Tilusjärjestelyillä kannattavaa ja ympäristöviisasta maataloutta
Tilusjärjestelyssä kootaan tilan hajallaan olevia lohkoja lähemmäs talouskeskusta ja suurennetaan lohkokokoa yhdistämällä pieniä lohkoja isommiksi kokonaisuuksiksi. Lisäksi tilusjärjestelyt tukevat lohkojen muutoksista aiheutuvia tie- ja vesienhallintaan liittyviä töitä.
Tilusjärjestely lähtee aina liikkeelle maanomistajille maksuttomalla tilusjärjestelyselvityksellä, jossa selvitetään tutkittavan alueen kiinteistörakenne, sen parantamisen mahdollisuudet sekä tärkeänä asiana hankkeen kannatus ja kannattavuus. Selvityksen jälkeen maanomistajat päättävät, hakevatko he varsinaista tilusjärjestelyä alueelle.
Harva tietää, että Suomessa on 2000-luvulla tilusjärjestelyissä parannettu tilusrakennetta yli 130 000 hehtaarin alalla, josta peltoa on ollut yli 90 000 hehtaaria. Valmistuneiden tilusjärjestelyjen pääomitetuksi hyödyksi (30 vuotta / 5 prosenttia) on laskettu noin 1 600 euroa hehtaarilta. Tästä viljelykustannusten aleneminen on noin 1 100 euroa hehtaarilta.
Yhä kohoavilla polttoaineiden ja konekustannusten hinnoilla on viljelyskustannusten säästö tulevaisuudessa vieläkin voimakkaampaa.
Onnistuneet tilusjärjestelyt Sievissä
Sievin kunnassa on tilusjärjestelty peräti 75 prosenttia kunnan peltoalasta. Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt järjestelyjen vaikutuksia alueella. Ne ovat huomattavat: muun muassa maatilojen tulojen ja menojen suhde on parempi kuin Haapajärven, Kiuruveden ja Reisjärven verrokkikunnissa.
Ravinteet on saatu Sievissä hyvin kiertoon: 37 prosenttia vastanneista ilmoitti tilansa luovuttaneen tai vastaanottaneen lantaa. Haapajärvellä vastaava luku oli 22 prosenttia.
Urakointipalvelujen käyttö on Sievissä yleisempää, ja toisaalta maatilojen muuhun yritystoimintaan käyttämä työaika on kasvanut voimakkaasti. Myös vuokrapellon osuus on saatu laskemaan selvästi, mikä on hyvä kehityssuunta, joka turvaa pellon tuottavuutta,
Sievissä viljelijöiden ikärakenne on kehittynyt hyvään suuntaan ja ala on houkutellut nuoria jatkajia. 2000-luvun alusta keski-ikä on noussut Sievissä vain 0,7 vuotta, kun esimerkiksi Reisjärvellä keski-ikä on noussut lähes viisi vuotta.
Sievissä myös neuvontapalvelujen asema tiedonhankinnassa on vahva. Viljelijät ovat kouluttautuneet tavoitteenaan johtaa maatilojaan kannattavasti.
Luomutuotanto on myös huomattavasti suurempaa kuin verrokkikunnissa. Myös pellonraivaus on ollut vähäisempää: 18 viime vuoden aikana vain 289 hehtaaria (Kiuruvesi 1 658 hehtaaria).
Tilusjärjestelyillä on saatu aikaan myös merkittäviä vähennyksiä kulkumatkaan ja -aikaan viljelyksille. Sitä kautta on vähennetty kasvihuonekaasujen tuottamista. Pelkästään Sievin kunnan alueella hiilidioksidipäästöjen vähennykset ovat 5 440 tonnia vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi vesienhallinnan toimilla on ollut merkittäviä vaikutuksia vesien tilaan ja turvepeltojen päästöjen vähenemiseen muun muassa tilusjärjestelyissä toteutettujen säätösalaojitusten avulla sekä ojitusten kokonaisvaltaisella alueellisella suunnittelulla ja luvituksella.
Onko alueesi tilusrakenteessa parantamisen varaa?
Tulemme mielellämme kertomaan tilusjärjestelyistä ja alueesi tilusrakenteesta
- paikallisen tuottajayhdistyksen kokoukseen
- maamiesseuran, kyläyhdistyksen tai muuhun tilaisuuteen.
mikko.marjomaa@maanmittauslaitos.fi, 040 579 8529
Kirjoittaja:
Mikko Marjomaa
asiantuntija
Kiinteistörakenteen kehittämispalvelut
Maanmittauslaitos
