato-odotukset ovat tässä vaiheessa korkealla, mutta niiden toteutuminen edellyttää, että kasvukausi etenee suotuisasti, sää poutaantuu ja lämpenee. Suuria määriä vettä ei enää kaivata. Paikoitellen sateita on jo nyt saatu liikaa, sillä pellot ovat vettyneet ja kasvustot alkaneet kellastua. Kosteus on lisännyt myös rikkakasvien kasvua sekä kasvitauti- ja lakoriskiä.

Avomaalta kerataan jo mansikan varhaislajikkeiden alkusatoa
Avomaalta kerätään jo mansikan varhaislajikkeiden alkusatoa maan etelä- ja keskiosissa.

Kasvustot ovat tiheitä ja reheviä, mutta uhkia on ilmassa 

Aikaisempiin vuosiin nähden viljelykasvit ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen hyvässä kasvussa. Kasvuolosuhteet ovat suosineet kaikkien viljelykasvien, mutta etenkin viljojen ja nurmien kasvua. Runsaat sateet ovat kuitenkin piinanneet etenkin Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Satakunnan alueita sekä Pohjois-Suomea ja haitanneet muun muassa kevätkylvöjen loppuun saattamista sekä rikkakasvitorjuntojen tekemistä. Kasvustoissa alkaa olla myös jo merkkejä liiallisen märkyyden aiheuttamasta kellastumisesta. Sateet ovat estäneet laajoilla alueilla kasvustotoimien tekemistä ajallaan. Viljelykasvien kehitys on pääosin normaalissa aikataulussa tai alueesta riippuen muutamasta päivästä viikkoon jäljessä. Etenkin pohjoisemmissa osissa maata viileys on hidastanut kasvustojen kehitystä.

Syysviljat, ruis ja syysvehnä, ovat tähkällä ja kasvustot ovat hyviä, paikoin jopa erinomaisia. Ruista on kuitenkin osin jo laossa. Kevätviljat ovat tulossa lippulehdelle, ja aikaisimmat ohrat ovat jo tähkällä. Kasvustot ovat pääosin tyydyttäviä tai hyviä, ja kevätvehnällä ja kauralla on myös erinomaisia kasvustoja. Rehevä kasvu ja kosteus ovat kuitenkin lisänneet kasvitautipainetta, ja lakoriski on suuri. Rikkakasveja on myös paljon, ja niiden kasvu ja kehitys on ollut voimakasta. Kosteat kasvuolosuhteet ovat vaatineet tarkkaa kasvustojen seurantaa ja hoitotoimenpiteiden ajoittamista sateiden välissä sadontuotannon turvaamiseksi.

Kevätöljykasvit, rypsi ja rapsi, ovat moniin edellisiin vuosiin nähden taimettuneet erittäin hyvin ja tasaisesti. Aikaisimmat kevätrapsit ovat jo täydessä kukassa, kun taas myöhemmin kylvetyt kevätrypsit ovat ruusukevaiheessa. Tänä vuonna näyttää siltä, että suuremmilta tuholaisongelmilta vältytään, vaikka kasvustoissa onkin havaittu kirppoja, rapsikuoriaisia ja kaalikoita. Rapsikuoriaisen torjuntakynnys ylittyy monin paikoin, ja torjuntatoimia joudutaan tekemään kasvustojen suojaamiseksi.

Myös palkokasvit, herne ja härkäpapu, ovat rehevässä kasvussa. Samoin peruna ja sokerijuurikas ovat taimettuneet hyvin. Kuminapellot kukkivat parhaillaan valkoisina.

Vehnäpelto, etualalla on vehnän tähkiä ja vihreitä lehtiä. Taustalla näkyy sininen taivas ja pilviä.
Syysvehnä on tähkällä ja kasvustot ovat paikoin jopa erinomaisia.

Nurmisato onnistui

Nurmi on kasvanut hyvin alkukesän kosteudessa ja viileähkössä säässä. Ensimmäinen säilörehusato on korjattu suurimmassa osaa maatamme, ja sadon määrä oli runsas ja laatu hyvä, joskin vaihtelua on eri alueilla. Osalla tiloista sateet haittasivat korjuuta ja ovat voineet heikentää säilörehun laatua. Korjuu jouduttiin paikoin tekemään liian aikaisin sateen uhkien takia.

Nurmen kasvuun lähtö ensimmäisen niiton jälkeen on puolestaan ollut sateiden ansiosta erittäin hyvää. Nurmet ovat aloittaneet uuden kasvun ja alkaneet vihertää jo viikon päästä niitosta, mikä lupaa hyvää toisen säilörehusadon korjuulle.

Mansikan satokausi alkamassa 

Mansikan kypsyminen avomaalla on hidastunut viileän sään myötä, mutta avomaalta kerätään jo varhaislajikkeiden alkusatoa maan etelä- ja keskiosissa. Mansikkakaudesta on odotettavissa pitkä ja tasainen alueellisten erojen, viileähkön sään sekä laajan lajikekirjon vuoksi. Avomaan mansikkaa alkaa olla runsaammin tarjolla heinäkuussa, jolloin myös itsepoimintakausi alkaa.

Vadelmaa saadaan tällä hetkellä tunneliviljelmiltä. Avomaalla vadelma- ja herukkasadot kypsyvät poimintakuntoon heinäkuun loppupuolella.

