Uudistavaa maaperän hoitoa ja kestävää ravinnehallintaa - ReGen AGRI

Pilottikokeiden lisäksi hankkeessa järjestetään kaikille avoimia peltopäiviä, seminaareja ja työpajoja. 

Kokeista saadut tulokset kootaan käytännönläheisiksi ohjeiksi, joka helpottavat uudistavan viljelyn menetelmien käyttöönottoa tiloilla.

Hankkeeseen on valittu hakemusten perusteella Länsi-Suomesta 6 pilottitilaa, joilla on innostus lähteä testaamaan uudistavan viljelyn toimenpiteitä omalla tilallaan. 

Pilottitilojen kanssa tehdään alkukartoitus ja toimintasuunnitelma peltokokeen toteutusta varten. Hankkeen aikana otettavien erilaisten näytteiden ja asiantuntijan havaintojen kautta tuetaan ja seurataan yhdessä asetetun toimintasuunnitelman toteutumista ja lopputulosten saavuttamista.

Uutiset

13.4.2026 ReGen AGRI -hankkeen Suomen pilottitilat on valittu

Erinomaisia hakemuksia saatiin yhteensä 15 kpl, kiitos kaikille hakijoille! Hankkeen tavoitteiden näkökulmasta joukosta valikoitui kuusi tilaa Varsinais-Suomen alueelta:

• Heikki Huhtanen, Loimaa
• Mauri Kurppa, Loimaa
• Aki Laaksonen, Kivilän tila, Mynämäki
• Sulo Metsomäki, Loimaa
• Pasi ja Miika Riuttaskorpi, Riuttaskorven luomutila, Loimaa
• Jaakko Tammelin, Tamsaaren tila, Merimasku

Tarkemmat tilaesittelyt luvassa huhtikuun aikana hankkeen Facebook-sivulla.

Lisäksi mukana on Virosta 🇪🇪  9 tilaa ja Latviasta 🇱🇻 6 tilaa. Hakemuksia saimme kolmessa maassa yhteensä huikeat 46 kpl.

Pilottitilojen koelohkoilla tullaan kokeilemaan erilaisia uudistavan viljelyn toimenpiteitä ja testaamaan niiden vaikutuksia ravinteiden hyödyntämiseen ja ravinnehuuhtoumiin. Lisäksi luvassa on kaikille avoimia pellonpiennarpäiviä ja muita tapahtumia.

Mikäli sinulla on kysyttävää tai olet kiinnostunut hankkeesta, ota yhteyttä:

• Anna Okkonen, p. 043 825 0583, anna.okkonen@proagria.fi
• Satu Paananen, p. 0400 541 334, satu.paananen@mtk.fi  

ProAgria Länsi-Suomi ja MTK-Varsinais-Suomi toteuttavat ReGen AGRI -hanketta yhteistyössä Viron maatalous- ja kauppakamarin, Northern Rootsin ja Latvian viljelijäparlamentin kanssa vuosina 2026-2029. Hanketta tukee INTERREG Central Baltic – rajat ylittävän yhteistyön rahoitusohjelma.

Hankkeen kesto: 01.02.2026 – 31.03.2029.
Hankkeen kokonaisbudjetti: 1 995 176€, josta ERDF-rahoituksen osuus 1 596 140,80€.

Tutustu pilottitiloihin

Kuusi varsinaissuomalaista tilaa on mukana pilottina. Voit lukea pilottiesittelyt myös tästä (pdf-tiedosto).

Aki Laaksonen

Aki Laaksonen on mynämäkeläinen viljelijä, joka pyrkii omassa toiminnassaan minimoimaan mineraalilannoitteiden käytön ja tehostamaan toimintaansa rohkealla otteella. Aki viljelee 128 ha alalla muun muassa sokerijuurikasta, vadelmaa, kauraa ja syysvehnää. Viljelykierrossa on lisäksi mukana säilörehunurmea ja saneerauskasveja. Lieteallasinvestointi omalle tilalle mahdollistaa tehokkaan kierrätyslannoitteiden hyödyntämisen. ”Haluan kehittää omaa tuotantoani ja parantaa tilan taloudellista tuotosta erilaisten uusien käytänteiden kautta. Olen myös kokenut erittäin hyödylliseksi kokemuksenvaihdon itselle vieraiden viljelijöiden kanssa. Toivon oppivani hankkeessa uusia kustannustehokkaita ja sadontuottovarmuuden parantamiseen liittyviä keinoja”.

