Kasvustot vaihtelevat ja vettä satelee tasaisesti Pohjois-Pohjanmaalla

2 min lukuaika

Ruohonjuurella

Nurmikasvu on jonkin verran normaalista jäljessä ja D-arvo on vielä korkealla

Viime syksynä ruiskutettu lohko jossa kapea suikale on jäänyt ruiskuttamatta. Kuva: Lauri Tölli.

Pohjois-Pohjanmaalla nurmikasvu on jonkin verran normaalista jäljessä, mutta kuitenkin ensimmäisen sato tullaan tekemään kutakuinkin samoihin aikoihin kuin viime vuonna. D-arvo on vielä korkealla. Kalajokilaakson alueella osa tiloista on jo korjannut ensimmäisen sadon. Sato on ollut keskimääräinen. Suurin osa tiloista kuitenkin aloittaa rehun teon tämän viikon lopulla tai vasta juhannuksen jälkeen. Viime viikolla otetuissa useissa kasvusto näytteissä sulavuus oli vielä yli 760. Viileähkö sää hidastaa nyt sulavuuden laskunopeutta joten kovin kiire pelloille ei vielä ole. Toisaalta tiloilla, jotka korjaavat 3 satoa, sadon korjuu olisi hyvä tehdä ensiviikon alkuun mennessä. Tässä vaiheessa voisi myös miettiä, olisiko järkeä niittä kasvusto 7cm, jolloin jälkikasvu lähtisi nopeammin liikkeelle. Viime vuoden kokemusten mukaan hiukan korkeammalta niitetyt lohkot kasvoivat paremmin kylmänä ajankautena kuin 5 cm niitetyt.

ProAgria Oulun nurmiasiantuntijoiden käyntien perusteella kasvustojen korkeudet vaihtelevat tällä hetkellä 40- 65 cm tietämissä. Osalla lohkoista näkyy viime syksyn märkyys raiteina ja harventuneina kasvustoina. Syksyllä märille lohkoille tehty lietteen multaus on vähentänyt timotein määrää selkeästi useilla lohkoilla. Ihmetystä kuitenkin on aiheuttanut se, että samanaikaisesti apila ja nurminata ovat säilyneet näillä lohkoilla lähes normaali määrinä.

Ensimmäisen vuoden nurmi, perustettu viime vuonna vihantaherneellä. Raiteet havaittavissa selvästi kasvustossa. Kuva: Matti Viitala

Kylmän kevään johdosta tänä vuonna rikkojen määrä on lisääntynyt paikoin räjähdyksen omaisesti. Harventuneet kasvustot ja kylmyys ovat suosineet voikukan kilpailua nurmen kanssa. Epävakaat säät ja voimakkaat tuulet ovat monin paikoin estäneet rikkojen ruiskutuksen. Voikukan ruiskutukset kannattaisi ajoittaa nyt seuraavalle sadolle tai elokuulle. Voikukkamäärän ollessa suuri sadossa, kivennäismäärityksen ottaminen rehunäytteen mukana on tarpeellista. Suuri voikukkamäärä vääristää normaalia kivennäissuhteita säilörehussa, koska voikukka sisältää runsaasti kalsiumia ja kalia. Raaka-aine näytteiden ottaminen kattavasti helpottaa myös ruokinnan suunnittelua syksyllä, kun joka erästä on tiedossa jo suuntaa antava näyte.

Kirjoittaja

Olli Valtonen

Erityisasiantuntija Nurmi ja Luomu

ProAgria Oulu