Varhaisperunan ja varhaisvihannesten tarjonta lisääntyy koko ajan kesän edetessä. Viileä sää on suosinut salaattia ja kaaleja, mutta hidastanut monien muiden vihannesten satojen valmistumista. Satokausi on hieman jäljessä parista edellisestä vuodesta, mutta kuitenkin lähellä pitkäaikaisia keskiarvoja.

Vehreä hernepelto osittain pilvisen taivaan alla, taustalla tiheä metsä reunustaa maisemaa.
Myös herne on hyvässä kasvussa.

Heinäkuussa toivotaan sään poutaantuvan ja lämpenevän

Vaikka viljelykasvien kasvu on ollut lupaavaa ja satopotentiaali korkealla, on kasvukautta vielä noin 2–3 kuukautta jäljellä, ja paljon voi tapahtua suuntaan tai toiseen. Heinäkuun sää on ratkaiseva. Runsaita sateita ei enää toivota. Tähän mennessä saatu kosteus riittää useimmilla viljelykasveilla pitkälle kasvukauden loppuun. Hyvä maan rakenne on tärkeää märkinä kausina ylimääräisen veden suotautumiseksi syvempiin maakerroksiin, ja kuivina kausina kosteuden nostamiseksi ja mahdollistamaan juurten kasvu riittävän syvälle maahan. Lämpötilat saisivat olla hieman korkeampia, jotta varmistetaan sekä pelto- että puutarhakasvien sadon valmistuminen ajoissa ja laadukkaana.

Lisätietoja

Kasvutilannekatsaus on laadittu ProAgria-keskusten asiantuntijoiden antamien tietojen pohjalta. 

Lisätietoja antavat peltoviljelyn osalta Sari Peltonen, puh. 050 341 4406, sari.peltonen@proagria.fi ja puutarhakasvien osalta Arto Vuollet, puh. 050 476 1180, arto.vuollet@slf.fi.

Seuraavat tiedotteet julkaistaan kesätauon jälkeen elokuussa 21.8. ja syyskuussa 25.9.

Lisätietoja maakunnallisesta tilanteesta paikallisilta ProAgria-keskuksilta:

ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Juha-Matti Toppari, 043 8252 806, nurmet Sari Vallinhovi puh. 0400 764 217

ProAgria Etelä-Savo
Timo Piispa 040 702 4813, Petri Tunnila 040 533 6683

ProAgria Etelä-Suomi
Etelä-Karjala, Anne Tolonen, 050 302 4670, Asko Laapas, erityisesti nurmiasiat, 040 721 9991
Kanta-Häme, Vesa Koivula 040 709 2450, Kaija Hinkkanen, erityisesti luomu, 040 709 2475
Kymenlaakso, Mikko Kemppi 040 709 2489, Netta Leppäranta 040 537 3453
Pirkanmaa, Laura Jäntti 044 481 1100
Päijät-Häme, Raita Laaksonen 041 730 7059, Olli Suntiola 040 769 7009
Uusimaa, Marko Sairasalo 041 731 4230, Tiia Vilkman 050 599 9349 
Erikoiskasvit, avomaan puutarhakasvit, Marja Kallela 040 513 3118

ProAgria Finska Hushållningssälsskapet (FHS)
Peter Fritzén, 0400 688 507

ProAgria Itä-Suomi
Kainuu, Meeri Partanen 0400 282 092, Minna Tanner 040 572 3197
Pohjois-Karjala ja Joensuun seutu Suvi Myller 0403012402, Pielisen alue Kati Ronkainen 040 301 2462, Päivi Turunen, puutarha, 040 301 2452
Pohjois-Savo, Rauno Savolainen 0400 172 121, Jukka Hiltunen 0400 209 707, Henriikka Niiro, puutarha 0400 375 584

ProAgria Keski-Pohjanmaa
Taneli Rahja 040 684 5111

ProAgria Keski-Suomi
Lauri Lehtilä 040 587 3245, Hanna-Maria Laukkanen 043 826 9715, nurmet Juhani Peltola 043 826 9719, puutarha Marjo Marttinen, 0400 648 275

ProAgria Länsi-Suomi
Etelä-Satakunta Juho Moisio 0400 838 924
Pohjois-Satakunta Elisa Kivioja 050 5412042
Varsinais-Suomi Jarmo Pirhonen 050 569 6885, nurmet Jarkko Storberg 0400 849 992, puutarha Marja Nevalainen 040 5919 489

ProAgria Nylands Svenska Lantbrukssällskap (NSL)
Emil Hästbacka, 044 431 4212

ProAgria Pohjois-Suomi
Marika Sohlo 043 8266 494, nurmet Olli Valtonen, 040 735 5519

ProAgria Ålands Hushållningssällskap
Joachim Regårdh 0457 526 7303, puutarha Pernilla Gabrielsson 0457 382 3070

ProAgria Österbottens Svenska Lantbrukssällskap (ÖSL)
Jan-Erik Back, 050 4417 511, puutarha Kaisa Haga 050 911 5920

Jäikö jokin vielä epäselväksi?

Jos jokin jäi mietityttämään kasvutilannekatsauksessamme, asiakaspalvelumme auttaa ja ohjaa oikeaan suuntaan!

Ota yhteyttä asiakaspalveluumme