Jaakko Tammelin

Naantalin Merimaskussa noin 280 ha erikoiskasvitilaa viljelee Tamsaaren tilan isäntä Jaakko Tammelin. Viljelyssä on mm. kevät- ja syysvehnä, ruis, kaura, rapsi, peruna, porkkana sekä sipuli. Jaakkoa kiinnostaa pitkäjänteinen peltojen kasvukunnon parantaminen. ”Pitkäaikainen yksipuolinen viljely ilman karjanlantaa on pikkuhiljaa heikentänyt maan kasvukuntoa ja rakennetta. Tähän halutaan löytää kestävä ratkaisu niin talouden, ympäristön kuin ruuan tuotannonkin näkökulmasta. Tavoitteena hankkeessa on saada viljelykiertoon lisää monipuolisuutta ja löytää keinoja maaperän parantamiseen”.

Mauri Kurppa

Mauri Kurppa Loimaalta johtaa omaa 85 ha kasvinviljelytilaansa vahvalla eteenpäin suuntaavalla otteella. ”Tilan jatkuva kehittäminen muuttuvassa toimintaympäristössä kiinnostaa. Haluan olla mukana eturintamassa kohti maatalouden murrosta kestävämpään suuntaan”. Maurilla on jo vahvaa osaamista uudistavan viljelyn keinoista ja tila on siirtynyt pääasiassa suorakylvöön jo vuonna 2007. Viljelykierrosta löytyy mm. herne, kaura, ohra, rypsi ja syysvehnä. Myös kerääjäkasvien siementuotanto on harkinnassa.

Heikki Huhtanen

Heikki Huhtasen 150 ha kasvinviljelytilalla Loimaalla tuotetaan laajasti erilaisia puitavia kasveja, esimerkiksi entsyymiohraa, syysvehnää, suurimokauraa ja härkäpapua. Heikillä on vahvaa teknologista osaamista, joka tuo oivan lisän hankkeen toimintaan. ”Haluan ajatella tilani kehittämistä muutosjalanjäljen kautta: nykyinen tilanne on toivottavasti parempi kuin eilinen, huominen parempi kuin tämä päivä. Olen pyrkinyt ottamaan askelia uudistavan viljelyn saralla pienin, mutta jatkuvin askelin”. Heikki on lisäksi vankka vertaisoppimisen kannattaja ja odottaa saavansa lisäarvoa kokemuksenvaihdosta suomalaisten, virolaisten ja latvialaisten pilottitilojen kanssa.

Pasi ja Miika Riuttaskorpi

Pasi ja Miika Riuttaskorpi pyörittävät 150 lehmän luomumaitotilaa Loimaalla. Viljelyalaa löytyy 550 ha, josta noin puolet monilajisilla nurmilla ja toinen puoli eri viljakasveilla. Erilaisia typensitoja- ja kerääjäkasveja on käytössä paljon. Veljekset operoivat myös Loimaan Novida-ammattioppilaitoksen koulutilaa. Heidän kokemuksensa luomuviljelystä tuo hyvän lisän uudistavien viljelymenetelmien hankkeeseemme. ”Maaperän kunto on ollut aina etusijalla luomutilallamme. Toivomme saavamme hankkeesta uusia ideoita ja mielenkiintoista on myös vertailu eri maiden välillä.”

Sulo Metsomäki 

Sulon tilalla Loimaalla viljellään 139 ha alalla mm. tuorehernettä, ruista, öljyhamppua ja kuminaa. Hän haluaa parantaa peltojensa maan rakennetta ja oppia miten maan luontaista lannoitusvaikutusta voisi hyödyntää tuotannon kannattavuutta unohtamatta. ”Tavoitteeni hankkeessa on oppia hallitsemaan rikkakasvit mahdollisimmat pienillä kasvinsuojeluainemäärillä tai kokonaan ilman niitä. Haluan myös oppia miten saan pidettyä peltoni ympärivuotisesti vihreinä mahdollisimman pienillä muokkauksilla sekä löytää kasveja, jotka mahdollistavat niin sanotun vihreään kylvämisen.”